Verkkouutiset

Energia

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Rajuja hintapiikkejä voi ja pitää helpottaa” – Sähkön hintoihin puututaan uudella keinolla

Eduskunnan talousvaliokunta on tänään hyväksynyt yksimielisesti Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen johdosta mietinnön, jossa velvoitetaan puuttumaan sähkön kohtuuttomiin hintoihin.

Kokoomuksen kansanedustajan, talousvaliokuntaan kuuluvan Heikki Vestmanin mukaan sähköpörssin hinnanmuodostusta voidaan korjata uudella tavalla. Lisäksi Vestman perää kuluttajaviranomaiselta toimenpiteitä, koska jo voimassa oleva kuluttajansuojalainsäädäntö antaa mahdollisuuden saattaa kohtuuttomat määräaikaiset sopimukset tuomioistuimen arvioitavaksi.

– Kiirehdimme yksimielisesti sähkön kattohinnan säätämistä kuluttajille kriisitilanteita varten, tukkumarkkinan hintakaton edistämistä, uuden sähköntuotannon luvituksen sujuvoittamista sekä uutta ydinvoimaa ja vesivoimaa edistävää kapasiteettimekanismia. Nämä ovat keskeiset hallitusohjelmaankin kirjatut toimet, jotka turvaavat suomalaisille kodeille ja yrityksille säästä riippumatta kohtuuhintaista sähköä, Vestman sanoo tiedotteessa.

Uutena keinona talousvaliokunta esittää Baltiassa jo käytössä olevaa sähköpörssin toisen huutokauppakierroksen mallin (second auction) käyttöönoton edistämistä, joka mahdollistaa myyjien reagoinnin hintaan, jolloin kulutusennusteita voi arvioida alaspäin.

– Rajuja sähkön piikkihintoja voi ja pitää helpottaa. EU-sääntely ei estä sitä, että Suomen sähköpörssiin otetaan käyttöön eräänlainen korjaava toinen tarjouskierros. Sähkötarjoukset pitää tehdä uudelleen hinnan ylittäessä tietyn rajan, jolloin tarjoajat voivat esimerkiksi korjata kulutusennustetta alaspäin, jolloin hinta laskee. Malli on jo käytössä esimerkiksi Baltiassa.

– Korjaava tarjouskierros olisi antanut mahdollisuuden torjua hirmuperjantaina (5.1.2024) jopa 2,35 €/kWh -tasolle nousseita kohtuuttomia hintoja. Lisäksi EU:ssa on jatkettava tukkumarkkinan hintakaton vaatimista markkinamalliin, Vestman kertoo.

Talousvaliokunnan saamien selvitysten perusteella sähkömarkkinat ovat erityispiirteittensä vuoksi alttiita markkinavoiman hyväksikäytölle ja markkinamanipulaatiolle.

Toimimattoman markkinan kustannuksen voivat olla merkittävät: yhden euron/MWh hinnan nousu tukkumarkkinahinnassa tarkoittaa keskimääräisen talvipäivän kulutuksen perusteella laskettuna jopa 300000 euron lisäkustannusta yhden päivän aikana.

– Nämä mahdolliset kustannukset peritään suomalaisten sähkölaskuista, mikäli markkinavalvonta epäonnistuu. Tämän vuoksi valvontaa tulee tehostaa, ja viranomaisten yhteistyötä pitää vahvistaa, Vestman sanoo.

Vestman nostaa esiin myös energiakriisin aikaisten määräaikaisten sähkösopimusten kohtuuttoman hinnoittelun ja epäoikeudenmukaiset sopimusehdot, joita talousvaliokuntakin käsitteli. Monet suomalaiset tekivät alkutalvella 2022 kohtuuttomin ehdoin kalliita määräaikaisia sopimuksia, joita on edelleen voimassa.

– On sähköyhtiöiltä vastuutonta yhä rahastaa kuluttajia näillä sopimuksilla, jotka kuluttajat tekivät pakon edessä ja joita kuluttajariitalautakuntakin on katsonut tarpeelliseksi kohtuullistaa. Kuluttaja-asiamiehen toimivallassa olisi saattaa asia markkinaoikeuden ennakkoratkaistavaksi, nostaa aiheesta ryhmäkanne taikka tukea yksittäisiä kuluttajia oikeusprosessissa. On todella valitettavaa, ettei näitä keinoja ole käytetty. Ei voi olla niin, että suomalaisia perheitä on jätetty käytännössä vaille kuluttajansuojaa.

Investointeja vireillä 260 miljardilla – ”puheet vihreän siirtymän pysähtymisestä ovat liioiteltuja”

Suomen vihreän siirtymän investointiaikeiden euromääräinen summa kasvoi viime vuonna lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Investointihankkeita on kaikkiaan vireillä noin 260 miljardin euron edestä, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

EK:n ylläpitämän investointihankkeiden dataikkunan tuoreimpien lukujen valossa Suomessa on vireillä yli 500 investointihanketta, jotka liittyvät energiasiirtymään tai puhtaaseen teollisuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan.

Investoinnit toisivat toteutuessaan varovaisestikin arvioiden 20000 uutta työpaikkaa.

Investointipäätös on tähän mennessä tehty hankkeissa, joiden arvo on noin 19 miljardia euroa.

Alavireinen suhdanne ja vaikea rahoitustilanne huomioiden vihreiden investointien hankekanta on kehittynyt hämmästyttävänkin hyvin, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.

– EK on alusta alkaen korostanut, että valtaosa hankkeista on varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Siihen nähden voi pitää jopa yllättävänä, että lähes 19 miljardin euron hankkeet ovat edenneet konkretian äärelle eli ne ovat joko käynnistyneet tai niistä on tehty investointipäätös. Viivästyneitä hankkeita on 23 ja keskeytyneitä 7.

