Verkkouutiset

Energia

Kivihiiltä paloi Suomessa viime vuonna 2015 tuhatta tonnia

Kivihiilen kulutus kasvoi jo toista vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna kivihiiltä kului kymmenen prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kasvu oli hieman maltillisempaa kuin vuonna 2021, jolloin kivihiiltä poltettiin 18 prosenttia edellisvuotista enemmän.

– Kivihiiltä käytettiin nyt selvästi edellisvuotta enemmän päätoimisessa sähkön ja lämmön tuotannossa. Sen sijaan teollisuuden polttoaineena kivihiiltä kului aiempaa vähemmän, Tilastokeskuksen yliaktuaari Aira Hast sanoo.

Viime vuoden kokonaiskulutus oli 2 015 tuhatta tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 51:tä petajoulea.

Kivihiilen käyttö lisääntyi etenkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski. Tammi-syyskuussa energian kokonaiskulutus väheni seitsemän prosenttia vuotta aiemmasta.

Kivihiilen kulutuksen kasvun taustalla oli ennen kaikkea Venäjän hyökkäyksestä aiheutunut energiakriisi.

– Maakaasun hinta lähti nousuun jo kesällä 2021, ja putkikaasun tuonnin päättyminen Venäjältä toukokuun 2022 lopulla vähensi entisestään kaasun käyttöä. Hintasuhteiden muutokset polttoaine- ja sähkömarkkinoilla vaikuttivat myös kivihiilen kysyntään, Hast kertoo tiedotteessa.

Kivihiilellä korvattiin paitsi maakaasulla myös puulla tuotetun energian vähentymistä. Myös sähköntuonnin hiipuminen lisäsi kivihiilen käyttöä. Sähkön tuonti Venäjältä päättyi toukokuun 2022 puolivälissä.

– Lisäksi puunkäyttö energiantuotannossa väheni tammi-kesäkuussa, sillä puuta käyttäviä voimalaitoksia oli alkuvuonna poissa käytöstä metsäteollisuuden työtaistelutoimien vuoksi.

Kivihiilen kysynnän kasvu heijastui myös tuontitilastoihin. Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kivihiiltä tuotiin Suomeen noin 73 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kivihiilen tuonti Venäjältä Suomeen ja muihin EU-maihin päättyi EU:n asettamien pakotteiden takia elokuun puolivälissä. Venäjän-tuontia korvattiin muun muassa Puolasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Viime vuosina nähdystä kasvusta huolimatta kivihiilen kulutuksen trendi on ollut pitkään laskeva. Viime vuonna kivihiiltä kului 51 prosenttia vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin

Kivihiilen energiakäyttöä koskeva kielto astuu voimaan vuonna 2029.

Arvio AL:ssä: Sähkön hinta voi pysyä alhaalla

Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen uskoo kevään energiatilanteen pysyvän kohtuullisen hyvänä.

Taustalla ovat suotuisat sääolosuhteet, sillä kovia pakkasia ei ole tiedossa Suomeen eikä Keski-Eurooppaan. Suomalaiset ovat myös säästäneet omasta sähkönkulutuksestaan.

Tampereen sähkölaitos ilmoitti laskevansa toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintaa 11 sentillä 15 senttiin kilowattitunnilta.

– Se kertoo siitä, että sähkön markkinahinta saattaa olla alhainen tulevina kuukausina. Me halusimme ennakoida tilannetta ja tulla reilusti sähkön hinnan kanssa alaspäin. On ensiviitteitä siitä, että pahin energiakriisi menisi jo ohi, Jussi Laitinen sanoo Aamulehdelle.

Hän huomauttaa sähköjohdannaisten hintakehityksen viittaavan siihen, että hinnat voivat pysyä kohtuullisen edullisina loppuvuoden aikana. Euroopan maakaasuvarastot ovat pysyneet ennakoitua paremmalla tasolla.

– Jos tulisikin kylmä jakso, niin kaasua riittää, ja syksyllä energiapulan vuoksi tullut sähköpiikki on nyt paljon epätodennäköisempi. Tämäkin vaikutti, että uskalsimme tuoda hintoja alaspäin, Laitinen toteaa AL:lle.

Loviisan ydinvoimalan käytön jatkolle vihreää valoa

Säteilyturvakeskus toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan lausunnossa, että Loviisan ydinvoimalaitoksen luvanhaltija Fortum Power and Heat Oy on osoittanut pystyvänsä jatkamaan Loviisan ydinvoimalaitoksen molempien yksiköiden käyttöä turvallisesti vielä nykyisen lupajakson päätyttyä.

Loviisan ydinvoimalaitoksen laitosyksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030, ja Fortum on hakenut molemmille yksiköille uutta käyttölupaa vuoteen 2050 saakka. Käyttöluvan antaa valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Ennen esityksen tekemistä ministeriö tarvitsee STUKin lausunnon laitoksen turvallisuudesta.

