Intrumin yritysten maksuviivetutkimus viime vuoden viimeiseltä vuosineljännekseltä kertoo, että maksuviiveitä oli 5,0 prosentilla yrityksistä eli yli 17 400 yrityksellä, mikä on 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Maksuviiveellisten yritysten osuus laski 6,7 prosenttia verrattuna viime vuoden kolmanteen vuosineljännekseen. Maksuviiveiden määrässä esiintyy luontaista kausivaihtelua, joka selittää osuuden laskua vuoden lopulla.
– Haastava taloudellinen toimintaympäristö rasittaa erityisesti pienempiä yrityksiä, joilla ei välttämättä ole taloudellisia puskureita kattamaan nousevia kustannuksia. Tutkimuksemme mukaan 55 prosenttia pienyrityksistä haluaisi hallita maksuviiveitä paremmin, mutta osaamisen ja resurssien puute vaikeuttaa asiaa. Suuremmissa kokoluokissa maksuviiveellisten yritysten osuuden laskua selittää taloudellisen aktiivisuuden lasku ja todennäköisesti myös taloudellisen liikkumavaran tuoma parempi kriisinsietokyky, Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala kertoo.
Maksuviiveet ennakoivat yritysten vakavampia maksuvaikeuksia eli maksuhäiriöitä ja konkursseja. Viime vuoden vaikea taloustilanne näkyi konkurssien määrän merkittävänä kasvuna verrattuna aikaisempiin vuosiin.
Vireille pantuja konkursseja oli marraskuun loppuun mennessä yli 600 enemmän kuin vuonna 2022. Konkurssien määrä on Tilastokeskuksen mukaan suurimmillaan 25 vuoteen ja konkurssien määrä kasvaa lähes jokaisella toimialalla.
– Koronapandemia söi yritysten taloudellisia puskureita, minkä seurauksena yleisen kustannustason ja korkojen nousu on pakottanut heikoimpia yrityksiä hakeutumaan konkurssiin. Korkotason pysytellessä korkealla myös konkurssien määrä säilynee edelleen korkealla tasolla. Jos Euroopan keskuspankki päättää alkaa laskea ohjauskorkojaan, voi yritysten tilanne helpottua, uskoo Iskala.
Euroopan keskuspankilta odotetaan ensimmäisiä koronlaskuja vuoden 2024 aikana, mikäli uusia negatiivisia uutisia inflaation kehittymisestä ei ilmene.
– Reaaliaikainen perintätieto ennustaa erittäin luotettavasti vakavia maksuvaikeuksia. Tutkimuksemme osoittavat, että 85 prosentilla maksuhäiriömerkinnän saaneista yrityksistä oli negatiivista perintätietoa ennen julkista maksuhäiriömerkintää. Epävarmassa taloustilanteessa jokaisen yrityksen kannattaa minimoida luottoriskit varmistamalla nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden ja toimittajien maksukyky ennakkoon, Iskala suosittelee.
Majoitus- ja ravitsemistoimiala sekä rakennusala nousevat kärkeen
Kun maksuviiveellisten yritysten määriä verrataan maakuntatasolla, laskua on ollut lähes koko maassa Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. Suhteellisesti eniten maksuviiveellisiä yrityksiä on Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Uudellamaalla.
Vertailtaessa toimialoja eniten maksuviiveitä on majoitus- ja ravitsemisalalla sekä rakennusalalla, mutta maksuviiveellisten yritysten määrä oli niissäkin hieman laskenut viime vuodesta. Kasvua vuodentakaiseen verrattuna on hallinto- ja tukipalvelutoiminnanalalla sekä maa-, metsä ja kalatalouden toimialalla.
Iskalan mukaan majoitus- ja ravitsemisalalla korostuvat todennäköisesti pienemmän kokoluokan yritysten haasteet, mikä havaittiin myös tutkimuksen kokoluokkavertailussa.
– Pienet yritykset ovat herkempiä suhdannevaihteluille heikompien taloudellisten puskureiden vuoksi. Rakennusala on ollut syvässä kriisissä lähes koko vuoden ja ahdinko näkyy edelleen myös maksuviiveellisten yritysten korkeassa määrässä. Ala reagoi voimakkaasti suhdanteiden muutoksiin ja erityisesti korkotasoon, koska siellä toimitaan laajalti ulkopuolisen rahoituksen turvin, hän sanoo.
– Sen sijaan julkishallinnon alalla maksuviiveellisten yritysten määrässä näkyy merkittävää laskua. Tämä selittyy suurelta osin siksi, että sote-uudistuksen myötä sairaanhoitopiirit keskittyivät hyvinvointialueiksi, toteaa Iskala.
Intrum julkaisee neljännesvuosittain yritysten maksuviiveiden kehitystä kuvaavan raportin pohjautuen yhtiön omaan dataan lähes 348 000 suomalaisesta yrityksestä. Tämän raportin data on kerätty ajanjaksolta 1.10.-31.12.2023.