Kariutuneiden tai viivästyneiden hankkeiden listalla on teollisia investointeja vedyn tuotantoon, akkuteollisuuteen ja päästöttömään teräkseen. Jotkut vetytalouden investoinnit eivät ole edenneet esiselvitysvaihetta pidemmälle, akkuteollisuudessa USA on onnistunut kiilaamaan Suomen edelle, ja teräksessä Suomi kärsi vastikään tappion Ruotsille kilpailussa SSAB:n ensimmäisen päästöttömän terästehtaan sijainnista.

Dataikkunan kovia investointilukuja selittää suurelta osin päästöttömän sähköntuotannon lisärakentaminen. Maa- ja merituulivoima kattaa yli 70 prosenttia koko hankekannasta.

Päästöttömän sähkön positiiviset investointinäkymät ovat puolestaan aikaansaaneet ison kasvun vetyyn ja terästuotantoon liittyvissä hankkeissa – niitä on vireillä yli 20 miljardin euron edestä. Vedyn hankekanta on lähes viisinkertaistunut vuoden sisällä. Akkuteollisuudessakin on hankkeita vireillä jo lähes 8 miljardin euron edestä.

Toinen investointibuumin vauhdittaja on energiakriisi ja fossiilisista polttoaineista luopuminen lämmöntuotannossa, mikä näkyy sähkökattila-, lämpöpumppu-, hukkalämpö- ja energiavarastointi-investointeina sekä bioenergiassa. Näitä investointeja on vireillä noin 7 miljardin euron edestä.

Maatuulivoiman osalta näköpiirissä on kuitenkin raju käänne: uusien voimaloiden rakentaminen näyttää pysähtyvän vuoteen 2026, ellei tänä vuonna nähdä merkittäviä uusia investointipäätöksiä.

Tuulivoimainvestoinnit ovat Peljon mukaan hyvä pulssimittari Suomen vihreän siirtymän näkymille. Niiden seuraavan investointiaallon käynnistyminen kaipaa tuekseen investointipäätöksiä sähköä käyttävän teollisuuden puolelta.

– Puheet vihreän siirtymän pysähtymisestä ovat liioiteltuja datan valossa, Peljo totesi keskiviikkona EK:n mediainfossa.

EK:n mukaan hyvän vireen jatkuminen edellyttää, että sähköä käyttävien teollisuusinvestointien aalto siirtyisi suunnitelmista toteutukseen. Seuraavat 6–9 kuukautta ovat ratkaisevia.

– Loppuvuosi näyttää, saadaanko isoissa investointihankkeissa otettua askeleita eteenpäin. Mitä pidemmälle investointipäätökset venyvät, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että Suomen investointiaalto laimenee liplatukseksi. Nyt on vahvistettava kaikin keinoin maamme investointivetovoimaa, Peljo havainnollistaa.

Yle: Näin sähkön hinta on muuttunut viime vuosina

Tuulen voimakkuus vaikuttaa enenevissä määrin sähkön hintaan viime vuosina kasvaneen tuulivoimakapasiteetin myötä. Vaikka tuuliolosuhteet vaihtelevatkin, oli päättyvä talvi selvästi halvempi kuin kaksi edellistä, kertoo Yle.

Pakkasella sähkö on kalliimpaa, kun käyttöä on paljon ja tuulivoimaa vähän saatavilla. Tämä kävi selväksi alkuvuoden pakkaskauden aikana, kun tammikuussa mitattiin sähkön hinnassa kaikkien aikojen ennätys. 5.1. sähkö maksoi kalleimmillaan 2,35 euroa kilowattitunnilta. Päivän keskihinta oli 1,10 euroa kilowattitunnilta.

Yle tarkastelee sähkön hintoja, Kalajoen tuulia ja Vantaan lämpötiloja kuudelta vuodelta. Myös näiden havaintojen perusteella voimakas tuuli pitää hinnat kohtuullisina.

Toisen havainnon mukaan lähes ilmaisen sähkön päiviä on lämpimällä säällä ja vielä nollan tuntumissa, mutta pakkasen kiristyessa hinta on vähintään viisi senttiä kilowattitunnilta, usein enemmän.

Vaikka päättyvänä talvena nähtiin sähkön hintaennätys, 1. lokakuuta ja 21. maaliskuuta välisenä tarkasteluaikana pörssisähkön arvonlisäverolliseksi keskihinnaksi muodostuu 8,45 snt/kWh. Vastaavana ajankohtana sähkö maksoi talvena 2022–2023 jopa 16,91 snt/kWh. Talvikaudella 2021–2022 sähkö maksoi keskimäärin 12,97 snt/kWh.

Hinnoissa on tultu reippaasti ylös, sillä vielä talvena 2020–2021 keskihinta oli 5,09 snt/kWh ja talvena 2019–2020 4,32 snt/kWh.

Sähkön hinnassa on paljon muitakin muuttujia kuin länsirannikon tuulet ja eteläisen Suomen lämpötilat. Hintaa heiluttavat esimerkiksi maiden välisten siirtoyhteyksien kapasiteetti, kysynnän yleinen vaihtelu, fossiilisten polttoaineiden hinnat, uusien voimaloiden käyttöönotto, vanhojen voimaloiden seisokit ja pohjoismaisen vesivoiman varannot.

Kolme syytä selittää, miksi öljymarkkina on pysynyt vakaana

Sota palasi Lähi-itään viime syksynä. Huthikapinalliset ovat hyökänneet Punaisellamerellä tankkereihin, joiden kautta kuljetetaan normaalisti noin 12 prosenttia meritse kuljetettavasta raakaöljystä. Öljynviejämaiden järjestö Opec on rajoittanut raakaöljyn tuotantoa. Kaikista edellä mainituista seikoista huolimatta öljymarkkinat ovat kuitenkin pysyneet suhteellisen vakaina. Kauppaa on käyty enimmäkseen 75-85 dollarin barrelihinnalla.