STUK toteaa lausunnossaan, että Fortum on huolehtinut Loviisa 1 ja 2 ydinvoimalaitosyksiköiden turvallisuudesta voimassa olevien säädösten mukaisesti. STUKin arvion mukaan Fortumilla on myös tarvittavat edellytykset, menettelyt, osaaminen ja resurssit turvallisen käytön jatkamiseksi.

Laitosten ikääntymiseen liittyvien ilmiöiden hallinta edellyttää kuitenkin toimenpiteitä, seurantaa ja varmennuksia, jotta laitoksen turvallisesta käytöstä vuoteen 2050 asti voidaan varmistua.

Fortum onkin tehnyt ikääntymisen hallintaa koskevat suunnitelmat ja valinnut menettelyt, jotka STUKin arvion mukaan ovat riittävät laitoksen kunnon seuraamiseksi ja tarvittavien parannustoimenpiteiden käynnistämiseksi.

STUK valvoo Fortumin turvallisuutta parantavien toimenpiteiden oikea-aikaista ja vaatimustenmukaista toteuttamista jatkuvasti. Kokonaisuutena Loviisan ydinvoimalaitoksen turvallisuus arvioidaan ydinenergialain mukaisesti kymmenen vuoden välein. Seuraavan arvion Fortum tekee ja antaa STUKin arvioitavaksi suunnitelmien mukaan vuonna 2030.

Myös jätteiden loppusijoituslaitoksen käytölle lisäaikaa

Ydinvoimalaitoksen käytön aikana syntyy matala- ja keskiaktiivista jätettä, jonka Fortum loppusijoittaa voimalaitosalueen kallioperään rakennettuun loppusijoituslaitokseen.

Laitokseen rakennettavaan laajennukseen on suunniteltu sijoitettavaksi myös voimalaitoksen purkamisen yhteydessä syntyvä matala- ja keskiaktiivinen jäte. Fortum on lisäksi hakenut lupaa käsitellä muualla Suomessa syntyviä radioaktiivisia jätteitä ja loppusijoittaa ne loppusijoituslaitokseen.

Laitokselle Fortum on hakenut uutta käyttölupaa, niin että se olisi käytössä voimalaitoksen käytön loppuun ja purkamisen ajan eli vuoteen 2090.

STUK toteaa lupahakemusta koskevassa lausunnossaan, että Fortum on hakemuksessaan ja tekemässään turvallisuusarviossa osoittanut, että loppusijoituslaitoksen toimintaa on mahdollista jatkaa turvallisesti. Myös muualla Suomessa syntyvien keski- ja matala-aktiivisten radioaktiivisten jätteiden sijoittaminen Loviisan loppusijoituslaitokseen on STUKin näkemyksen mukaan turvallista.

Voimalaitoksen käytöstä poiston aikana syntyvien radioaktiivisten jätteiden loppusijoittamista varten rakennettavaa laajennusta koskevat suunnitelmat ja sulkemisen jälkeistä aikaa koskevan turvallisuusperustelun STUK arvioi erikseen ennen loppusijoituslaitoksen laajentamista.

Loppusijoituslaitoksen turvallisuus arvioidaan ydinenergialain mukaisesti 15 vuoden välein.

Olkiluodon kolmosreaktorin koekäyttö sujunut suunnitellusti

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin (OL3) koekäytön testit ovat sujuneet hyvin ja laitos toimii suunnitellusti, Teollisuuden voima (TVO) tiedottaa.

TVO:n mukaan jäljellä on enää yksi merkittävä testi.

– Laitosta ajetaan täydellä 1600 MW:n teholla vielä viikonlopun yli, jonka jälkeen tuotanto keskeytetään syöttövesipumppujen tarkastusten ajaksi, TVO tiedottaa Twitterissä.

Pumppujen tarkastukset pyritään viemään mahdollisimman nopeasti läpi ja tämän jälkeen koekäyttö jatkuu pääosin täydellä teholla.

Koekäyttö keskeytyi lokakuussa, kun OL3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumpuissa havaittiin vaurioita. Tämänhetkisten tietojen mukaan kolmosreaktorin sähköntuotannon on määrä käynnistyä maaliskuussa.

– OL3 koekäytön aikana 2022 tuotettiin jo merkittävä määrä sähköä. OL1 ja OL2 myös hyvässä kunnossa. Olkiluodon sähköntuotanto suurempi kuin koskaan. Ja tänä vuonna vauhti kiihtyy, TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua toteaa Twitterissä.

Pienennä pakkasten vaikutusta energialaskuusi

Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt, tulisijan tehokas käyttö ja pienetkin lämmitystarvetta vähentävät toimet auttavat alentamaan lämmityksen kulutushuippuja. Myös sähkönkäyttöä on hyvä vähentää, vaikka riskiä sähköpulasta ei näillä näkymin ole.

