Ukrainan asevoimien upseeri, tutkija Denys Jurtshenko kertoo Ylen haastattelussa tutkimuksestaan, joka käsittelee Venäjän syitä hyökkäykseen ja sodan päättymisen eri vaihtoehtoja.
– Yksinkertaistettuna voi sanoa, että unohdimme, keitä venäläiset ovat. Koko länsi unohti. Autoimme venäläisiä kasvamaan, Jurtshenko toteaa Ylelle.
Jurtshenkon mukaan syyt hyökkäykseen juontavat juurensa 1990-luvulle ja Neuvostoliiton hajoamiseen. Venäjä alkoi jo 1990-luvulla määritellä länttä ja Natoa päävastustajikseen.
Moskovassa syntyi myös käsitys, jonka mukaan Ukrainan itsenäisyys on väärin ja uhka Venäjän globaalille valta-asemalle. Jo Venäjän presidenttinä vuosina 1991–1999 toiminut Boris Jeltsin olisi halunnut Jurtshenkon tutkimuksen mukaan vallata Ukrainan takaisin, mutta hänellä ei ollut siihen tarpeeksi valtaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on useaan otteeseen väittänyt nykyaikaisen Ukrainan olevan kokonaan neuvostoajan tuote. Hänen mukaansa Kiovasta käsin johdettu muinainen valtakunta Kiovan Rus on venäläisen sivilisaation isänmaa. Venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset puolestaan ovat Putinin retoriikassa samaa kansaa.
Venäjä-mielisen Ukrainan presidentti Viktor Janukovitshin syrjäyttäminen vuonna 2014 oli Putinille viimeinen niitti, sillä hän yritti auttaa Janukovitshia pysäyttämään mielenosoitukset siinä kuitenkaan onnistumatta. Ukrainan valitse lännen suunnan.
– Venäjän johtajat ovat uskoneet vahvasti, että länsi muutti tietoisesti Venäjä-mielisiä hallituksia ja sekaantui Venäjän vaikutuspiireihin, Jurtshenko toteaa tutkimuksessaan.
Jurtshenkon mukaan Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaan oli kyllä merkkejä ja virallisiakin lausuntoja ennen helmikuuta 2022, mutta harva piti tällaista sodankäyntiä mahdollisena 2020-luvulla.
Jurtshenkon mukaan on mahdollista, että mikäli Venäjä voittaa aloittamansa sodan Ukrainassa, se voi seuraavaksi hyökätä Nato-maahan.
– Venäjä tulee käyttämään Ukrainan resursseja vahvistuakseen, ja sen jälkeen se hyökkää johonkin toiseen maahan, mahdollisesti Naton jäseneen, Jurtshenko arvioi.
Vaikka Venäjä häviäisi, se tulee silti Jurtshenkon mukaan pysymään vaarallisena.