Hintapyrähdyksiäkin on ollut. Brent-raakaöljyn hinta oli yli 85 dollaria viime keväänä sen jälkeen, kun Opec+ ilmoitti leikkaavansa tuotantoa. Opec+ on Opecin kanssa yhteistyötä tekevä öljyntuottajamaiden liittouma, johon myös Venäjä kuuluu. Kun Saudi-Arabia jatkoi tuotantoleikkauksiaan syyskuussa, hinnat nousivat lähes 100 dollariin.

Hinnat nousivat jälleen sen jälkeen, kun Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israelia vastaan ​​7. lokakuuta. Hinnat ovat silti joka kerta palanneet nopeasti 75-85 dollarin haarukkaan.

Miksi öljyn hinta ei ole noussut dramaattisesti? Talouslehti The Economist listaa kolme syytä, miksi kauppiaat odottavat vakaan hintakehityksen jatkuvan myös kuluvana vuonna.

Tarjonta

Tarjonta on vuosien ajan ollut suurin hintojen nousun aiheuttaja. Öljyntuotanto on nyt vähemmän keskittynyt Lähi-itään, mitä se on ollut viimeisten 50 vuoden aikana. Lähi-idässä porataan 29 prosenttia maailman öljystä, kun vielä vuonna 1974 alueen osuus oli 37 prosenttia. Tuotanto on myös vähemmän keskittynyt Opec-maihin. Tämä johtuu osittain 2010-luvun liuskeöljybuumista, joka teki Yhdysvalloista energian nettoviejän ensimmäistä kertaa 1950-luvun jälkeen. Kasvava tuotanto Opec-maista, kuten Guyanasta, on monipuolistanut tarjontaa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että uudet lähteet sekä Yhdysvaltain ja Kanadan lisääntyneet volyymit kattavat suurimman osan globaalin kysynnän kasvusta kuluvana vuonna.

Venäjä on maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn tuottaja. Venäjältä tuotava öljy on jatkanut virtaamistaan lännen asettamista rajoituksista huolimatta. Vuonna 2022 länsimaat asettivat Venäjän meritse kuljetettavan raakaöljyn viennille 60 dollarin tynnyrihintakaton. Venäjän öljyllä on nyt laajalti käyty kauppaa lännen hintakaton yläpuolella. Silti ainakin yhdessä suhteessa lännen politiikka on toiminut: Venäjän öljyn jatkuva saatavuus on auttanut estämään dramaattista hintojen nousua, jota monet pelkäsivät vuonna 2022, kun EU kielsi venäläisen raakaöljyn tuonnin Vladimir Putinin aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa.

Ylimääräinen tuotantokapasiteetti

Opecin jäsenmailla on runsaasti ylimääräistä tuotantokapasiteettia eli tyhjäkäynnillä olevia laitoksia, joista voidaan tuottaa öljyä lyhyellä varoitusajalla. Kun tuotanto on tiukkaa, kuten 2000-luvun alussa, vientimailla ei ole juurikaan varaa vastata kysynnän kasvuun. Tämä voi saada hinnat nousemaan jyrkästi. Nykyään tilanne on toinen. Yhdysvaltain Energiatietohallinto (EIA) arvioi, että Opecin ydinjäsenillä on noin 4,5 miljoonaa tynnyriä ylimääräistä kapasiteettia päivässä, mikä on enemmän kuin Irakin päivittäinen kokonaistuotanto.

Kysyntä

EIA:n mukaan raakaöljyn kysyntä saavutti ennätyksen viime vuonna ja tulee olemaan vielä korkeampi kuluvana vuonna, mikä johtuu osittain Intian kasvusta. Se ei kuitenkaan todennäköisesti nosta hintoja paljon korkeammalle. Globaali raakaöljyn kysynnän kasvu ei ole 2000-luvun alun tasolla. Maailman suurin öljyntuoja Kiina on keskellä vaisua talouskasvua. Myös maan taloudelliset rakennemuutokset vähentävät öljyn kysyntää: esimerkiksi ensi vuonna puolet Kiinassa myytävistä uusista autoista arvioidaan olevan sähköisiä.

Pitkällä aikavälillä maailman luopuminen öljystä varmistaa, että markkinat kestävät paremmin geopoliittisia shokkeja ja tuotannon leikkauksia, vaikka siirtymä todennäköisesti aiheuttaisi markkinahäiriöitä. Ukrainan drone-iskut Venäjän jalostamoihin nostivat äskettäin Brent-laadun yli 85 dollariin tynnyriltä ensimmäistä kertaa marraskuun alun jälkeen. Toistaiseksi hintojen nousu näyttää kuitenkin vaatimattomalta.

Neste: Polttoaineiden riittävyyttä ei voida turvata – polttoaine loppunut osalta asemista

Polttoaineyhtiö Neste tiedotti tiistaina, ettei se enää pysty turvaamaan asiakastoimituksiaan ja tuotteiden riittävyyttä koko maata palvelevassa asemaverkostossaan kolmatta viikkoa jatkuvien poliittisten lakkojen takia.

Nesteen mukaan osalta yhtiön Suomen asemista ei saa enää polttonesteitä, ja tilanne vaikeutuu lakon jatkuessa.

Lakon on ilmoitettu jatkuvan maaliskuun loppuun asti.

Yhtiö varoitti jo viime viikolla, että pitkittyessään lakko vaikuttaa merkittävästi polttonesteiden asiakastoimituksiin.

Suomeen miljardi-investointi – suunnitelmissa kaksi vihreän vedyn tuotantolaitosta

Suomalainen vihreän energian hankekehitysyhtiö Green North Energy on tehnyt aiesopimukset vihreiden vety- ja ammoniakkilaitosten perustamisen selvityksestä Porin ja Kemin kaupunkien kanssa.

Business Finland myönsi Green North Energylle viime vuoden alussa 2,3 miljoonan euron tuotekehityslainan, jonka turvin yhtiö suunnitteli monistettavan tuotantokonseptin Naantalin vety- ja ammoniakkilaitosta varten.