– Usean kymmenen prosentin kulutuksen lisäystä on vaikea kattaa kokonaan säästötoimilla, mutta tarkka energiansäästäjä pystyy torjumaan pahimmat kulutuspiikit. Uusia säästökeinoja kannattaa vielä etsiä, vaikka olisi jo syksyllä aloittanut energiansäästön, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta kannustaa.

Eniten lämmitystarpeen lisääntyminen kurittaa sähkölämmittäjiä, joilla on kallis, kiinteähintainen sähkösopimus. On lisäksi todennäköistä, että pörssisähkö on viikonloppuna alkuviikkoa kalliimpaa, jolloin kulutuksen vähentäminen ja siirtäminen edullisemmille tunneille on järkevää.

Astetta alemmas

Tehokkain energiansäästön toimenpide on huonelämpötilan laskeminen. Suosituslämpötila asuinhuoneissa on +18–20 astetta, eikä sitä pidä asumisterveyssyistä alittaa.

Lämmön karkaamista ja vedon tunnetta sen sijaan voi ehkäistä pitämällä kaihtimet ja verhot suljettuina. Pattereita ja termostaatteja ei saa peittää verhoilla tai huonekaluilla, jotta lämpö pääsee leviämään tasaisesti huonetilaan.

– Rakennusteknisesti suosituslämpötilan voi lyhytaikaisesti asettaa suosituksia alemmaskin, 12–15 asteeseen, mikäli huoneessa ei ole kosteuskuormaa ja tilat ovat rajattavissa väliovilla. Aputiloissa, varastoissa ja autotalleissa lämpöä voi laskea huoletta enemmänkin, mutta tällöinkin on varmistettava, etteivät vesijohdot tai patterit pääse jäätymään, Ketomäki muistuttaa.

Raitisilmaventtiilien sulkeminen energiansäästösyistä tai vedon vähentämiseksi on väärä ja sisäilman laatua heikentävä ratkaisu. Koneellista ilmanvaihtoa ei saa täysin sammuttaa, mutta puhallintehoa voi väliaikaisesti alentaa.

– Liian pieneksi säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitys aiheuttaa vedontunnetta. Liian korkea asetus puolestaan voi sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa sekä nostaa energiankulutusta. Nyt kannattaa tarkistaa, että tuloilman lämpötila on säädetty energiataloudellisesti järkevästi 16–17 asteeseen.

Unohtuiko ilmalämpöpumpun puhdistus?

Ketomäen mukaan sähkölämmittäjän parhaat säästövinkit ovat ilmalämpöpumpun tehokas käyttö sekä uunin tai takan säännöllinen lämmittäminen, mikäli nämä kotoa löytyvät. Pakkasia vasten polttopuita kannattaa tuoda ennakkoon sisään muutaman päivän varalle.

Ilmalämpöpumppu kierrättää tehokkaasti tulisijan tuottamaa lämpöä huoneisiin, jos tilaratkaisu on avonainen. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että pumppu on lämmitystoiminnolla eikä automaattinen viilennystoiminto ei kytkeydy päälle.

– Uusilla ilmalämpöpumpuilla voi lämmittää energiataloudellisesti kovillakin pakkasilla, vaikka hyötysuhde heikkeneekin ulkolämpötilan laskiessa. Energiataloudellista käyttöä edistää laitteen säännöllinen puhdistaminen. Viimeistään nyt on aika poistaa ulkoyksikköön kertynyt lumi ja jää sekä imuroida varovasti sisäyksikön suodattimiin kertynyt pöly, Ketomäki muistuttaa.

Kovimmilla pakkasilla pienetkin säästökohteet käyttöön

Kovimmillaan pakkasten ennustetaan olevan koko maassa loppiaisena ja viikonloppuna, mikä lievittää sähkön riittävyyteen liittyviä huolia.

– Mitä alemmaksi lämpötila laskee, sitä tärkeämpää ja järkevämpää on huolehtia pienistäkin säästöistä sekä käyttää vuorotellen suuritehoisia sähkölaitteita, kuten sähkölämmityksiä ja käyttövesivaraajaa. Näillä toimilla vaikutetaan sähkön riittävyyteen ja hillitään energiakustannuksia, Ketomäki muistuttaa.

Kovilla pakkasilla kaikki tarpeettomat sähkölaitteet ja mukavuuslämmitykset auton sisätilalämmitys mukaan lukien on syytä sammuttaa, välttää sähköuunin ja -kiukaan käyttöä sekä ajoittaa auton moottorin esilämmitys ja sähköauton lataus niille tunneille, jolloin sähkönkulutus yhteiskunnassa on muuten vähäisempää.

Sähkön huippukulutustunnit ovat tavanomaisesti arkiaamuisin ja -iltaisin ennen ja työpäivän jälkeen.

