Mehiläisen tuoreen Työelämätutkimuksen mukaan 67 prosenttia johtajista kokee, että johtajan aseman vuoksi heiltä odotetaan enemmän kuin muilta, jopa mahdottomia. Johtajat kokevat työssään stressiä, riittämättömyyden tunnetta sekä turhautumista.
Samaan aikaan tutkimus osoittaa, että 97 prosenttia johtajista kokee pärjäävänsä työssä erittäin tai melko hyvin.
Tutkimus nostaa esiin vastakohtia johtajien arjesta ja jaksamisesta. Samaan aikaan kun johtajat kokevat, että heiltä odotetaan liikaa, ovat johtajat lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että heille menee työssään hyvin.
– Ristiriidat johtajien omissa arvioissa ovat osin yleisiä ja hyvin ymmärrettäviä, arvioi Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo tiedotteessa.
– Kaikki johtajat eivät suinkaan ole sankarijohtajia. Väsymys näkyy myös johtajien piirissä. Johtamisen kuuluu olla vaativaa, mutta tulokset muistuttavat kuitenkin siitä, että johtajakaan ei ole loputtomiin jaksava kone. Työn kokeminen merkityksellisenä on parhaimpia suojaavia tekijöitä työn kuormittavilta piirteiltä.
Johtajista 72 prosenttia kokee työssään erittäin tai melko positiivisia tunteita. Eniten positiivisia tunteita saavat aikaan merkityksellisyyden tunne (49 %), onnistumisen tunne (49 %) sekä yhteisöllisyyden (28 %) ja innostuksen tunteet (26 %).
Työn odotukset ja todellisuus eivät kohtaa
Vaikka johtajat kokevat pärjäävänsä hyvin nykyisessä työssään, lähes kaksi kolmasosaa vastasi, että johtajan työ ei ole täysin vastannut odotuksia.
Vastaajista 69 prosentin mielestä työ keskittyy liikaa yksityiskohtien hiomiseen ja liian vähän suuriin linjoihin. Vastaajista 33 prosenttia oli pettynyt oman esihenkilön toimintaan ja 27 prosenttia omien tiimiläistensä suorituksiin. Johtajista 31 prosenttia vastasi, että johtajan työ vie liikaa aikaa muulta elämältä.
– Omasta väsymyksestä kertominen on monelle johtajalle edelleen erittäin vaikea paikka, jota häpeillään käsitellä työterveyden vastaanotolla. Se koetaan heikkouden merkkinä ja omaa johtaja-asemaa uhkaavana tilanteena. Vastaanotoilla johtajien puheissa toistuvat kuitenkin samat, inhimilliset jaksamishaasteet kuin muillakin apua työterveyshuollosta hakevilla, Mehiläisen vastaava työterveyspsykologi Kimmo Haapanen kertoo.
Johtajakaan ei pärjää yksin
Johtajat kaipaavat usein aivan samoja asioita, kuin alemmilla portailla olevat organisaation jäsenetkin eli hyvää suhdetta omaan esihenkilöön sekä tukea ja arvostusta.
– Monissa johtajissa piirtyy sisäinen vaativuus itseä kohtaan, joka oikealla tavalla valjastettuna luo menestystä koko organisaatiolle, mutta vallan saadessaan näännyttää johtajan ja samalla myös haittaa organisaatiota. Johtajaa saattaa myös turhauttaa se, ettei hänen hyvinvoinnistaan olla samalla tavalla kiinnostuneita kuin yleisesti työntekijöiden, Haapanen pohtii.
Lähes kolmasosa johtajista kokee itsensä kuormittuneeksi. Kuormittunut johtaja on liiketoiminnalle riski, sillä väsyneet aivot tekevät huonoja päätöksiä.
– Koska johtajan työ on vaativaa ja paineistettua työtä, ansaitsevat myös johtajat osakseen selkeitä johtamisen rakenteita. Avainasemassa ovat roolin kirkastaminen strategiseen työhön, avoin keskustelu realistisista odotuksista sekä palautumisen turvaaminen, Suortamo sanoo.
– Kun investoimme johtajan jaksamiseen, investoimme samalla koko organisaation menestykseen ja inhimillisempään työelämään. Hyvinvoiva johtaja luo ympärilleen hyvinvointia, ja juuri sitä suomalainen työelämä nyt tarvitsee, hän lisää.
Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina 26.5.-24.6.2025. Tutkimuksen sisällöstä vastasi Mehiläinen, puhelinhaastattelut ja analyysin toteutti Taloustutkimus. Tutkimukseen vastasi yhteensä 102 johtajaa yrityksistä, joissa on vähintään sata työntekijää ja jotka toimivat esihenkilöinä ja ovat mukana yrityksen missä tahansa johtoryhmässä. Tulokset edustavat melko hyvin yli sadan työntekijää työllistävien organisaatioiden johtajien näkemyksiä tutkimuksen toimialajaon, kokoluokan ja johtajien sukupuolen mukaan. Tutkimuksen virhemarginaali +/- 8,39 on hyväksyttävällä tasolla pieni ja vaikeasti tavoitettava kohderyhmä huomioiden.
