Verkkouutiset

Valtion menot kasvavat miljardilla ensi vuonna

Valtiovarainministerin budjettiesityksessä ei ole vielä mukana kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli tänään tiedotusvälineille ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi.

Budjettiesityksen mukaan valtion menot kasvavat nettomääräisesti noin miljardilla eurolla vuonna 2020. Kyse on pysyvistä menolisäyksistä.

Valtiovarainministerin budjettiesitys ei sisällä vielä hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja, vaan ministeriöiden ehdotukset tulevaisuusinvestoinneiksi käsitellään myöhemmin elo-syyskuussa ja ne sisällytetään vasta osaksi lopullista budjettiesitystä.

Valtiovarainministerin budjettiesityksen loppusumma on 57,0 miljardia euroa, mikä on noin 1,5 miljardia euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Budjettiesitys on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,5 miljardilla eurolla ensi vuonna. Valtionvelka nousee 109 miljardiin euroon.

Pieniin eläkkeisiin ja perusturvaan korotus

Budjettiesitykseen sisältyy 186 miljoonan euron korotus pienimpiin eläkkeisiin. Perusturvaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2020 alkaen. Opintotuen huoltajakorotukseen esitetään 25 euron korotusta kuukaudessa.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa, ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan korottamalla neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 5 miljoonalla eurolla.

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan euron lisämäärärahaa, jolla vakiinnutetaan työnhakijoiden määräaikaishaastattelut ja edistetään nuorisotakuun toteutumista. Lisäksi sujuvoitetaan työlupaprosesseja sekä kansainvälistä rekrytointia.

Julkisiin työvoimapalveluihin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä. Uusien miljardiluokan ekosysteemien ja innovaatioiden syntymistä Suomeen ehdotetaan kannustettavan 33 miljoonan euron Business Finlandin avustusvaltuuden lisäyksellä.

Yritysten ulkomaisten osaajien tuloa Suomeen helpotetaan säätämällä niin sanottu avainhenkilölaki pysyväksi. Samalla esitetään avainhenkilöiden 35 prosentin lähdeveron maltillista alentamista hallitusohjelman kustannusraamissa.

Perusväylänpitoon 300 miljoonaa euroa

Luonnonsuojelurahoituksen määrää ehdotetaan kasvatettavan 25 miljoonalla eurolla. Rahoitusta lisättäisiin etenkin metsien monimuotoisuutta turvaavan vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman rahoittamiseen.

Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä energiatuen myöntämisvaltuuteen.

Perusväylänpitoon eli teiden, rautateiden ja vesiväylien kunnossapitoon ehdotetaan lisättäväksi 300 miljoonaa euroa. Lisäksi esitetään julkiseen henkilöliikenteeseen 20 miljoonan tasokorotusta, joka on tarkoitettu ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan lisämäärärahaa vajaat 72 miljoonaa euroa.

Koko hallitus kokoontuu päättämään budjettiesityksestään syyskuun puolivälissä.

Lue myös:

Polttoaineiden verotusta kiristetään 250 miljoonalla ensi elokuussa

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)