USU: Yli 70 prosenttia suomalaisista vähentänyt energian kulutusta

Uutissuomalaisen teettämän kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista on vähentänyt energiankulutustaan energiakriisin takia. Sen sijaan 22 prosenttia ei ole vähentänyt kulutustaan ja seitsemän prosenttia ei osaa arvioida asiaa.

Tuloksia Uutissuomalaiselle kommentoineen Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Peter Lundin mukaan lukemat osoittavat, että suomalaiset suhtautuvat energiakriisiin vakavasti.

– Tuloksia voidaan pitää erinomaisina siinä valossa, että erilaisten säästökampanjoiden toteuttaminen on Suomessa usein vaikeaa. Kun näin suuri määrä kansalaisia säästää energiaa, sillä on merkittäviä vaikutuksia kokonaiskulutukseen, hän arvioi.

Motivan energia-asiantuntija Teemu Kettunen pitää kulutustaan vähentäneiden suomalaisten osuutta yllättävän maltillisena.

– Astetta alemmas -kampanjan tavoitteena on, että vähintään 95 prosenttia suomalaisista tekisi kulutusta alentavia energiatekoja. Tähän on vielä matkaa. Silti tuloksia voi pitää varsin hyvinä, hän sanoo Uutissuomalaiselle.

Naisista 76 prosenttia ja miehistä 65 prosenttia on vähentänyt energiankulutustaan. Alle 45-vuotiaat ovat vähentäneet energiankulutustaan vähemmän kuin vanhemmat ikäryhmät. Alle 30-vuotiaista energiankulutustaan on vähentänyt vain reilu puolet.

Eniten energiankulutusta on vähennetty yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa. Pienituloisimmat kotitaloudet ovat vähentäneet energiankulutustaan vähemmän kuin kaikki vastaajat keskimäärin.

USU-gallupiin vastasi joulukuussa tuhat mannersuomalaista. Tutkimuksen kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomalaiset jatkoivat sähkön säästeliästä käyttöä joulukuussa

Kantaverkkoyhtiö Fingridin alustavan laskelman mukaan joulukuussa sähkönkulutus oli Suomessa kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021 vastaavana ajankohtana.

Lukemassa on huomioitu lämpötilan vaikutus kulutukseen, jolloin sähkön kulutuksella painotettu keskilämpötila vastaa viime vuoden joulukuun toteumaa.

Fingridin käyttötoiminnasta vastaavan johtaja Tuomas Rauhalan mukaan saavutetuilla säästötoimenpiteillä on ollut merkittävä vaikutus sähköjärjestelmän hallinnalle. Sähkön säästäminen ja käytön ajoittaminen varmistivat, että sähkön riittävyys Suomessa oli hyvällä tasolla koko joulukuun ajan.

– Erityisen merkittävää säästö ja käytön ajoittaminen oli Suomen sähköjärjestelmälle joulukuun kolmannella viikolla kireämmän pakkasjakson ja Etelä-Ruotsin kireän tehotilanteen aikana. Tuolloin yksittäisten tuntien aikana sähkön käyttö oli jopa 1 300 megawattia pienempi kuin vertailujaksolla, millä oli todella merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen Suomessa, Rauhala sanoo.

Hänen mukaansa kaikkien suomalaisten osoittama kyky säästää sähköä tarjoaa hyvät lähtökohdat myös tammikuulle, jolloin sähkön käytön vähenemisellä tulee myös olemaan merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen erityisesti kireämpien pakkasjaksojen aikana.

Yle: Lappeenrantaan hankitaan pienydinvoimala

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT aikoo hankkia pienydinvoimalan tutkimuskäyttöön Lappeenrantaan. Tulevaisuudessa pienydinvoimalaa on tarkoitus käyttää osin myös kaupungin lämmitykseen, kertoo Ylen uutiset.

LUT-yliopisto solmi joulukuun puolivälissä pienydinvoimalasta yhteisymmärrysmuistion yhdysvaltalaisen Ultra Save Nuclear Corporation -yhtiön kanssa. Reaktorin on tarkoitus valmistua ennen vuotta 2030.

Pienreaktorilla on tarkoitus tutkia sitä, miten ydinvoimaa voidaan tuottaa pienissä modulaarisissa ydinvoimaloissa eli niin sanotuissa SMR-reaktoreissa. Tällaisia sarjavalmisteisia pienydinreaktoreita kehitetään nyt kovaa vauhtia eri puolilla maailmaa. Lappeenrannan pienydinvoimala olisi niin sanottu MMR-reaktori eli tutkimus- ja testireaktori.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston ydintekniikan professori Juhani Hyvärisen mielestä reaktori avaa uuden aikakauden ydinvoiman käytössä.

– Meidän reaktorimme tulee olemaan ydinvoiman reformaation ensimmäinen askel Suomessa. Uudistamme ydinvoimaa ja teemme siitä tavallista teollista toimintaa, professori vakuuttaa Ylelle.