Naantalin pilottilaitoksen on määrä valmistua vuonna 2027. Laitos tuottaa 200000 tonnia vihreää ammoniakkia vuodessa.

Nyt yhtiö aloittaa EU:n tuella tarkastelun konseptin toteutettavuudesta uusiin sijainteihin Porissa ja Kemissä, osana BalticSeaH2 -projektia, joka luo rajat ylittävän vetylaakson Itämeren ympärille.

Molemmat laitokset tulevat olemaan Naantalin tehtaan suuruisia, eli yli 600 miljoonan euron investointeja.

Yhteensä yli miljardin euron suunnitelluilla investoinneilla tähdätään vihreän siirtymän vauhdittamiseen, huoltovarmuuden paranemiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Investointihankkeissa on tarkoitus seuraavaksi tehdä esiselvitykset ja toteutettavuusselvitykset, minkä jälkeen edessä ovat luvitusprosessit. Lopulliset investointipäätökset hankkeista on tarkoitus tehdä 2030-luvun vaihteessa. Laitosten olisi tarkoitus olla toiminnassa 2030-luvun alkupuolella.

Porin tuotantolaitos on määrä rakentaa Tahkoluodon satamaan ja Kemin tuotantolaitos Ajoksen satamaan.

Molempien laitosten vihreän vedyn tuotantokapasiteetti olisi 300-500 megawattia. Kumpikin laitos tuottaisi vihreää ammoniakkia vuosittain 200000-400000 tonnia.

Uusiutuvalla energialla valmistettujen vetytuotteiden avulla pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja kemikaaleja, mikä vauhdittaa vihreää siirtymää niin alueellisesti kuin globaalissa mittakaavassa.

Green North Energyn perustamat laitokset parantavat merkittävällä tavalla Suomen huoltovarmuutta, sillä lannoitteiden valmistuksessa tarvitaan ammoniakkia, jonka suhteen Suomi on edelleen riippuvainen esimerkiksi Venäjästä. Green North Energyn suunnitellut tuotantovolyymit riittäisivät tekemään Suomesta omavaraisen ammoniakin tuotannossa.

Ammoniakin valmistukseen tarvitaan maakaasua, joten investointien myötä maakaasu voitaisiin korvata päästöttömällä vihreällä sähköllä, pääasiassa tuulivoimalla.

Investoinneilla odotetaan olevan huomattavia vaikutuksia Porin ja Kemin elinkeinoelämälle, sillä laitosten ympärille on mahdollista rakentaa vihreän siirtymän ekosysteemiä.

Green North Energyn mukaan sijaintikaupunkien valintaan vaikutti etenkin se, että sekä Poriin että Kemiin on suunnitteilla merkittäviä merituulihankkeita. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön hyvä saatavuus on kriittistä vetyhankkeille. Myös sataman läheisyys oli iso tekijä, sillä vihreän ammoniakin päämarkkinat löytyvät kauempaa Euroopasta.

Molempien hankkeiden työllisyysvaikutus olisi rakennusvaiheessa noin tuhat työntekijää ja vakituisesti noin 50 työntekijää.

Green North Energyn mukaan jokaisen hankkeen rahoitus on oma kokonaisuutensa ja aktiiviset keskustelut ovat käynnissä. Tuotantolaitosten rakentamiseen aiotaan hakea rahoitusta myös muun muassa EU:n tuki-instrumenttien kautta.

Suomeen suurinvestointeja suunnitteleva vety-yhtiö teki miljarditappion

Suomeen miljardiluokan vihreän vedyn investointeja suunnitteleva yhdysvaltalainen Plug Power teki viime vuonna jättitappiot, selviää yhtiön maaliskuussa julkaistusta vuosikertomuksesta.

Yhtiö kertoi viime vuoden toukokuussa, että se aikoo rakentaa kolme suurta vetylaitosta Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen. Investointien kokonaisarvo olisi yhtiön mukaan noin 4,2-7,8 miljardia dollaria.

Plug Powerin viime vuoden liikevaihto oli noin 891 miljoonaa dollaria. Yhtiön liikevaihto nousi 27 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Yhtiön raskas kulurakenne kuitenkin painoi nettotuloksen noin 1,4 miljardia dollaria tappiolliseksi viime vuonna.

Vuonna 2022 yhtiön nettotappio oli noin 720 miljoonaa dollaria, joten tappio lähes kaksinkertaistui vuoden aikana.

Yhtiön tulosluvut jäivät markkinoiden ja analyytikoiden ennusteista.

Plug Power on vakuuttanut, että sillä on riittävästi käteistä ja käytettävissä olevaa likviditeettiä rahoittaakseen meneillään olevan toiminnan lähitulevaisuudessa.

Yhtiön osakekohtainen tulos oli viime vuonna tappiolla 2,30 dollaria, kun se edellisenä vuonna oli 1,25 dollaria tappiollinen.

Plug Powerin mukaan lisätappiot johtuivat ennen kaikkea vuoden aikana lisääntyneistä investoinneista kasvuun ja laajentumiseen. Yhtiö on tehnyt lukuisia vetyinvestointeja Yhdysvalloissa

– Kulunut tilikausi on ollut keskeinen jakso matkallamme kohti kasvua ja kestävyyttä vetytaloudessa. Olemme sitoutuneet vahvistamaan taloudellista profiiliamme vuonna 2024. Sitoutumisemme vetytalouden edistämiseen on edelleen horjumatonta. Olemassa olevien investointien ja järkevän kassanhallinnan ansiosta meillä on hyvät mahdollisuudet kestävään kasvuun ja jatkuvaan innovointiin uusiutuvan energian alalla, Plug Powerin toimitusjohtaja Andy Marsh kommentoi yhtiön vuosiraportista kertoneessa lehdistötiedotteessa.

