Ukrainan järjestelmälliset drooni-iskut öljynjalostamoihin ja muihin Venäjän polttoaineenjakelujärjestelmän osiin alkoivat elokuussa. Nyt ne ovat jo lähes päivittäisiä. Viimeisen viikon tai parin aikana Ukraina on vahingoittanut pahasti suurta öljynvientiterminaalia Novorossijskissa Mustallamerellä, jalostamokompleksia Bashkortostanissa ja pumppaamoa Tšuvassiassa. Jaroslavlin suureen jalostamoon osui 1. lokakuuta. Viimeksi maanantain vastaisena yönä syttyi laaja tulipalo Krimin Feodosiassa sijaitsevassa suuressa öljynjalostamossa.
The Economist kertaa, että Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi sanoi 25. syyskuuta viitaten laajempaan kampanjaan, jossa on osuttu 85 arvokkaaseen kohteeseen alle kahdessa kuukaudessa. Syrskyi sanoi, että vihollisen sotateollisen kompleksin kyvyt ovat heikentyneet selkeästi, ja se näkyy jo taistelukentällä.
Vaikka Syrskyi viittasi ensi sijassa iskuihin asetehtaita vastaan, elokuussa noin kuudesosa Venäjän öljyteollisuuden kapasiteetista oli pois käytöstä ainakin väliaikaisesti. Nyt kun Ukrainan järjestelmälliset iskut ovat jatkuneet kaksi kuukautta, on luku varmasti huomattavasti korkeampi. Vahvistamattomien arvioiden mukaan koko tuotantokapasiteetista jopa 40 prosenttia on jo kärsinyt iskuista siinä missä keskimäärin 20 prosenttia on vaurioitumisen takia jatkuvasti pois käytöstä.
Energiamarkkinoita seuraava Energy Aspects -analyysiyhtiö on arvioinut, että tämä voi tarkoittaa jopa yli miljoonan barrelin tuotantovajausta joka ikinen päivä. Tilanne kuitenkin vaihtelee, eikä näitä numeroita voi pitää kuin suuntaa-antavina, huomauttaa ajatushautomo Carnegie Russia Eurasia Centressa työskentelevä Sergei Vakulenko. Vakulenko muistuttaa, että suurin osa laitoksista on korjattavissa ja niitä korjataan koko ajan. Hän kuitenkin myöntää, että nyt tapahtuva on eri mittakaavassa kuin aiemmissa kampanjoissa.
Energiamarkkinoiden tutkimusyhtiö Argus Median Euroopan öljytuotehinnoittelun johtaja Benedict George sanoo, että Venäjällä on 38 jalostamoa. Ukraina on iskenyt niistä kuuteetoista. Vaikka korjaaminen on mahdollista ja jatkuvaa, voivat vahingot muuttua pysyvämmiksi kun jalostamoihin isketään toistuvasti. George muistuttaa, että joihinkin Venäjän jalostamoihin on isketty jo kolmasti. Näihin kuuluu yksi Venäjän suurimmista polttoaineen käsittelylaitoksista Rjazanissa: normaalisti se pystyy tuottamaan 340 000 barrelia päivässä. Erityisen suuri haaste on raakaöljyä bensiiniksi, dieseliksi ja lentopolttoaineeksi hajottavien krakkausyksiköiden tuhoutuminen. Nämä yksiköt ovat erittäin kalliita ja niiden korjaaminen pakotteiden takia vaikeaa.
Benedict George kertoi The Economistille, että dieselin vienti on laskenut vuoden takaiseen verrattuna jopa 30 prosenttia ja on nyt alimmillaan sitten vuoden 2020. Koska Venäjä on maailman toiseksi suurin dieselin viejä, ovat tukkuhinnat nousseet jyrkästi. Vaikutukset tuntuvat myös yhä useammalla Venäjän alueella, joissa se näkyy jopa yli kilometrin mittaisina jonoina huoltoasemille. Jotkut viranomaiset ovat ottaneet käyttöön säännöstelyä. Venäjän miehittämä Krim on kärsinyt erityisen pahasti, ja siellä autoilijat saavat ostaa polttoainetta vain 30 litraa.
Venäjä asetti dieselin osittaiseen vientikieltoon 25. syyskuuta. Samalla ilmoituksella varapääministeri Alexander Novak jatkoi jo aiemmin määrättyä bensiinin vientikieltoa vuoden loppuun saakka.
