Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä toimenpiteet, joita on tehty toisen asteen ja korkea-asteen välisen siirtymän sujuvoittamiseksi, ”eivät ole olleet järin onnistuneita”. Esimerkkinä hän mainitsee korkeakouluhaun ensikertalaiskiintiöt.
Korkeakoulujen on pitänyt vuodesta 2016 alkaen varata osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena oli alun perin, että toiselta asteelta siirrytään ripeämmin korkeakouluihin.
Vaikutuksen on kuitenkin arvioitu olleen päinvastainen, koska opiskelupaikkaa hakevat joutuvat taktikoimaan ja säästämään ensikertalaisstatustaan. Moni jättää ottamatta opiskelupaikan vastaan ja lykkää opintojensa alkua, jos ykkösvaihtoehtona on päästä opiskelemaan toiseen hakukohteeseen.
Pitäisikö ensikertalaisuuskiintiöt poistaa?
− Ainakin järjestelmä pitää arvioida kokonaisuutena sitten kun tiedetään, miten tämä todistusvalinta lähtee toimimaan. Pitää katsoa perinpohjaisesti, toimiiko se sillä tavalla mitä on haluttu, Li Andersson kommentoi Verkkouutisille.
Hänen mukaansa johtopäätöksiä voi tehdä vasta ensi keväänä, koska siinä vaiheessa todistusvalinta on koko laajuudessaan käytössä.
Hakijat ovat kritisoineet korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytystaulukoita. Monien mielestä pitkää matematiikkaa painotetaan opiskelijavalinnoissa kohtuuttoman paljon haettavaan kohteeseen nähden.
− Tämä on varmasti yksi tekijä, jota arvioidaan. Meillä on huolia, miten pisteytykset vaikuttavat lukiolaisten valintoihin. Olen saanut viestiä lukioista, että lyhyen matematiikan ryhmiä on ollut jopa vaikeuksia muodostaa. Toivon, että korkeakouluilla on tarvittaessa valmiuksia tehdä pisteytysjärjestelmiinsä muutoksia, Li Andersson sanoo.
Pakollinen yo-ruotsi: Varmaa vain, että selvitetään
Opetusministeri Anderssonin mukaan päätös ruotsin kielen palauttamisesta pakolliseksi yo-aineeksi tehdään, jos selvitykset sitä puoltavat. Hallitusohjelmassaan Antti Rinteen (sd.) hallitus asettaa tavoitteekseen toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi yo-kirjoituksissa.
Onko varmaa, että ruotsin kieli palautetaan pakolliseksi kirjoitettavaksi aineeksi?
− Varmaa on se, että tehdään asiasta selvitys. Sitten päätetään, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, Li Andersson sanoo.
Ruotsin kielen pakollisuuden on arvioitu vaikeuttavan esimerkiksi maahanmuuttajien lukiopolkua. Anderssonin mukaan tämän hallituskauden aikana selvitetään, millaisia vaikutuksia muutoksella olisi.
− Siinä arvioidaan vaikutuksia muun muassa koulutukselliseen tasa-arvoon.
Ministerin mukaan yo-ruotsin pakollisuus ei todennäköisesti tule voimaan tällä vaalikaudella, vaikka siitä ehdittäisiinkin päättää.
”Toiseen asteen tutkintoja pitää saada tehdä useampia maksutta”
Yksi Antti Rinteen hallituksen kärkihankkeista on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen. Uudistus tarkoittaisi käytännössä toisen asteen muuttamista maksuttomaksi.
Ammattioppilaitosten rehtorit ovat arvostelleet, että uudistus ei toisi ratkaisua koulupudokkuuden ongelmaan. Rehtoreiden mukaan pakko ei motivoi opiskelemaan.
− Ei peruskoulussakaan ajatella, että pakko on se, joka motivoi. Osaava henkilöstö ja pedagogiset menetelmät ovat motivaation lähde, opetusministeri Andersson vastaa kritiikkiin.
Hänen mielestään toisen asteen tutkintoja pitäisi voida tehdä useampia maksutta.
− Sen takia, että tutkintoon johtava koulutus on erityisesti toisella asteella myöskin paljon aikuisten hyödyntämää. Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat, joten minusta on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että kannustamme ihmisiä hankkimaan uutta osaamista, Andersson sanoo.
