Terveydenhoidon asiantuntijat haastavat hallituksen näkemystä suojavarustepulan syistä. Sairaanhoitopiirien sanotaan täyttävän varastointivelvoitteet. Kulutus pandemiatilanteessa on vain valtavan suurta.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) totesi tiistaina, että Suomessa on lakisääteinen varautumismääritelmä pandemiasuunnitelmassa, jonka mukaan niin kunnissa kuin yksityiselläkin sektorilla pitäisi olla noin 3-6 kuukauden normaalikäytön verran suojavarusteita varastoissa. Pääministeri Sanna Marin viittasi samaan 3-6 kuukauden normaalia kulutusta vastaavaan määrään keskiviikkona. Hän syytti sairaanhoitoa ja kuntia siitä, ettei osa toimijoista ole varautunut asianmukaisesti.
– Osa sairaanhoitopiireistä, kunnista ja muista toimijoista, on varautunut asianmukaisesti epidemiaan. Osa toimijoista sen sijaan ei ole varautunut velvoitteidensa mukaisesti epidemiaan. Vastuu asianmukaisesta varautumisesta on jokaisella toimijalla, Marin tviittasi.
Pääministerin mukaan ”osa kunnista tai toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa”.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kertoo Verkkouutisille, että varastointivelvoite koskee kolmen kuukauden normaalitarvetta.
– Normaalioloissa suojamaskien (esim. nämä FFP2/3 maskit), suojatakit ja visiirien kulutus on murto-osa tällaisen pandemiatilanteen kulutuksesta. Pandemiasuunnitelmakin on jo monia vuosia vanha, Lehtonen toteaa sähköpostitse.
Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää huomauttaa puolestaan Twitterissä, että yhtiö on varautunut peräti kolmen vuoden normaaliolojen tarvetta vastaavalla määrällä kirurgisia suu-nenämaskeja. Kulutus on kuitenkin tällä hetkellä 20-kertainen normaalioloihin nähden.
– Uusia tilauksia on tehty, Järvenpää sanoo.
THL:n projektipäällikkö ja epidemiologian dosentti Maarit Leinonen kiinnittää pääministeri Marinin tviittien kommenttiketjussa huomiota juurikin tilanteen vaativuuteen.
– Jos sairaanhoitopiirin normaalitilanne on muutama tubipotilas kuukaudessa, niin se 6kk varasto on aika äkkiä käytetty, kun testattavia kymmeniä-satoja päivässä, Leinonen sanoo.
HUS:n Lasse Lehtonen vastaa pääministerille Twitterissä väittävänsä, että ainakin sairaanhoitopiirit ovat ihan hyvin täyttäneet kolmen kuukauden normaalin käytön mukaisen varastointivelvoitteen.
– Normaalin käytön mukainen määrä ei vain pandemiatilanteessa riitä mihinkään. Pandemiauhkaan ei Suomessa tammi-helmikuussa riittävästi reagoitu, Lehtonen sanoo.
”Hämmästyttävää”
Lasse Lehtonen toteaa Verkkouutisille, että varusteita olisi ollut viisasta ostaa lisää jo alkuvuonna, jos uhkakuva olisi tuotu hankintayksiköille eli kunnille ja sairaanhoitopiireille selvästi esiin, ja siihen olisi osoitettu rahoitus.
– Viime vuosina kaikesta on säästetty – se näkyy varmasti myös varustautumisen tasossa eli kovin paljoa mitään ylimääräistä ei ole kuntiin tai sairaanhoitopiireihin hankittu, Lehtonen toteaa.
Hän ihmettelee kuitenkin, ettei varusteiden tarvetta valtakunnallisella tasolla ole selvitetty, vaikka pandemia uhkasi.
– On tietysti minusta aika hämmästyttävää, että pandemian uhatessa kukaan ei ole valtakunnan keskushallinnossa selvittänyt/laskenut kriittisten tarvikkeiden valtakunnallista tarvetta ja ohjeistanut, miten nämä nyt vaikeasti saatavissa olevat tarvikkeet eri toimijoille jaetaan.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, lääketieteen tohtori Hanna Tainion mukaan kuntien ja kuntayhtymien yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin.
– Siinä ei anneta yksityiskohtaisempaa ohjeistusta, kuin varautua valmiussuunnitelmin ja muilla toimenpiteillä tehtäviensä hoitamiseen myös poikkeusoloissa, Tainio toteaa Verkkouutisille sähköpostitse.
– Sosiaali- ja terveydenhuoltolaki ja tietyt erityislait antavat sitten perusteita soteorganisaatioille. Myös muilla toimialoilla on erityislainsäädäntöä, joka antaa tarkempia velvoitteita. Käytännössä sotepuolella soten palveluntuottajat (esim. sosiaali- ja terveyspiirit) ovat vastuussa varautumaan myös materiaalin osalta, hän jatkaa.
Mukana on myös Huoltovarmuuskeskus. Hanna Tainion mukaan kuntien varautumisen taso vaihtelee.
– On kuntia, jotka ovat hyvin varautuneet ja toisaalta kuntia, jotka eivät ole yhtä hyvin. Tälläkin hetkellä suojavarusteista on kova pula osassa, osa taas kertoo, että varusteet riittävät toistaiseksi ja niitä on riittänyt hyvin myös vanhustenhuoltoon ja kotipalvelukäynneille.
Tainio pitää selvänä, että, että tilanteen pitkittyessä pulaa tulee varmasti kaikkialla.
– Onneksi nyt on käynnistymässä maassamme omaa tuotantoa. Tässä Kuntaliitto on ollut yhteistyössä TEM:n kanssa kartoittaen mahdollisia yrityksiä.
Väittäisin, että ainakin sairaanhoitopiirit ovat ihan hyvin täyttäneet tuon 3 kk normaalin käytön mukaisen varastointivelvoitteen. Normaalin käytön mukainen määrä ei vain pandemiatilanteessa riitä mihinkään. Pandemiauhkaan ei Suomessa tammi-helmikuussa riittävästi reagoitu https://t.co/1kx4JSwc0K
— Lasse Lehtonen (@lasleh) April 8, 2020
Suojavarusteista: Mehiläinen on varautunut siten, että on meillä on tällä hetkellä noin 3-vuoden normaaliolojen tarvetta vastaava määrä kirurgisia suu-nenämaskeja. Kulutus on tällä hetkellä 20-kertainen normaalioloihin nähden. Uusia tilauksia on tehty. #koronakriisi
— Janne-Olli Järvenpää (@olli_janne) April 8, 2020
Tämä! Jos sairaanhoitopiirin normaalitilanne on muutama tubipotilas kuukaudessa, niin se 6kk varasto on aika äkkiä käytetty, kun testattavia kymmeniä-satoja päivässä.
— Maarit Leinonen (@MaaritLeinonen) April 8, 2020