Tavallinen teollinen toiminta tarkoittaa sitä, että Lappeenrantaan suunniteltu 15–30 megawatin pienydinvoimala yhdistetään Lappeenrannan kaukolämpöverkkoon. Näin päästään tutkimaan sitä, miten pienydinvoimalat toimivat käytännössä osana keskisuuren suomalaisen kaupungin lämmöntuotantoa.

Suurimmillaan voimala voi kattaa noin 5–10 prosenttia Lappeenrannan kaukolämmöntarpeesta.

Myös Lappeenrannan kaupunki suhtautuu myönteisesti pienydinvoimalan rakentamiseen kaupungin alueelle.

– Näyttää siltä, että tällainen pilottivoimala Suomeen tarvitaan. Mielestäni on luonnollista, että se sijoittuu Lappeenrantaan, koska meillä on yliopistossa vahvaa kansallista osaamista tältä alalta, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo Ylelle.

Lappeenrannan energian lisäksi suomalaisista energiayhtiöistä ainakin Fortum ja Helen ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita pienydinvoimaloista.

Asiantuntija sanoo näiden olevan energiansäästön myytit

Sähkönkulutuksen vähentämiseen liittyy paljon yleisiä myyttejä ja harhaluuloja. Nyt Ruotsin energiavirasto kumoaa Dagens Nyheterin artikkelissa tavallisia energian säästämisen virhekäsityksiä.

Virasto korostaa, että pienetkin toimet energian säästämiseksi ovat merkittäviä, kuten huonelämpötilan laskeminen ja valojen sammuttaminen huoneesta poistuttaessa. Toisaalta energiavirasto ei suosittele säätämään jääkaapin lämpötilaa yli suosittelun rajan.

Käsitys siitä, että jääkapin lämpötilan nostaminen olisi energiankulutuksen osalta kannattavaa, on siis myytti. Ruotsissa energiavirasto suosittelee pitämään jääkaapin lämpötilan neljässä asteessa.

– Ei ole hyvä ajatus nostaa lämpötilaa tämän korkeammalle, koska silloin ruoka säilyy huonommin ja ruokahävikki uhkaa lisääntyä. Ruoan säilytyksestä on otettava kaikki irti, jos ruoka ei säily ei jääkaappi toteuta tehtäväänsä. Sähköä on käytettävä siellä missä siitä on eniten hyötyä, sanoo energiaviraston projektipäällikkö Helena Holm.

Veden lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa, joten veden säästäminen suihkun yhteydessä on tehokas tapa pienentää energiankulutusta. Vettä säästäviin suihkupäihin liittyy Holmin mukaan kuitenkin yleinen harhaluulo. Ihmiset uskovat, että suihkujen paine on heikko.

– Ihmiset uskovat, että sähkön säästämiseksi suihkun pitää olla pientä kärsimystä. Mutta nykyään on olemassa suihkuja, jossa mukaan sekoittuu hieman ilmaa, jotta toiminto tuntuisi hyvältä.

Myös energiatehokkaat led-lamput kannattaa vastoin yleistä käsitystä sammuttaa silloin kun ne eivät ole käytössä, Holm sanoo. Jokaisella säästetyllä kilowattitunnilla on merkitystä, hän korostaa.

Financial Times: Suomessa saunatkin kylmenivät

Arvostettu brittiläinen talouslehti Financial Times kuvailee laajassa artikkelissaan eurooppalaisten sähkötalkoita energiakriisin sävyttämänä talvena. Sähkön korkea hinta on pitänyt jopa suomalaisten saunakiukaat kylminä, lehti kertoo.

– Jotkut ihmiset kävivät ehkä saunassa jouluaattona, mutta jättivät saunomisen väliin sitä edeltävänä lauantaina, ja vielä sitä edeltävänä lauantaina, lehden haastattelema Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) kertoo.

Kuten muualla Euroopassa, myös Helsingissä kaupunki on joutunut tinkimään sähkönkulutuksesta. Jouluvalaistuksesta on säästetty, ja kaupungin toimitiloissa sisälämpötila on säädetty 20 asteeseen, valtakunnallisten ohjearvojen alarajalle. Joitakin uimahallien saunoja on suljettu, ja muiden käyttöä taas rajoitettu. Jos tilanne vaikeutuu entisestään, kaikki saunat joudutaan Sinnemäen mukaan ehkä sammuttamaan.

Apulaispormestari kertoo FT:lle sähkönkulutuksen olleen marraskuussa yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuonna 2021 vastaavana aikana.

FT:n artikkelissa kuvaillaan sähkönsäästötoimia myös muualla Euroopassa. Yleiseurooppalainen trendi on kynttilöiden ja aluskerrastojen myynnin nousu, lehti kertoo.

Energiakriisin poliittisista vaikutuksista ja lännen sietokyvystä on spekuloitu runsaasti Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa. Energiamarkkinoita riskianalyysiyhtiö Eurasia Groupissa seuraava Henning Gloystein on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen.

