Venäjän ohjusiskut Ukrainan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Odessaan ovat lisänneet kannatusta venäläismuistomerkkien ja venäläisten mukaan nimettyjen katujen poistamiselle, uutisoi The Guardian.
Odessan perustaneen keisarinna Katariina Suuren patsas sijaitsi aiemmin suuren graniittijalustan huipulla Odessan ydinkeskustassa. Nyt keisarinna makaa lukittuna peltilaatikossa Odessan taidemuseon sisäpihalla.
Ennen Venäjän suurhyökkäystä Katariina Suuren patsaan poistaminen olisi ollut venäjää puhuvassa Odessassa madoton ajatus.
Kaupungin pormestari Gennadiy Truhanov tunnettiin aiemmin Kreml-mielisenä, ja hänellä epäiltiin olevan jopa Venäjän passi. Viime vuoteen asti Truhanov puolusti innokkaasti patsaan säilyttämistä, mutta nyt hänenkin mielipiteensä on muuttunut.
– Miten voisin selittää lapsensa menettäneille vanhemmille tai vanhempansa menettäneille lapsille, miksi keskellä kaupunkiamme seisoo Venäjän keisarinna? Truhanov kysyy.
Odessa on ollut kaupunkina vahvat kytkökset Venäjään. Venäjä on ollut asukkaiden enemmistön äidinkieli ja monet tunnetut venäläiset ovat asuneet kaupungissa. Sodan myötä monet odessalaiset haluavat kuitenkin irtioton kaikesta venäläisestä.
Viimeaikaiset ohjusiskut ovat entisestään vahvistaneet tätä käsitystä, jota heijastelee myös Pormestari Truhanovin kommentti viime sunnuntain ohjusiskujen jälkeen.
– Jos tietäisitte, kuinka paljon Odessa vihaa teitä. Ei vain vihaa, vaan inhoaa, Truhanov manasi venäläisille osoitetulla videolla.
Myös paikallinen historioitsija Oleksandr Babitš jakaa Truhanovin näkemyksen.
– Ennen sotaa vain harvat ajattelivat, että Katariinan [patsaan] kaataminen olisi hyvä idea. Nyt niiden ihmisten määrä, jotka haluavat eroon kaikesta tästä [venäläisestä] historiasta, kasvaa ja kasvaa jokaisen ohjusiskun myötä, Babitš kertoo.
Babitš muistuttaa myös, että vaikka Odessa oli osa Venäjää, sen historia on varsin kansainvälinen. Kaupunkia johtivat 1800-luvulla pitkälti ulkomaalaiset, ensimmäinen kuvernööri oli ranskalainen ja ensimmäinen sanomalehti italiankielinen.
Odessan muutokset ovat osa laajempaa trendiä, jossa Ukraina haluaa siivota venäläiset nimet pois katujen ja paikkojen nimistöstä. Odessassa kokoontuukin säännöllisesti lautakunta, jonka tehtävä on käsitellä suunniteltuja nimenmuutoksia.
Katujen ja paikkojen nimenmuutokset eivät ole Odessassa ennenkuulumattomia. Aukio, jolla Katariina Suuren patsas sijaitsi, on historiansa aikana kantanut muun muassa Karl Marxin ja Adolf Hitlerin nimeä.
Kaupunki on kuitenkin kansainvälisen luonteensa vuoksi suvaitsevaisempi venäläisperäisille nimille kuin moni muu kaupunki Ukrainassa. Esimerkiksi venäläiskirjailija Aleksandr Puškinin saisi jopa kansallismielisten kaupunginvaltuutettujen mukaan jäädä, sillä kirjailija asui kaupungissa vuoden ajan vuonna 1823.
– Täällä oli yli 200 katua, jotka oli nimetty venäläisten kaupunkien, kirjailijoiden ja keisarien mukaan. Minusta ei ole ongelma, jos jätämme niistä jäljelle viisi, kunhan nimillä on jokin oikea yhteys Odessaan, kommentoi valtuutettu Peter Obuhov.
Graniittijalustalla, jolla Katariina Suuren patsas aiemmin sijaitsi, liehuu nyt Ukrainan lippu. Siitä, mitä jalustalle myöhemmin nousee, ei vielä ole selvyyttä.
Odessan taidemuseon tieteellisen osaston johtajalla Cyrill Lipatovilla on kuitenkin idea, jonka hän on saanut Lontoon Trafalgar Squarelta. Lontoolaisaukiolla on neljä jalustaa, joista kolmea koristaa patsas. Neljäs patsas jäi rahanpuutteen vuoksi tekemättä, jonka vuoksi tyhjällä jalustalla esitellään väliaikaisia taideteoksia ja veistoksia.
– Haluaisin kutsua taiteilijoita luomaan väliaikaisia taideteoksia, käyttäen jalustaa alustana. Se olisi mahdollisuus käyttää historiaa leikittelyyn ja pohdiskeluun, Lipatov ideoi.
