Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo toteaa Foreign Policyn kirjoituksessaan, että Georgian entisen presidentin Mihail Saakashvilin varoitus Venäjän kaavailemasta hyökkäyksestä Suomeen tai Ruotsiin on Venäjän uhkan paisuttelua. Raitasalon mukaan Saakashvili unohtaa Suomen puolustuksen tason ja valtioiden välisten suhteiden tämänhetkisen tilan Pohjois-Euroopassa.
Saakashvili väitti hiljattain runsaasti huomiota saaneessa niin ikään Foreign Policyssä julkaistussa kirjoituksessaan Suomen tai Ruotsin olevan Venäjän seuraava kohde.
– Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat EU-jäseniä, ne eivät ole Nato-maita. Hyökkäämällä Natoon kuulumattomaan maahan, presidentti Vladimir Putin ei ota riskiä 5. artiklan mukaisesta vastauksesta, Saakashvili sanoi.
Hän perusteli arvioitaan Georgian, Krimin, Itä-Ukrainan ja Syyrian tapahtumilla ja Putinin laskevalla suosiolla ja taipumuksella provokaatioihin tilanteen oikaisemiseksi. Saakashvilin mukaan Venäjä suuntaa katseena Suomeen tai Ruotsiin, jotka ovat EU-jäseniä, mutta eivät kuulu Natoon.
– Ottamalla kohteekseen eurooppalaisen maan, Putin voi odottaa epätoivoisesti voittoa kaipaavan äänestäjäkunnan palkitsevan hänet. Kyseessä on kustannus-hyötyanalyysi, johon Putin on turvautunut useasti aikaisemmin.
Sotilasprofessori Jyri Raitasalo ei pidä näkemyksiä realistisina.
– Sodan aloittaminen on ensiksikin aina mahdollinen tie tulevaan katastrofiin. Krimille ja Itä-Ukrainaan tunkeutumisesta Venäjälle koituneet kustannukset ovat olleet hyvin korkeat ja ne nousevat. Venäjällä on edessään kasvavat taloudelliset pakotteet ja poliittinen eristys. Venäjän kuvaama menestys Ukrainassa oli korkeintaan Pyrrhoksen voitto, hän summaa.
Vaikka Venäjän ja lännen välit ovatkin kireät, tehdään päivittäistä yhteistyötä Jyri Raitasalon mukaan silti melko paljon.
– Tämä asioiden tila heijastaa sitä tosiasiaa, etteivät länsimaat – tai Eurooppa kokonaisuudessan – voi olla turvassa ilman jonkinlaista pitkän tähtäimen diplomaattista yhteisymmärrystä Venäjän kanssa. Tämä tunnistetaan molemmilla puolilla.
Raitasalon mukaan diplomatia on ollut viime aikoina vastatuulessa, mutta yrittämistä ei silti pidä lopettaa.
– Suomi on ollut yksi harvoja Euroopan maita, joka on keskustellut Venäjän kanssa korkeimmalla poliittisella tasolla jännitteiden purkamiseksi, hän toteaa.
– Olisi virhe odottaa Venäjän taipuvan kasvavien pakotteiden edessä tai hajoavan rauhanomaisesti sisäiseen hajaannukseen. Käynnissä olevan kriisin ratkaiseminen turvautumatta aseisiin on sekä Venäjän että lännen intressissä, Raitasalo jatkaa.
”Oma pesä puhtaana”
Sotilasprofessori Jyri Raitasalon mukaan Suomi ja Ruotsi ottavat puolustuksensa erittäin vakavasti. Hänen mukaansa maanpuolustus on ollut etenkin Suomen kohdalla puolustusvoimien olemassaolon tarkoitus aina maan itsenäistymisestä lähtien.
Siinä missä useimmat Euroopan valtiot purkivat kylmän sodan päätyttyä puolustustaan ja muuttivat asevoimiensa painopistettä tavanomaisesta sodankäynnistä kohti kriisinhallintaa, teki Suomi Raitasalon mukaan poikkeuksen ja piti linjansa.
– Puolustuksessa ei ole nopeita lääkkeitä. Menetettyä sotilaallista kykyä ei voi korvata nopeasti. Tämä on Euroopan sotilaallisten vaivojen ydin. Ulkoisille niin sanotuille ansalanka-joukoille ei ole tarvetta, kun oma pesä on pidetty puhtaana.
Raitasalon mukaan liian moni Euroopan valtio on tullut liian riippuvaiseksi Yhdysvalloista ulkoisen sotilaallisen aggression torjunnassa.
Ruotsin asevoimien kylmän sodan jälkeinen alasajo on noussut tämän tästä otsikoihin etenkin Ukrainan sodan alettua. Jyri Raitasalo muistuttaa Ruotsin säilyttäneen kaikesta huolimatta huomattavat meri- ja ilmasodankäynnin kyvyt. Ruotsi on myös alkanut jälleen panostaa puolustukseen vuoden 2014 jälkeen. Hän nostaa esiin myös Suomen ja Ruotsin tiivistyvän kahdenvälisen ja kansainvälisen puolustusyhteistyön.
– Suurinkaan karhu ei lopulta syö piikkisikaa. Georgia menetti osan alueestaan Venäjälle, kun Saakashvili oli Georgian presidentti. Tästä on paljon opittavaa, mutta se ei viittaa siihen, että Venäjä aloittaisi sodan Ruotsia tai Suomea vastaan Putinin suosion kasvattamiseksi, kuten Saakashvili väittää, Jyri Raitasalo toteaa.