Talven energiakriisi tulee asiantuntijan mukaan johtamaan selkeään ja pysyvään energiankulutuksen vähenemiseen. Gloystein vertaa tilannetta Japaniin, jossa energiankulutus on vähentynyt jopa viidenneksellä Fukushiman vuoden 2011 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen.

– Jos kylmyys jatkuu ja valot sammuvat, niin totta kai ihmiset tulevat tyytymättömiksi. Mutta uskon Euroopan jälleen osoittautuvan epäiltyä kestävämmäksi, hän sanoo.

Professori hallituksesta IL:lle: Kriisivalmistelu näyttäisi olevan uusi normaali

Kun linjauksia tehdään, julkisia asiakirjoja pitäisi olla. Näin ohjeistaa Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Sanna Marinin (sd.) hallituksen ministerityöryhmiä Iltalehden haastattelussa. Professori kommentoi lehdelle Verkkouutisten aikaisemmin joulukuussa ilmestynyttä artikkelia.

Verkkouutiset pyysi työ- ja elinkeinoministeriöstä tietopyynnöllä kaikkia sähköministerityöryhmän kokousten pöytäkirjoja sekä muuta kokouksiin liittyvää asiakirja-aineistoa. TEM:n mukaan kokouksista ei ole tehty ”varsinaisia pöytäkirjoja” tai muita julkisia asiakirjoja.

Professori Voutilainen ihmettelee asiaa.

– Kun sähköministerityöryhmässä on käsitelty erilaisia vaihtoehtoja energiatukiasiaan, kyllä niistä julkista dokumentaatiota täytyy olla. Ne ovat siis työ- ja elinkeinoministeriössä laadittuja asiakirjoja ministerityöryhmää varten, hän sanoo IL:lle.

Sähköministerityöryhmä on pohtinut toimia sähkökriisin helpottamiseksi.

Voutilaisen mukaan vaikuttaa nyt siltä, että kriisivalmistelu on ”uusi normaali”. Suurten päätösten tekemisessä ollaan siirtymässä ”kädestä suuhun”-työhön, Voutilainen arvostelee. Kansalaisia on tiedotettava ja heidän vaikuttamismahdollisuutensa taattava, hän painottaa. Linjausten tekeminen nopealla aikataululla ilman asiakirjoja herättää myös epätietoisuutta jälkikäteen.

– Kun kysymys on päätöksen valmisteluun liittyvistä vaiheista, jotka vaikuttavat laajasti koko yhteiskunnan toimintaan, valmistelevan ministeriön velvollisuutena on tiedottaa erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista, professori kertoo.

Sähkötukilinjauksen tekemisessä ei Voutilaisen mukaan olisi pitänyt olla aihetta pikaiseen kriisivalmisteluun.

– Sähkön hinnasta ja energiaan liittyvistä ongelmista on muistikuvieni mukaan käyty keskustelua ainakin kesästä asti. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistö on ollut mediassa haastateltavana energian riittävyydestä ja muista energia-asioista pitkin syksyä, hän sanoo.

– Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella herää kysymys, millaisilla päätöksentekovaihtoehdoilla on varauduttu syksyllä vai onko varauduttu lainkaan lisätukiin? Miksi lisätukien valmistelua aletaan tehdä vasta joulukuussa?

Energiateollisuus uskoo sähkön hinnan asettuvan alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta

Energiateollisuus ry:n mukaan Venäjä aloitti valmistautumisen hyökkäyssotaansa pyrkimällä sotkemaan eurooppalaiset energiamarkkinat. Kaasuhanan kiristäminen nosti sähkön hintaa jo kesästä 2021 alkaen, ja syksyllä säiden kylmetessä hinta nousi moninkertaiseksi totuttuun verrattuna.

Uusi vaihe hintakriisissä alkoi kesällä, kun Venäjä vähensi kaasun vientiä Eurooppaan entisestään. Syksyn aikana sähkönhinnat olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa kuluvan vuoden keskihinta oli 154 euroa megawattitunnilta, aiempi ennätys oli edelliseltä vuodelta, joka oli 72 euroa.

Pahiten kriisi on koetellut venäläisestä kaasusta riippuvaista Keski- ja Etelä-Eurooppaa, jossa kaasua käytetään lämmityksen ja teollisuuden lisäksi myös sähköntuotannossa. Sähkön hinnat Saksassa, Italiassa ja Kreikassa ovat olleet tuntuvasti pohjoismaisia korkeampia.

Pohjoismaiden sisällä sähkö on ollut edullisinta Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla, etelän vertailukelpoiset alueet ovat olleet hinnoiltaan samaa tasoa Suomen kanssa. Tukholma on ollut edullisempi, Oslo ja Kööpenhamina jonkun verran kalliimpia.