Yhtiö ilmoittaa vuosikertomuksessa tavoitteenaan olevan rakentaa vihreän vedyn tuotantolaitosten verkoston kaikkialle Yhdysvaltoihin. Lisäksi Plug Power suunnittelee vihreän vetyverkoston rakentamista Eurooppaan. Suomen kolmen tuotantolaitoksen lisäksi suunnitelmissa on rakentaa tuotantolaitos Belgiaan Antwerpen-Bruggen satamaan.

Plug Power mainitsi viime vuoden kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksessa, että Suomen investointien esiselvitysvaihe on tehty ja suunnittelun seuraava vaihe käynnistyy vuoden 2024 alussa. Yhtiö arvioi tekevänsä lopullisen investointipäätöksen vuoden 2026 aikana.

Plug Power on teknologiapörssi Nasdaqiin listattu pörssiyhtiö. Osakkeen hinta on viime päivinä ollut noin 3,2,-3,3 dollarin paikkeilla. Vuosi sitten osakkeen hinta oli vielä yli kymmenessä dollarissa.

Fuusiovoimalat voivat olla toiminnassa yllättävän pian

Fuusiovoimalat voivat tuottaa sähköä ja lämpöä mahdollisesti jo 2030-luvun alkupuolella, useat alan asiantuntijat uskovat.

Perinteisen sanonnan mukaan teoria-asteella ollut fuusiovoima tulee aina pysymään ulottumattomissa, sillä sen on toistuvasti lupailtu olevan 20–30 vuoden päässä.

Brittiläinen First Light Fusion -yhtiö ilmoitti maaliskuun alussa rikkoneensa amerikkalaisessa laboratoriossa paineen maailmanennätyksen. Laboratoriossa saatiin aikaan olosuhteet, joissa paine oli viisi kertaa suurempi kuin maapallon ytimessä.

Muutamaa päivää aiemmin vertaisarvioiduissa tutkimuksissa vahvistettiin amerikkalaisen Commonwealth Fusion Systems -yrityksen väite ennätysvahvasta magneetista. Tämän sanotaan mullistavan fuusiovoiman toimintaedellytykset, sillä koereaktoreissa on tähän mennessä kulutettu enemmän sähköä kuin mitä niissä on saatu tuotettua. Niin sanottu Q-arvo olisi näin ollen ensimmäistä kertaa yli 1,0.

– Se käytännössä muutti saman tien fuusioreaktorin sähköntuotannon hintaa lähes 40-kertaisesti, professori Dennis Whyte sanoi Telegraph-lehden mukaan.

Tähän tarvittavaa teknologiaa ei ollut käytännössä olemassa vielä vuosikymmen sitten. Suprajohteissa tapahtunut edistys tarkoittaa, että voimala voi olla vahvempien magneettien vuoksi kymmeniä kertoja pienempi.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n Lontoossa järjestetyssä konferenssissa 65 prosenttia alan asiantuntijoista ennakoi, että fuusiolla pystytään tuottamaan sähköä markkinahintaan vuoteen 2035 mennessä. Vastaajista 90 prosenttia uskoi, että tämä on mahdollista viimeistään vuoteen 2040 mennessä.

Monet alan toimijat uskovat, että ensimmäinen fuusiovoimala valmistuu jo vuonna 2031–2035. Yksityisiä fuusiovoimayhtiöitä oli vielä 2010-luvun alussa alle kymmenen, mutta nyt jo yli 40 kappaletta eri puolilla maailmaa.

Myös Kiina on ohjannut yhä suurempia voimavaroja fuusiovoiman kehittämiseen. Sen kansallisessa hankkeessa linjattiin, että ”hallittu ydinfuusio on tulevaisuuden energian ainoa suunta”.

Fuusiovoimalla olisi monia etuja esimerkiksi ydinfissioon verrattuna. Britanniassa ja Yhdysvalloissa voimaloita koskeva sääntely tulee olemaan samanlaista kuin sairaaloilla, sillä ne käyttävät vain pieniä määriä deuteriumia ja tritiumia.

Fuusiovoimala ei tuottaisi päästöjä eikä pitkän aikavälin ydinjätettä. Sen luomaa lämpöä voidaan käyttää teollisuuden päästöjen vähentämisessä. Polttoainetta olisi saatavilla tuhansiksi vuosiksi, sillä deuteriumia saa merivedestä ja tritiumia voidaan valmistaa reaktoreissa litiumin avulla.

Hallitsemattoman ketjureaktion riskiä ei ole, eikä fuusiovoimaloita voida hyödyntää asetuotannossa.

Haluatko säästää sähkölaskussa – näin pienillä muutoksilla se onnistuu

Teetkö ruokaa kattilassa ilman kantta ja laitat vedenkeittimeen aina liikaa vettä? Pienet, harmittomilta tuntuvat tavat voivat ajan mittaan kasvattaa sähkölaskua yllättävänkin paljon, kertoo brittilehti Sky News.

Yhdeksällä kymmenestä kotitaloudesta on vähintään yksi huono tapa energiankulutuksessa, brittiläinen hintavertailupalvelu Uswitch on selvittänyt.

Yleisimmät energiasyöpöt tavat ovat juuri kattilan pitäminen liedellä ilman kantta ja tarpeettoman suuren vesimäärän keittäminen, jonka tunnustaa kolme viidestä kotitaloudesta. Britit tunnetaan innokkaina teen juojina, joten mikäli vettä keittää puolet liikaa joka kerralla, teeveden aiheuttamaan keskimääräiseen sähkölaskuun (84 puntaa vuodessa) voi maassa lisätä lähes 40 puntaa vuodessa.

Erittäin yleistä on myös pyykkien peseminen 40 asteessa tai kuumemmassa, jonka myöntää tekevänsä kaksi kolmesta kotitaloudesta, vaikka pesu 30 asteessa säästäisi sähköä ja rahaa. Liki puolet laittaa pesukoneen päälle vajaasti täytettynä.

