Tuoreet tutkimukset haastavat perinteistä kuvaa siitä, että aivojen suorituskyky laskisi tasaisesti noin 40 ikävuoden jälkeen.
Ikääntyminen on osoittautunut tiedettyä monimutkaisemmaksi prosessiksi. Siihen voi myös vaikuttaa omalla toiminnallaan.
Varsinainen kognitiivinen toiminta tapahtuu aivojen harmaassa aineessa. Valkean aineen tarkoitus välittää viestejä harmaan aineen alueiden välillä ja suhteessa muuhun kehoon. Dementiaa tutkinut Edinburgin yliopiston professori Tara Spires-Jones muistuttaa Telegraph-lehdelle, että aivojen koko muuttuu iän myötä.
– Vauvana meillä on eniten harmaata ainetta, ja sen osuus vähenee melko jyrkästi kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Kehitys jatkuu samansuuntaisena ihmisen vanhetessa, Spires-Jones toteaa.
Valkean aineen määrä kasvaa noin 40-vuotiaaksi ja kääntyy sitten laskuun. Yleinen eli fluidi älykkyys alkaa heikentyä 30 ikävuoden jälkeen. Termillä tarkoitetaan kykyä ratkaista aiemmin tuntemattomia ongelmia. Sen sijaan kyky hyödyntää aiemmin opittuja tietoja ja taitoja heikkenee hitaasti yli 40-vuotiailla.
Aivojen magneettikuvauksella voidaan havaita, että aivot kutistuvat ajan mittaan. Muutokset koossa eivät kuitenkaan suoraan vastaa funktionaalisuuden laskua. Suorituskyvyn nopeus ja muisti heikentyvät nopeammin, mutta esimerkiksi sanavarasto säilyy pidempään.
Tunteisiin ja sosiaalisuuteen liittyvät mantelitumakkeet pysyvät melko samankaltaisina läpi elämän. Nopeuden laskua korvaavat näin ollen kokemus, arvostelukyky ja emotionaalinen älykkyys. Psykologi Sophie Mort huomauttaa, että monet asiat voivat kohentua iän myötä.
– Mielenkiintoista kyllä, vanhemmat henkilöt painottavat positiivista tietoa enemmän kuin negatiivista. He ohjaavat huomiotaan ja muistiaan kohti hyviä asioita. Nuoremmat yksilöt näkevät negatiiviset asiat usein ensimmäisinä, Mort toteaa.
Kokemukseen liittyvä ongelmanratkaisukyky selittää osin sitä, miksi osa urheilijoista on parhaimmillaan vasta vanhemmalla iällä. Asiantuntijat kehottavat suhtautumaan ikääntymiseen prosessina, johon liittyy myös henkilökohtaista kasvua ja kehittymistä.
Vuonna 2020 tehdyn laajan tutkimuksen perusteella shakkipelaajat tekivät parhaat siirtonsa noin 40-vuotiaana. Suorituskyky heikkeni 45 ikävuoden jälkeen, mutta ei tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Aivot hyödyntävät shakissa pitkän aikavälin muistia, joten kokemus tuo pysyvän etulyöntiaseman.
Sadan kilometrin juoksuja koskevassa selvityksessä havaittiin, että naisten tulokset olivat huipussaan 40–44-vuotiaana ja miesten 45–49-vuotiaana. Sydän- ja verisuonikestävyys säilyy pitkään vahvana. Urheilijoiden osalta ikä vaikutti myös tuovan henkistä kestävyyttä ja kykyä säädellä omia tunteita.
Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi yli 2 000 amerikkalaisen älykkyystutkimuksia. Noin 50-vuotiaat suoriutuivat parhaiten matemaattisista testeistä.
Kielellisten taitojen osalta huippu voi tulla vasta myöhemmin. Sanavarasto oli erään tutkimuksen perusteella laajinta 60–70-vuotiailla.