Muiden Pohjoismaiden jakautuminen erillisiin hinta-alueisiin johtuu riittämättömistä maiden sisäisistä siirtoyhteyksistä. Hyvien sisäisten siirtoyhteyksien takia Suomella on ollut maana parhaat valmiudet kohdata yleiseurooppalainen energiakriisi.

– Sähkömarkkinat eivät olleet varautuneet yllättävään kaasun saatavuuden rajoittumiseen, joka on energian hinta- ja saatavuuskriisin juurisyy Euroopassa, toteaa Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

– Muihin verrattuna olemme selvinneet hyvin, vaikka sähkön hintataso on monille asiakkaille ollut kohtuuton, hän jatkaa.

Eurooppalainen tavoite toteuttaa energiasektorilla vihreää siirtymää ei ole vaikuttanut sähkön hintoihin ennen energiakriisin alkua 2021. Päästöoikeuksien hinnat alkoivat Salomaan mukaan kohota vuoden 2017 aikana, ja ovat siitä lähtien kymmenkertaistuneet. Hintojen nousu alkoi vasta Venäjän toimien seurauksena 2021.

Energiateollisuuden mukaan pohjoismainen sähköntuotanto on poikkeuksellisen vähän riippuvaista fossiilisista polttoaineista, ja ainakin markkinat uskovat, että Pohjoismaat tulevat kriisistä ulos ensimmäisinä.

Energiateollisuuden mukaan sähkön futuurit ennakoivat, että talven lämmityskauden päätteeksi varsinkin suomalainen ja ruotsalainen sähkö asettuisivat pysyvästi alemmalle hintatasolle, keskimäärin alle kymmeneen senttiin kilowattitunnilta.

Seuraavan talven odottama on myös merkittävästi alemmalla tasolla kuin kuluvan talven toteutuneet hinnat. Samaan aikaan Saksaan ennakoidaan jopa lähes kolminkertaisia hintoja Suomeen ja Ruotsiin verrattuna.

– Suomella on hyvät mahdollisuudet taltuttaa energiakriisi ennen Keski-Eurooppaa, koska omaa tuotantoa on tulossa reippaasti lisää, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Ensi kesän ja vuoden 2024 hintanäkymät ovat jo suotuisat, haasteena on nyt selvitä tästä talvesta niin sähkön hintojen kuin riittävyydenkin osalta. Politiikan puolella on huolehdittava, että energiantuottajien mahdollisuuksia investointeihin ei rajoiteta. Investoinnit ovat ainoa kestävä tapa varmistaa, että saamme edullista sähköä myös jatkossa, Leskelä sanoo.

”Kohonneet sähkönhinnat eivät voineet tulla pääministerille yllätyksenä”

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) toteaa SDP:n lupauksen sähkön 20 sentin hintakatosta jääneen pelkäksi puheeksi.

Vastuu epäonnistumisesta on sysätty valmistelijoiden harteille. Pääministeri Sanna Marin (sd.) väitti, että ministeriölle olisi annettu jo syksyllä tehtäväksi valmistella uusia keinoja sähkönhinnan hillitsemiseksi.

– Yllätys olikin suuri, kun työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston hallitusneuvos Arto Rajala kertoi (HS 27.12.), että toimeksianto uusien sähkönhintaa koskevien tukitoimien valmistelusta annettiinkin vasta 13. joulukuuta eli vain päivää ennen kuin SDP kertoi lupaamastaan 20 sentin hintakatosta, Timo Heinonen kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Hänen mukaansa Sanna Marinin hallitus on laittanut ministeriön kohtuuttomaan tilanteeseen, sillä virkamiesten olisi käytännössä pitänyt valmistella uusia tukitoimia yhden viikonlopun aikana joulun alla. Arvioiden mukaan aikaa kuluisi vähintään huhtikuulle eli reilusti yli kovimman lämmityskauden.

– Pian SDP:n hintakattolupaus sulikin samaan aikaan, kun talot jäähtyivät. Korvaukseksi petetystä lupauksesta sitten esitettiin joustoja sähkölaskujen maksuaikoihin ja kertakorvauksia. Toki tätäkään esitystä ei vielä eduskunnan käsittelyyn ole saatu. Arvioiden mukaan nämäkin toimet saadaan käyttöön aikaisintaan maaliskuussa, Timo Heinonen sanoo.

Kansanedustaja huomauttaa, että julkisuudessa oli pitkin vuotta tietoja siitä, että hinnat tulevat nousemaan rajusti ja että tilanne pahenisi entisestään talvikaudella.

– Kohonneet sähköhinnat eivät voineet tulla pääministeri Marinille ja hänen hallitukselleen kuitenkaan yllätyksenä, Heinonen toteaa.

Kokoomus teki oman toimenpide-ehdotuksensa jo syyskuussa. Puolue esitti tuolloin sähkön hintakattoa ja sitä, että akuutissa tilanteessa kotimainen sähköntuotanto pidetään käytössä täydessä laajuudessa sähkökriisin yli.