Myös kuuman veden jättäminen valumaan voi olla kallis tapa, lehden mukaan sata litraa saattaa hujahtaa vain kymmenessä minuutissa.

Energiaa kuluttavia tyypillisiä tapoja ovat myös kuivausrummun pyörittäminen vajaana tai lämpimällä ilmalla, tiskikoneen käyttäminen vajaana, pakastimen sulattamisen laiminlyönti, television tai valojen päällä pitäminen turhaan, sekä puhelimen jättäminen laturiin vaikka se on täyteen ladattu.

Suomessa Motiva on laskenut, että jokaisen on melko helppo säästää 5–10 prosenttia sähköstä riippumatta asunnon lämmitysmuodosta.

EU-mailta venäläishankkeelle tavaraa lähes 600 miljoonalla – mukana Suomen kansalainen

EU-maista on virrannut pakotteiden kohteena olevalle Venäjän nesteytetyn kaasun hankkeelle noin 580 miljoonan euron arvosta tarvikkeita kuten varaosia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Asiasta kertoo Moscow Times, joka on yhteistyökumppaninsa kanssa saanut nähtäväkseen Venäjän tullitietoja. Kaikkein eniten tavaraa Arctic LNG 2 -hankkeelle on virrannut Italiasta.

Arctic LNG 2 on kaasuhanke Jamalin Nenetsiassa. Sen odotetaan pystyvän tuottamaan vuosittain 19,8 miljoonaa tonnia kaasua.

Arctic LNG 2:n suurin osakas 60 prosentin omistuksella on Novatek-niminen yhtiö. Suomalaisille yhtiön nimeä tutumpi on sen pääomistaja Gennadi Timtšenko. Timtsenko on Suomen kansalainen, oligarkki ja presidentti Vladimir Putinin lähipiiriä. Muita Arctic LNG 2:n omistajia ovat ranskalainen Totalenergies, kiinalaiset CNPC ja CNOOC sekä japanilaisten Mitsuin ja JOGMEG -yhtiöiden yhteisyritys.

Suurimmalla rahamäärällä Arctic LNG 2 sai tuotteita ja tarvikkeita Italiasta. Italiasta tehtyjen tilausten osuus oli Venäjän tullidatan mukaan 112 miljoonaa euroa. Ranskasta oli tilattu 31,6 miljoonalla eurolla, Saksasta 25 miljoonalla, Hollannista 12,8 miljoonalla ja Espanjasta kahdeksalla miljoonalla. Esimerkiksi saksalainen Siemens toimitti tarvikkeita vielä syksyllä 2023.

Tullitiedot, joista summat on laskettu, ovat toukokuun 2022 ja tammikuun 2024 väliseltä ajalta.

Joulupäivänä 2023 Moscow Times ja venäläinen Kommersant kertoivat, että ulkomaiset osakkaat keskeyttävät osallistumisensa Arctic LNG 2:iin Yhdysvaltojen hankkeelle asettamien pakotteiden vuoksi. Kuitenkin pelkästään tammikuussa 2024 tarvikkeita ja varaosia virtasi EU-maista Arctic LNG 2 -hankkeelle 26,2 miljoonan euron arvosta.

Moscow Times tavoitteli kaikkia jutussaan mainittuja yrityksiä, eli Novatekia ja Arctic LNG 2:n muita osakkaita sekä useita eurooppalaisia yrityksiä, jotka ovat toimittaneet tavaraa Arctic LNG 2:lle. Kukaan ei vastannut.

 

Polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat

Polttoaineiden kohdalla hintojen lasku on jatkunut myös tämän vuoden puolella. Helmikuussa 95-oktaanisen bensiinin hinta oli 8,5 prosenttia ja dieselin 7,7 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Bensiinin keskihinta oli helmikuussa 1,82 euroa litralta ja dieselin keskihinta 1,91 euroa litraa kohden. Hinnat ovat lähteneet palautumaan takaisin energiakriisiä edeltäneelle tasolleen.

– Vaikka yli puolet bensiinin hinnasta koostuu veroista, polttonesteiden hintojen muutokset johtuvat ennen kaikkea raakaöljyn maailmanmarkkinahinnoista. Saudi-Arabian ja Venäjän johtamat Opec+ -öljykartellin jäsenmaat pyrkivät nostamaan raakaöljyn hintaa leikkaamalla öljyntuotantoa vielä ainakin kolmen kuukauden ajan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom toteaa.

– Markkinahinnat eivät kuitenkaan välttämättä nouse Opec+ -valtioiden toivomalla tavalla, sillä öljyn kysynnän kasvu voi jäädä odotettua pienemmäksi, hän ennakoi.

Kotitalousasiakkailla sähkön kokonaishinta laski vuoden 2023 joulukuussa keskimäärin 18–25 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Laskun suuruus riippuu kotitalouden vuosikulutuksesta.

Omakotitalossa asuvien sähkölämmittäjien maksama hinta laski vuoden 2023 aikana lähes 40 prosenttia. Yritysasiakkailla sähkön kokonaishinta laski 27–56 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku johtuu hintojen palautumisesta joulukuussa 2022 meneillään olleesta energiakriisistä.

Ohlsbom toteaa, että keskihinnaltaan edullisesta sähköstä Suomessa saadaan kiittää ydinvoimaa, viime vuosien merkittäviä tuulivoimainvestointeja, kaukolämpöä, säädettävää vesivoimaa sekä poikkeuksellisen hyviä maan sisäisiä siirtoyhteyksiä.

– Lisäksi pörssisähkön suosio kasvoi merkittävästi energiakriisin jälkeen, mikä lisää kulutusjoustoa ja laskee siten keskihintoja entisestään. Venäjän tuonnin loppumisen ja uusiutuvan energian kasvavan osuuden seurauksena hinnan mukana joustavaa kulutusta tarvitaan jatkossa entistä enemmän, hän huomauttaa.

Uhka sähkökatkoista: Britannian jättihanke myöhästyy

Britanniassa varoitetaan yhä kasvavasta sähkökatkosten riskistä lähivuosien aikana.

