Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ajaa läpi keskeisenä työllisyystoimena yksilöllisen työnhaun mallia, jonka palkansaajajärjestö SAK risti viime vaalikaudella ”aktiivimalli kakkoseksi”.
Verkkouutisten saamien tietojen mukaan Haatainen on ilmoittanut työmarkkinaosapuolille, että uudella työllisyystyöryhmällä on syyskuun puoliväliin asti aikaa löytää yhteisymmärrys yksilöllisen työnhaun mallista tai muutoin hallitus päättää siitä itse.
Hallituksen budjettiriihi pidetään 14.-15. syyskuuta, ja hallituksella on paineita tehdä silloin päätöksiä työllisyystoimista, jotka kasvattavat työllisten määrää 30[nbsp]000:lla valtiovarainministeriön laskelmien mukaan.
Vastaavanlainen omaehtoisen työnhaun malli valmisteltiin jo viime vaalikaudella ja sen oli tarkoitus täydentää työttömyysturvan aktiivimallia, jonka istuva SDP-johtoinen hallitus kumosi tämän vuoden alusta.
”Aktiivimalli kakkosessa” on kyse siitä, että työttömän työntekijän olisi lain mukaan haettava tiettyä määrää työpaikkoja tietyllä aikavälillä, esimerkiksi neljää paikkaa kuukaudessa. Mikäli työtön työnhakija laiminlyö velvoitteensa, siitä seuraa karenssi, jonka aikana työttömyysetuutta ei makseta.
Omaehtoisen työnhaun mallia valmistellut kolmikantainen työryhmä jäi erimieliseksi viime vaalikaudella, eikä yhteisymmärrystä mallista ole löytynyt tämänkään hallituksen aikana.
Kolme mallia pöydällä: pehmeästä vaihtoehdosta kovaan
Viime keväänä asiaa pohtineen kolmikantaisen työllisyystyöryhmän pöydällä oli kolme erilaista vaihtoehtoa yksilöllisen työnhaun tuen toteuttamiseksi.
Työnhakuvelvoitteen osalta toisessa päässä oli malli, jossa kaikkia työttömiä työnhakijoita velvoitettaisiin hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa ja toisessa päässä malli, jossa ei olisi lukumääräistä velvoitetta.
Lisäksi TE-toimisto voisi antaa velvoittavia työtarjouksia joko heti työttömyyden alussa, tietyn työttömyyskauden jälkeen tai sitten ei lainkaan.
Pöydällä oli myös erilaisia sanktiovaihtoehtoja. Työllisyyssuunnitelman laiminlyönnistä voitaisiin antaa aluksi vain huomautus tai vaihtoehtoisesti etuuden voisi menettää heti. Karenssit eli korvauksettomat määräajat olisivat aluksi nykyistä lyhyempiä, mutta ne pitenisivät portaittain, jos työtön työnhakija laiminlöisi velvoitteitaan.
Verkkouutisille arvioidaan, että sovun löytyminen mallista työmarkkinajärjestöjen ja ministeriön kesken on kaukana.
Työnantajapuolta edustavalle Elinkeinoelämän keskusliitolle (EK) keskeistä on, että malli parantaa työllisyyttä. EK kannattaa työnhakuvelvoitteen kiristämistä nykyisestä ja vastustaa karenssien lieventämistä.
Palkansaajajärjestö SAK:n mielestä karensseja pitäisi lieventää nykyisestä. SAK on ehdottanut niin sanottua Ruotsin mallia, jossa työnhaun laiminlyönnistä seuraisi ensimmäisellä kerralla varoitus, sitten portaittain etuuspäivien menetyksiä ja lopulta päivärahan menetys kokonaan, kunnes työssäoloehto täyttyisi uudelleen. Karenssien koventaminen ei käy SAK:lle.
Nykyisin työttömälle työnhakijalle lankeaa 60 päivän karenssi, jos työtön ei toteuta työllistymissuunnitelmaansa. Jos työtön kieltäytyy suunnitelman laatimisesta tai sen tarkastamisesta, karenssin pituus on 30 päivää. Jos työtön laiminlyö velvoitteen kahdesti puolen vuoden aikana, työttömyysetuuden maksu katkeaa, kunnes työtön on täyttänyt työssäolovelvoitteen uudelleen.