– Esitimme myös pidemmän aikavälin toimenpiteitä sähköntuotannon ja huoltovarmuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Tässä aikataulussa toimet olisi ollut mahdollista valmistella jo nyt päällä olevaksi talveksi, Timo Heinonen sanoo.

IS-kysely: Iso enemmistö kannattaa sähkön hintakattoa

Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella suurin osa suomalaisista haluaa sähkölle hintakaton, joka rajoittaisi hintapiikkien vaikutusta kotitalouksille.

Vastaajista 60 prosenttia kannatti ja 19 prosenttia vastusti hintakattoa, joka asetettaisiin 20 senttiin per kilowattitunti. Vastaajista 21 prosenttia ei ottanut kantaa. Tällä hetkellä uusien sähkösopimusten hinta on noin 30–50 senttiä kilowattitunnilta.

Hintakaton kannatus oli vahvinta yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Omakotitalossa asuvista sitä kannatti 67 prosenttia ja kerrostalossa asuvista 52 prosenttia.

Vihreiden äänestäjistä vain 39 prosenttia kannatti hintakattoa, SDP:n äänestäjistä 70 prosenttia.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen pitää tulosta selvänä viestinä hallitukselle.

– Merkillepantavaa on se, että hintakaton kannattajien osuus on suurempi kuin niiden suomalaisten, joita sähkön korkea hinta suoraan rankasti koskee, Rahkonen sanoo IS:lle.

Suomen ensimmäinen kelluva LNG-terminaali kiinnitetty satamaan

Kelluva LNG-terminaalilaiva Exemplar on kiinnitetty tänään onnistuneesti Inkoon syväsatamaan, Gasgrid Finland tiedottaa.

LNG-terminaalilaivahankkeella varmistetaan kaasun saanti teollisuudelle, energiantuotannolle ja kotitalouksille sekä turvataan Suomen huoltovarmuutta vuoden 2023 alusta alkaen.

291 metriä pitkä ja 43 metriä leveä kelluva LNG-terminaalilaiva Exemplar sisältää täyteen lastattuna noin 68 000 tonnia LNG:tä, eli nesteytettyä maakaasua. Hanke mahdollistaa myös Balticconnector-yhdysputken kautta kaasutoimituksia Baltian maihin ja jopa Puolaan. Gasgrid on vuokrannut LNG-terminaalilaivan kymmenen vuoden vuokrasopimuksella, ja sen kokonaiskustannukset ovat 460 miljoonaa euroa.

LNG-terminaalilaiva osoittautui nopeimmaksi ja tehokkaimmaksi ratkaisuksi irtautua Suomessa venäläisen kaasun riippuvuudesta ja varmistaa Suomen kaasun toimitusten jatkuvuus eri skenaarioissa pitkälle tulevaisuuteen.

– LNG-terminaalihanke on koko suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin merkittävä, ja teemme tänään monella eri tavoin suomalaista taloushistoriaa. Suomi pääsee pysyvästi eroon venäläisen kaasun riippuvuudesta, ja suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuus paranee selvästi. Suomeen ei ole koskaan aiemmin tuotu nesteytettyä maakaasua sisältävää LNG-terminaalilaivaa, Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo tiedotteessa.

– Tavoitteemme on, että terminaalin asiakkaat voivat ryhtyä jakamaan kaasua kotimaisen teollisuuden, energiantuotannon ja kotitalouksien tarpeisiin tammikuun puolivälistä 2023 alkaen, Sipilä jatkaa.

Exemplarin laituri- ja kiinnityspaikkarakenteiden rakennevahvuudet ja vetolujuudet ovat moninkertaiset tavanomaiseen laivaliikenteeseen verrattuna. Gasgridin johdolla on lisäksi rakennettu 2,2 kilometrin pituinen yhdysputki maakaasun siirtoverkkoon. Nesteytetty maakaasu höyrystetään laivassa uudelleen kaasuksi, jonka jälkeen kaasu siirretään lastausvarren kautta Gasgridin kaasuverkostoon.

– Käynnistimme kelluvan LNG-terminaalin vaatimat rakennustyöt elokuussa 2022. Urakointi sisälsi muun muassa FSRU-aluksen tarvitsemat laituri- ja kiinnityspaikkarakenteet ja järjestelmät sekä kaasulinjan rakentamisen. Onnistuneen ankkuroinnin jälkeen aloitamme erilaiset toimenpiteet ja testaukset, jotka liittyvät laivassa sijaitsevan nesteytetyn maakaasun varsinaiseen käyttöönottoon sekä kelluvan LNG-terminaalin integrointiin Gasgridin kaasuverkostoon. Yhdessä tekemällä olemme pysyneet suunnitellussa ja kireässä aikataulussa, kertoo Gasgrid Finlandin LNG-terminaaliprojektin johtaja Esa Hallivuori.

LUE MYÖS:
Tällainen on Suomen ensimmäinen kelluva LNG-terminaali