Taustalla on Hinkley Point C -voimalaitokseen liittyvät viivästykset. Hankkeen kustannuksiksi arvioitiin vuonna 2016 noin 18 miljardia puntaa eli 21 miljardia euroa. Tällä hetkellä hintalappu on jo yli 54 miljardia euroa.

Ranskalainen energiayhtiö EDF toimittaa laitokseen kaksi 1 600 megawatin ydinreaktoria. Britannian kokonaistuotannon kannalta haasteena on, että monia vanhoja ydinreaktoreita ollaan sulkemassa lähivuosien aikana. Puhtaan energian kysyntä on samalla lisääntynyt voimakkaasti maan tavoittelemien päästövähennysten vuoksi.

Telegraph-lehden mukaan tuore analyysi osoittaa, että maan energiantarve ylittää huippuhetkinä 7,5 gigawatin kapasiteetin vuoteen 2028 mennessä. Puuttuva tuotanto vastaa yli seitsemän miljoonan kotitalouden kulutusta.

Britannia sulkee lisäksi viimeisen hiilivoimalansa kuluvan vuoden aikana. Kaksi vanhaa ydinvoimalaa poistetaan käytöstä maaliskuussa 2026 ja kaksi muuta maaliskuussa 2028.

Sähköautojen ja lämpöpumppujen kaltaisen teknologian yleistyminen lisää ennusteiden mukaan sähkönkulutusta voimakkaasti lähivuosien aikana.

Sähkösopimuksen kohtuullisuutta voi nyt arvioida laskurilla

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on julkaissut laskurin, jolla voi arvioida, onko määräaikaisen kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen hinta mahdollisesti muuttunut kohtuuttomaksi hintatason laskettua ja kannattaako sähköyhtiöltä vaatia hyvitystä.

Laskuri on suunnattu ensisijaisesti kuluttajille, jotka ovat tehneet määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen vuosien 2022 ja 2023 hintakriisin aikana.

Laskuri perustuu kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöön, ja siinä verrataan sähkösopimuksen hintaa Energiaviraston tilastoon sähkön tarjoushintojen kehityksestä.

Kuluttajariitalautakunta on määritellyt ratkaisuissaan vähimmäisedellytykset sille, milloin hinta voi muodostua kohtuuttomaksi ja milloin sopimuksen voi irtisanoa ennenaikaisesti.

Jos sähkösopimuksesta kuluttajan maksama hinta on ollut vähintään 15 prosenttia suurempi kuin vertailuhinta ja samalla hintojen välinen ero on ollut vähintään 150 euroa, kuluttaja voi olla oikeutettu hinnan sovitteluun ja hyvitykseen.

Jos sähkösopimuksesta kuluttajan maksama hinta on ollut vähintään 60 prosenttia suurempi kuin vertailuhinta ja samalla hintojen välinen ero on ollut vähintään 600 euroa, kuluttaja voi olla oikeutettu irtisanomaan sopimuksen ennen sopimuskauden päättymistä.

Vaikka sähkösopimuksen hinta ylittäisikin edellä sanotut vähimmäisrajat, sähkösopimuksen hinnan sovittelu tai sopimuksen irtisanominen edellyttävät myös niin sanottua tapauskohtaista kohtuuttomuutta.

Esimerkiksi sopimuksen hinnan ja vertailuhinnan eron pitää olla selkeä. Sähkölaskun pitää vaikuttaa merkittävästi kuluttajan talouteen ja sähkön käyttötarkoituksen tulee lähtökohtaisesti olla välttämätön. Myös kuluttajan talouteen vaikuttava sosiaalinen tai terveyssyy, kuten esimerkiksi työttömyys tai pitkäaikaissairaus, voi puoltaa sopimuksen kohtuullistamista.

Kannattaako kaukolämmöstä siirtyä maalämpöön – tämä asia ratkaisee

Kun taloyhtiössä mietitään maalämpöön siirtymistä, yhtenä perusteena on usein maalämmön tuoma säästö. Koska maalämmön kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kaukolämmön hinta paikkakunnalla, sähkön hinta ja mahdollisen lainan korkokulut, kannattaa taloyhtiön ennen hankkeeseen ryhtymistä tilata kannattavuudesta puolueettomat laskelmat, toteaa Isännöintiliitto tiedotteessa.

– Monimutkaiseen kysymykseen ei ole mitään kaikille taloyhtiöille pätevää vastausta. Maalämmön kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kaukolämmön hinta paikkakunnalla, sähkön hinta sekä tarvittavan lainarahan määrä ja korkokulut. Näitä kaikkia pitäisi pystyä arvioimaan myös tulevaisuuden osalta jollain tasolla, kertoo Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto.

Koska hankkeiden kannattavuuden laskennassa on monta muuttujaa, Länsiluoto kehottaa käyttämään laskelmien teossa asiaan perehtynyttä ulkopuolista asiantuntijaa.

– Laskelmien pohjaksi tulisi arvioida muun muassa kiinteistön todellista energiantarvetta, tarvittavien maalämpökaivojen määrää sekä kiinteistön sähkönkulutuksen kasvua.

Paikallisen kaukolämmön hinta vaikuttaa maalämpöremontin kannattavuuteen suuresti, sillä toisessa kaupungissa maalämpö on kannattavaa lyhyelläkin aikavälillä, kun taas toisessa ei pitkälläkään aikavälillä.

Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Helsinki ja Vantaa. Isännöintiliiton energiaoppaan laskelma näyttää, miten maalämmön kannattavuus vaihtelee näiden kaupunkien välillä. Helsingissä kaukolämpö on tilastojen mukaan Suomen kalleinta, Vantaalla halvinta.

– Kallis kaukolämpö tarjoaa käytännössä ilmaista mainontaa maalämmölle. Toki tässäkin kannattaa yrittää arvioida kaukolämmön hintakehitystä myös tulevaisuudessa, Länsiluoto sanoo.

