Venäjän todennäköisin kohde lähitulevaisuudessa on joko Suomi tai Ruotsi, arvioi Georgian entinen presidentti Mikheil Saakashvili.
– Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat EU-jäseniä, ne eivät ole Nato-maita. Hyökkäämällä Natoon kuulumattomaan maahan, presidentti Vladimir Putin ei ota riskiä 5. artiklan mukaisesta vastauksesta, Saakashvili toteaa uutissivusto foreignpolicyn julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Naton 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.
Saakashvilin mukaan Putinin tavoitteena on lujittaa otettaan vallasta.
– Kun Putinin suosio Venäjällä laskee, hän joko eskaloi käynnissä olevaa konfliktia tai aloittaa uuden hyökkäyksen, Saakashvili toteaa viitaten Krimiin, Itä-Ukrainaan, Etelä-Ossetiaan ja Syyriaan.
– Putin on ennalta arvattava ja looginen. Hyökkäys heikomman naapurin kimppuun nostaa hänen kannatustaan nopeammin kuin vaikka terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen, Saakashvili kirjoittaa.
Saakashvilin mukaan Venäjä on vähät välittänyt länsimaiden piirtämistä punaisista viivoista ja Venäjän toimille asetetuista rajoista, joita ei ole kunnolla valvottu tai puolustettu.
– Jos olemme jotain oppineet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, niin edessämme on uusi kriisi. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan venäläisten luotto Putinia kohtaan on pudonnut 32 prosenttiin, alimmilleen sitten vuoden 2006.
– Putin on viime kuukausina turvautunut provokaatioihin kannatuksen laskiessa, Saakashvili toteaa.
Viime marraskuussa Venäjän rajavartioalukset tulittivat kolmea Ukrainan laivaston alusta ja takavarikoivat ne. Ukrainalaisalukset olivat matkalla Mustaltamereltä Asovanmerelle.
Hyökkäys tulossa
Saakashvili korostaa, että Putinin kansainvälisten lakien ja sääntöjen rikkominen Venäjän ”takapihalla” ei enää näytä järkyttävän maailmaa.
– Putinin pitää nyt tehdä jotain vieläkin räikeämpää provosoidakseen länttä.
Saakashvili pitää Venäjän uutta hyökkäystä itsestään selvänä. Kysymys kuuluu, kenen kimppuun Putin käy?
Saakashvili ei usko sen olevan Valko-Venäjä, koska maata pidetään jo kiinteänä osana Venäjää eikä voimannäyttö siksi hyödyttäisi Putinia.
Vaikka Natoon kuuluvat Baltian maat ovat toimivia demokratioita ja siten uhka Venäjälle, ne ovat Saakashvilin mukaan turvassa kahdesta syystä.
– Ensinnäkin Venäjän seuraavan aggression kohde ei todennäköisesti ole Nato-maa. Putin ei halua laukaista 5. artiklaa, mikä voisi johtaa sotaan USA:n johtamaa liittoumaa vastaan. Putin ymmärtää olevansa altavastaaja.
– Toisekseen Putinin seuraava seikkailu tapahtuu todennäköisesti entisen Neuvostoliiton ulkopuolella. Länsi on vastahakoisesti hyväksynyt hänen neoimperialistiset tavoitteensa tällä alueella, joten sotilaallisten toimien lisääminen Ukrainassa, Georgiassa tai muissa Natoon kuulumattomissa entisissä neuvostomaissa ei vahvistaisi Putinin asemaa.
Suomi tai Ruotsi
Siksi Saakashvili uskoo Venäjän suuntaavan katseena Suomeen tai Ruotsiin, jotka ovat EU-jäseniä, mutta eivät kuulu Natoon.
– Ottamalla kohteekseen eurooppalaisen maan, Putin voi odottaa epätoivoisesti voittoa kaipaavan äänestäjäkunnan palkitsevan hänet. Kyseessä on kustannus-hyötyanalyysi, johon Putin on turvautunut useasti aikaisemmin.
Saakashvili ei usko, että venäläistankit voisivat vyöryä Helsinkiin tai Tukholmaan ilman vastarintaa.
– Mutta Venäjä voisi suhteellisen helposti vallata alueita arktisella alueella tai pienellä saarella, kuten Ruotsille kuuluva Gotlanti, ottaen huomioon Venäjän pohjoiselle sivustalle rakentamat strategiset kyvyt.
– Kuka nyt lähtisi sotimaan Itämerellä sijaitsevan jäätyneen saaren tai Suomelle kuuluvan tundran vuoksi? Nato ei niin tekisi, mutta Putin kylläkin, koska hänellä on enemmän voitettavaa.
Saakashvilin mukaan Venäjän kohdistama aggressio Ruotsin ja Suomen kaltaisiin maihin, joiden katsotaan kuuluvan tiukasti länteen, saattaa kuulostaa kaukaa haetulta.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Venäjän suorittama Krimin valtaus ja hyökkäys Georgiaan tulivat suurina yllätyksinä eikä näin uskottu käyvän.