Carnegielle työskentelevä Sergei Vakulenko on aiemmalta ammatiltaan öljy- ja kaasujätti Gazprom Neftin strategiajohtaja: hän lopetti tehtävässä vuonna 2022. Vakulenkon mukaan paine tuntuu erityisesti pienemmissä venäläisissä energiayhtiöissä ja öljymarkkinoiden keinottelijoilla. Öljytuotemarkkinat ovat hänen mukaansa nyt erittäin levottomat. Myös öljynpumppausasemat ja varastot ovat kärsineet Ukrainan iskuista. Esimerkiksi syyskuun puolivälissä Ukraina iski Suomenlahden pohjukassa sijaitsevaan Primorskiin joka on Venäjän suurin öljynlastaussatama Itämerellä. Sergei Vakulenkon mukaan tällaisia laitoksia on kuitenkin vaikeampi vahingoittaa pysyvästi, eikä Venäjän raakaöljyn viennin vähenemisestä ole toistaiseksi juurikaan merkkejä. Raakaöljyn vienti on kuitenkin Venäjälle paljon pienempikatteista liiketoimintaa kuin jalostettujen tuotteiden myynti.
— Ukrainalaiset ovat vauhdissa, sanoo brittiläinen strategi Sir Lawrence Freedman. King’s Collegen professori on erikoistunut ulkopolitiikkaan, kansainvälisiin suhteisiin ja strategiaan.
— Venäläisillä on ongelma. He eivät voi pysäyttää tätä, eikä ukrainalaisilla ole mitään syytä hellittää.
Venäläisten ongelmaa ei helpota se, että kohteita on paljon eikä se, että ne sijaitsevat varsin laajalla alueella. Lisäksi yli kolme vuotta sotaa on heikentänyt Venäjän omaa ilmapuolustuskykyä. Vaikka ukrainalaisten käyttämät hyökkäyslennokit lentävät suhteellisen hitaasti eivätkä niiden kantamat taistelukärjet ole valtavan suuria, on niillä potentiaalia aiheuttaa vakavaa vahinkoa.
Noin 60 prosenttia Venäjän alueelle tehtävistä syväiskuista tehdään ukrainalaisilla Fire Point FP-1 -lennokeilla, jotka voivat tavoittaa 1 500 kilometrin päässä Venäjän sisällä olevia kohteita ja joiden ohjelmisto sietää hyvin häirintää. FP-1-lennokit ovat verrattain edullisia ja niitä valmistetaan nykyään yli sata päivässä. Ukrainalla on käytössä myös raskaampi ja hintavampi Ljutyi-drooni, jonka kantama on noin 2000 kilometriä. Lisäksi joidenkin tietojen mukaan Ukraina olisi jo käyttänyt myös valmistamiaan FP-5-risteilyohjuksia, joiden kutsumanimi on Flamingo. Flamingot ovat drooneja nopeampia, niiden kantama yli 3000 kilometriä ja teho valtava, sillä Flamingon taistelukärki painaa noin 1150 kiloa.
Mikäli käy ilmi, että Flamingo-ohjus kykenee läpäisemään Venäjän ilmapuolustuksen, se tuo Ukrainan syväiskuihin tuhovoimallaan aivan uuden tason. Niitä valmistetaan kaksi tai kolme kappaletta päivässä, mutta The Economist kertoo että valmistustahdin odotetaan nousevan lokakuun aikana seitsemään kappaleeseen. Flamingo-ohjuksen valmistaminen maksaa noin 500 000 dollaria. Yksi amerikkalainen Tomahawk-ohjus maksaa silti vielä noin neljä kertaa enemmän.
Venäjän laittomassa hyökkäyksessä Ukrainaan ilmatoimet keskittyvät ensisijaisesti kaupunkien terrorisointiin, mutta Ukrainan kohdistaa toimensa suoraan Venäjän kykyyn ylläpitää sotaansa. Carnegien Sergei Vakulenkon mukaan Ukraina syväiskut eivät ole ajamassa Venäjän taloutta pysähdyksiin. Mutta vahingot tuloille, joista Venäjä on riippuvainen sodan polttoaineena, pahenevat koko ajan. Lisäksi: tavalliset venäläiset saavat kokea entistä väkevämmin, että sota on tullut heidän arkeensa.