Esimerkissä on käytetty seuraavia laskenta-arvoja: sähköenergia 10 c/kWh, lainan korko 3,5 %, kaukolämmön hinnan nousu 3 prosenttia vuodessa, sähkön hinnan nousu 2 prosenttia vuodessa. Laskelmassa on huomioitu myös sähkön siirto ja sähkövero, tehomaksun ja siirtotuotteen vaihdon vaikutus sekä lämpöpumppujen vuosihuollot.

Kaukolämmön hinta on laskettu kuukausittain kulutuksen ja kausihinnan mukaan, vaikka taulukossa on ilmoitettu vain talvikauden hinta. Kaukolämmön hinta on Helenin ja Vantaan energian lokakuussa 2023 voimassa olleiden hinnastojen mukainen. Hinnan nousun arvioinnissa kannattaa käyttää paikkakuntakohtaisia tilastoja.

Lämpöpumput kasvattavat kiinteistösähkön kulutusta merkittävästi, joten esimerkiksi sähkön hinnanvaihtelu voi vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen suuresti.

– Kuvaavaa on, että viime talven sähkön hinnannousun myötä osa taloyhtiöistä laittoi suunnittelussa olevia maalämpöhankkeita jäihin kannattavuuden muututtua. Tämä saattoi toki olla myös alkushokkia, kun hintavaihtelua on aiemmin ollut vain vähän, Länsiluoto havainnollistaa tiedotteessa.

Laskelmissa ja päätöksenteossa kannattaa huomioida myös laitteiden uusimistarpeet ja huoltopalvelujen kulut vuosittain. Lämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta ja maahan poratun maalämpökaivokentän käyttöikä on noin 40 vuotta.

Lämpöpumppujärjestelmien käyttökustannukset muodostuvat sähkökustannuksen ja mahdollisen etävalvonnan lisäksi lämpöpumpun vuosihuollosta ja lto-laitteiden suodattimien vaihdosta tai pesusta.

– Maalämpö on lämmitysmuotona ekologinen ja suhteellisen vaivaton, mutta kuitenkin työläämpi kuin esimerkiksi kaukolämpö. Maalämpöratkaisuissa taloyhtiö pääsääntöisesti omistaa itse lämmityslaitteiston ja vastaa sen huollosta myös eri tasolla kuin esimerkiksi kaukolämmössä, jossa lämmitys ostetaan palveluna ja laitteistosta vastaa energiayhtiö.

– Saa olla aikamoinen oraakkeli, jos meinaa hihastaan vastata yhtiökokouksessa esitettyyn kysymykseen maalämmön kannattavuudesta. Kannattavuuden arviointiin tarvitaan huolelliset laskelmat ja arviot myös eri skenaarioista, Länsiluoto tiivistää.

Sähkön tammikuun hintapiikki tutkitaan markkinarikkomusten varalta

Energiavirasto selvittää, onko tammikuun ensimmäisen viikon korkeiden sähkön hintojen aikana tapahtunut sähkömarkkinalainsäädännön rikkomuksia. Tässä vaiheessa Energiavirastolla ei ole vireillä tutkintaa siitä, että jokin markkinaosapuoli olisi rikkonut lainsäädäntöä.

Energiavirasto kertoo tiedotteessa selvittävänsä tarkemmin Suomen tarjousalueella tammikuun ensimmäisen viikon aikana sähkön tukkumarkkinoilla tehtyjä osto- ja myyntitarjouksia, sähkön tarjontaa markkinoille sekä niiden taustoja.

Sähkömarkkinoilla oli korkeasta kysynnästä ja tarjonnan niukkuudesta johtuva herkkä tilanne, jolloin sähkön pörssihinta oli hyvin herkkä pienillekin muutoksille pörssiin tehdyissä osto- ja myyntitarjouksissa.

Energiavirasto korostaa, että kyse on normaalista markkinavalvonnasta. Tammikuun ensimmäisellä viikolla Suomessa koettiin hyvin korkeita sähkön vuorokausimarkkinoiden pörssihintoja.

Korkein tuntihinta 1896 euroa/MWh koettiin perjantaina 5. tammikuuta 2024 klo 19–20. Kyseisellä ajanjaksolla Suomessa oli pitkäkestoinen poikkeuksellisen kylmä ajanjakso, joka lisäsi sähkön kysyntää. Viikon aikana Suomessa tuuli kohtalaisesti perjantai-iltaan 5. tammikuuta asti, jonka jälkeen tuuli alkoi tyyntyä ja tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä väheni.

Viikolla osa Suomessa olevista lämpövoimalaitoksista oli ilmoittamiensa teknisten ongelmien takia poissa käytöstä, mikä vähensi sähkön tarjontaa.

Viranomaisten ja kantaverkkoyhtiöiden esittämät sähkön säästökehotukset sekä korkeat sähkön hinnat vähensivät sähkön kulutusta huomattavasti hintapiikin aikana. Kyseisen perjantain sähkön kulutus jäi selvästi edellispäivänä tehtyjen kulutusennusteiden alapuolelle. Korkeiden hintojen aikaista kulutuskäyttäytymistä ei oltu osattu ennustaa edellispäivänä sähköpörssiin tehdyissä ostotarjouksissa.

Sähkön tukkumarkkinoiden valvonnasta säädetään Euroopan Unionin REMIT-asetuksessa, jossa kielletään sisäpiiritiedon väärinkäyttö ja markkinamanipulaatio sekä velvoitetaan markkinatoimijat julkaisemaan hallussaan oleva sisäpiiritieto.

Suomessa Energiavirasto vastaa asetuksen noudattamisen valvonnasta. Energiaviraston lisäksi energian tukkumarkkinoilla tehtyjä liiketoimia ja tarjouksia seuraavat Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER sekä markkinapaikkojen omat markkinavalvontayksiköt.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)