Omaehtoiseen kouluttautumiseen kiristyksiä
Hallitus asetti viime perjantaina uuden työllisyystyöryhmän pohtimaan muun muassa yksilöllisen työnhaun mallia. Uuteen työryhmään yhdistettiin neljä aiempaa työllisyystyöryhmää.
Yksiköllisen työnhaun mallin lisäksi hallituksen valmisteilla olevaan työllisyyspakettiin sisältyy osatyökykyisiä koskevia toimia. Välityömarkkinoille aiotaan perustaa yhteiskunnallinen yritys Ruotsin Samhall AB -mallin mukaan. Yritys tarjoaa tuettuja työpaikkoja osatyökykyisille, kuten esimerkiksi vammaisille ja pitkäaikaissairaille
Verkkouutisten tietojen mukaan hallitus kaavailee myös kiristävänsä työttömyysturvalla opiskelun ehtoja sekä aikuiskoulutustukea.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottivat vastikään, että aikuiskoulutustuelle tehdään pikaisesti jotain, esimerkiksi lakkautetaan se, koska sen vaikutus työllisyyteen on tutkitusti vähäinen. Ansiosidonnaista aikuiskoulutustukea voi saada kahdeksan vuoden työhistorialla ja kun henkilö on ollut vuoden saman työnantajan palveluksessa.
Virkamiesten mielestä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvaetuudella tarvitaan puolestaan vahvempaa työvoimapoliittista ohjausta, jotta esimerkiksi lähihoitajan ammatista ei opiskella pois. Viime vaalikaudella mahdollistettiin, että vähintään 25-vuotias työtön työnhakija voi opiskella omalla ilmoituksellaan enintään kuuden kuukauden ajan ja saada siltä ajalta työttömyysturvaa.
EK muutti kantaansa paikalliseen sopimiseen
Hallitus haluaa budjettiriiheen suunnitelman ja aikataulun paikallisen sopimisen edistämisestä. Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.
Elinkeinoelämän keskusliitto on muuttanut kantaansa paikalliseen sopimiseen. EK:n viime viikolla julkaisemassa Kasvu maksaa velan -jälleenrakennusohjelmassa todetaan: ”Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lainsäädännössä siten, että kaikissa yrityksissä asioista voidaan sopia toisin.”
Aiemmin EK on ollut palkansaajajärjestöjen kanssa samassa rivissä edellyttämässä, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta lainsäädännön sijaan. Nyt EK on tullut lähemmäs Suomen Yrittäjien kantaa. SY:n mielestä paikallinen sopiminen on mahdollistettava myös järjestäytymättömille eli liittoon kuulumattomille yrityksille. SY on kannattanut sopimusosapuoleksi luottamusvaltuutettua luottamusmiehen sijaan.
Palkansaajajärjestöt pitävät edelleen tiukasti kiinni siitä, että paikallista sopimista voidaan edistää vain työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Ratkaisun löytymisen arvioidaan olevan monen mutkan takana, sillä neuvottelut ovat pahasti juntturassa.
Eläkeputki pois ja ikääntyneille turvaa
Lisäksi näköpiirissä on, että hallitus aikoo lakkauttaa eläkeputken. Tällä yksittäisellä toimella työllisyyden arvioidaan paranevan 10[nbsp]000 henkilöllä pitkällä aikavälillä. Eläkeputkella tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevan työttömän oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin, kunnes henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi juuri SDP:n puoluekokouksessa pitämässä linjapuheessaan, että eläkeputken poisto on nostettu yhdeksi keinoksi ikääntyneiden työntekijöiden työelämässä pysymiseksi. Marin linjasi, että samalla on kuitenkin parannettava ikääntyneiden työntekijöiden turvaa.
SAK on ajanut työntekijöiden irtisanomisjärjestyksen muuttamista siten, että irtisanomiseen vaikuttaisivat ammattitaito, työnantajan palveluksessa menetetty työkyky, huoltovelvollisuuden määrä ja työsuhteen kesto. Irtisanomisjärjestys vahvistaisi ikääntyneiden irtisanomissuojaa nuorten kustannuksella.
Irtisanomisjärjestyksen sijaan kyseeseen voisi tulla myös jonkinlainen muutosturva ikääntyneille. Vaihtoehdoista keskustellaan parhaillaan.
Eläkeputkesta neuvottelu jäänee budjettiriihen jälkeiseen aikaan.
