Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselta kysytään Helsingin Sanomissa, onko hän yhä sitä mieltä, että Suomi oli varautunut koronavirusepidemiaan yhtä hyvin kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää.
– Niillä olemassa olevilla tiedoilla, jotka ovat olleet käytettävissä, olimme varautuneet hyvin. Siitä ei ole pitkä aika, kun muut maat ovat pitäneet Suomea vähän pilkkanaan siitä, että miksi varastoimme kaikenlaisia tarvikkeita, Pekonen vastaa.
Ministerin mukaan Suomen varautumissuunnitelma pandemiaan on ”sinänsä hyvä”, mutta ei itsessään auta, jos mitään ei tehdä.
Pekonen sanoo HS:lle, että jatkossa on tarkasteltava sitä, pitäisikö sairaanhoitopiirejä velvoittaa lailla pitämään yllä riittäviä varmuusvarastoja. Pekonen viittaa myös jälleen usein julkisuudessa toisteltuun terveydenhoidon toimijoiden velvollisuuteen varastoida 3-6 kuukauden normaalikäyttöä vastaavat määrät varusteita. Hallitus on aiemminkin syyttänyt kuntia ja yksityistä terveydenhoitoa siitä, etteivät ne olleet varautuneet tarpeeksi. Alan toimijat ovat kiistäneet väitteet jyrkästi. Normaaliolojen 3-6 kuukauden varastoilla ei koronakriisissä pärjätä kuin hetki. Kulutus on paikoin ollut jopa 20 kertaista normaaliin.
Hallitusta on soimattu terveydenhoidon suojavarusteiden pulasta. Ilta-Sanomat kertoi lauantaina sosiaali- ja terveysministeriön ”viivytelleen” Suomen ainoana EU-maana ulos unionin yhteisistä jättimäisistä suojavarusteiden hankintakierroksista. Taustalla oli vuonna 2014 syntynyt aiesopimus, joka olisi mahdollistanut liittymisen EU:n yhteisiin lääke- ja varustehankintoja koskevaan mekanismiin.
Sopimukseen olisi voitu liittyä koska vain vuoden 2014 jälkeen. Tieto sopimuksen nojalla alkavista EU:n yhteishankinnoista oli tullut IS:n mukaan Suomeen viimeistään helmikuun alussa. Sopimukseen liityttiin kuitenkin vasta maaliskuun lopulla.
IS huomauttaa peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) osallistuneen EU:n terveysministerien hätäkokoukseen Brysselissä 6. maaliskuuta. Tässä vaiheessa myös Ruotsi ja Puola olivat liittyneet yhteishankintasopimukseen ja Suomi oli viimeisenä sen ulkopuolella. Moni maa ilmaisi kokouksessa huolensa suojavarustepulasta, mutta Suomi ei. Kiuru kommentoi kokouksen jälkeen HS:lle Suomen varautumisen olevan hyvällä tasolla.
– Suomi on materiaalisella tasolla mitattuna monia EU-maita keskimääräistä paremmassa asemassa. Myös tiedonvaihto ja sairaanhoidon toimivuus ovat keskimääräistä paremmalla tasolla, Kiuru sanoi.
Samassa jutussa kerrotaan 20 EU-maan tuolloin käynnistämästä julkisesta tarjouskilpailusta suojatarvikkeiden hankkimiseksi. Suomi ei maiden joukossa ollut.
HS:n mukaan neljän hankintakierroksen ulkopuolelle jäänyt Suomi on nyt ilmoittanut komissiolle, että se toivoo uusia kierroksia. Pyyntö on noteerattu, mutta sen suhteen ei ole tapahtunut edistystä.
