Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Rahaministeriö: Eläkeputkesta luovuttava, työttömyysturva työssäolon mukaan

Työllisyyden arvioidaan kasvavan 30 000 henkilöllä ikääntyneisiin kohdistuvilla muutoksilla.

Valtiovarainministeriö esitteli tänään perjantaina virkamiesmuistion toimista, joiden arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 60 000 henkilöllä. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus työllisyysasteesta keskeisimpänä keinona vahvistaa julkista taloutta.

Hallituksen tavoitteena oli, että työllisyysaste on 75 prosenttia, työllisiä on 60 000 enemmän ja julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 normaalissa suhdannetilanteessa. Tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan ole täysin normaali.

– Lyhyellä aikavälillä talouden ja työllisyyden näkökulmasta merkittävintä on se, mitä tapahtuu epidemialle Suomessa ja muualla maailmassa, johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen sanoi.

Hän huomautti, että koronakriisi ei ole poistanut Suomen pitkän aikavälin haasteita, vaan se on kasvattanut tarvetta rakenteellisille uudistuksille.

Kärkkäinen kertoi, että virkamiehet ovat hakeneet julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia tutkimuskirjallisuudesta ja verrokkimaissa todetuista hyvistä käytännöistä, joita voitaisiin tuoda Suomeen.

Varhaisista työelämän poistumusreiteistä luovuttava

Valtiovarainministeriön työllisyyspaketti koostuu kolmesta ilmiökokonaisuudesta. Uudistukset koskevat ikääntyneitä, palveluita ja työttömyysetuuksia sekä opintoetuuksia.

Kärkkäisen mukaan paketin potentiaalinen työllisyysvaikutus on noin 60 000 henkilöä keskipitkällä aikavälillä. Puolet tästä eli 30 000 kertyisi ikääntyneisiin kohdistuvista muutoksista, 25 000 palveluista ja työttömyysetuuksista ja noin 5 000 opintoetuuksista.

– Työllisyystoimien vaikutukset työllisyyteen riippuvat yksityiskohdista, Kärkkäinen huomautti.

Kärkkäisen mukaan osa toimista voitaisiin toteuttaa lyhyellä aikavälillä, osa vaatii pidempää valmistelua ja ne tulisivat voimaan vasta koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen.

Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on merkittävästi muita Pohjoismaita, etenkin Ruotsia, matalampi. Suurimmillaan ero on noin 16 prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottavat keskeisenä toimena eläkeputkesta luopumista. Tutkimuksen mukaan ikääntyneiden osalta Ruotsin menestyksen takana on varhaisista työelämän poistumisväylistä luopuminen ja niiden sääntöjen merkittävä tiukentaminen.

– Työllisyyden näkökulmasta olisi suotavaa luopua varhaisista työelämän poistumisen reiteistä. Ei vain yhdestä, vaan kaikista niistä, erityisasiantuntija Jukka Mattila sanoi.

Virkamiesmuistion mukaan tämä tarkoittaa työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien erityissäännösten poistamista, osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumista sekä niin sanotusta eläkeputkesta eli ansiosidonnaisen lisäpäivistä sekä muusta tähän kytkeytyvästä erillislainsäädännöstä luopumista.

Samaan aikaan täytyisi kuitenkin tukea riittävästi ihmisten työkykyä.

Työttömyysturvaan ja sanktioihin porrastuksia

Muistion mukaan Suomessa nykyisin suhteellisen lyhyellä työssäololla syntyy oikeus vähintään 300 työttömyysetuuspäivän, mikä tarkoittaa noin 14 kuukautta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa henkilöillä, jotka kuuluvat työttömyyskassaan.

– Kolmentoista viikon työssäololla ihminen on oikeutettu yli vuoden mittaiseen ansiosidonnaiseen etuuteen, Mattila kertoi.

Virkamiehet esittävät, että työttömyysturvan työssäoloehtoa kiristettäisiin ja työttömyysturvan enimmäiskestoa porrastettaisiin työssäolon mukaan.

Työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaisiin tulorekisteriä hyödyntäen kuukauden aikana kertyneiden palkkatulojen perusteella viikoittaisen työajan sijaan. Samalla työttömyysturvan enimmäiskesto kytkettäisiin työssäoloehtoon niin, että pitkään jatkunut työssäolo kerryttäisi työttömyysturvan enimmäiskeston, mutta lyhyempi työssäolo kartuttaisi lyhyemmän enimmäiskeston.

Toinen vaihtoehto olisi uudistaa työttömyysturvaa sairaus- ja vanhempainpäivärahajärjestelmien kaltaiseksi, jolloin lyhyempi työssäolo johtaisi matalampaan etuustasoon eli etuuden taso määriteltäisiin keskimääräisten tulojen perusteella.

– Jos ihmisellä on vahva työhistoria, hänellä on perusteltu syy vahvaan työttömyysturvaan. Jos työhistoria on hieman lyhyempi, turvan taso on vastaavasti on joko pienempi tai lyhyempi, Mattila perusteli.

Samalla työttömien palvelujärjestelmää uudistettaisiin panostamalla voimakkaasti henkilökohtaisiin palveluihin, kuten säännöllisiin haastatteluihin.

Myös työttömyysturvan sanktiojärjestelmää porrastettaisiin liikennesääntöjen kaltaisesti.

– Yhdestä pienestä rikkeestä pieni huomautus, pieni sakko. Jos rikkeet toistuvat säännönmukaisesti, sen jälkeen lähtee ajolupa.

Virkamiehet ehdottavat myös, että työttömyysturva ei jatkossa kartuttaisi eläkeoikeutta. Vuorotteluvapaasta luovuttaisiin kokonaisuudessaan.

Aikuiskoulutustukea ehdotetaan lakkautettavaksi

Virkamiehet ehdottavat, että aikuiskoulutustuelle tehdään pikaisesti jotain, esimerkiksi lakkautetaan se, koska sen vaikutus työllisyyteen on tutkitusti vähäinen.

Ansiosidonnaista aikuiskoulutustukea voi saada kahdeksan vuoden työhistorialla ja kun henkilö on ollut vuoden saman työnantajan palveluksessa.

– Meillä on parhaassa työiässä olevia ihmisiä poissa työmarkkinoilta opintovapaalla. Se ei ole huono asia, mikäli se johtaa työuran parempaan kehitykseen. Mikäli se ei johda työuran parempaan kehitykseen, se ei ole kovin kannattava yhteiskunnallinen investointi, joka pitäisi tehdä julkisilla rahoilla, Mattila sanoi.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen sijaan toinen vaihtoehto on lainapainotteinen etuus.

Virkamiesten mielestä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvaetuudella tarvitaan vahvempaa työvoimapoliittista ohjausta, jotta esimerkiksi lähihoitajan ammatista ei opiskella pois.

Sen sijaan esimerkiksi toisen asteen tutkinnon opiskelemiselle, jos sellaista ei ole, on Mattilan mukaan vahva työvoimapoliittinen peruste.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi tällä viikolla, että valtiovarainministeriön virkamiesesitys työllisyystoimista käynnistää hallituksen neuvottelut kohti budjettiriihtä.

Hallitus sopi kesäkuussa, että se asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin 60 000 lisätyöllistä.

PÄIVITYS 14.8.2020 kello 16.35: Juttua päivitetty kauttaaltaan.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt