TS: Energiayhtiöön epäillään kohdistuneen murto

Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Aki Artimo kertoo Turun Sanomille (TS), että yhtiön toimintaan on vaikuttanut välillisesti energiapuolella tapahtunut murto.

– Vesi ja sähkö kun ovat ikään kuin naimisissa keskenään, eli tarvitaan sähköä, jotta vesihuolto toimii, niin muuntamoihin on murtauduttu Varsinais-Suomen alueella, Artimo kertoo TS:lle.

Hän ei avaa tapausta tarkemmin. TS:n haastattelema Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen vetoaa strategiseen linjaukseen eikä kommentoi asiaa.

Lounais-Suomen poliisilaitokselta sanotaan TS:lle, ettei kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista rikosilmoituksista voida kertoa, sillä kohteiden turvajärjestelyt ovat salassa pidettävää tietoa. Poliisi ei vahvistanut TS:lle, onko sähköinfrastruktuuriin liittyen tehty rikosilmoituksia, joista se voisi kertoa.

Turku Energian Honkanen vakuuttaa TS:lle, että yhtiössä on varauduttu lähes kaikkiin mahdollisiin poikkeusoloihin jo vuosikymmenien ajan ja varautumisen taso on sen vuoksi erittäin hyvä.

Turku Energia on panostanut kyberturvallisuuteen niin omien asiantuntijoidensa kuin ulkopuolisen osaamisen turvin.

– Kyberturvallisuus on meillä niin hyvä kuin se voi olla, hän vakuuttaa.

Honkanen vakuuttaa, että ihmiset voivat olla rauhallisin mielin nyt ilmenneistä vesilaitosmurroista huolimatta energianjakelun osalta. Silti hän muistuttaa, että mikään ihmisen tekemä järjestelmä tai laite ei ole sataprosenttisen toimintavarma, minkä takia häiriötilanteisiin varautuminen kodeissa on tärkeää.

– Vähintään kynttilät, pattereita, taskulamppuja, vettä ja jotain säilyvää kuivamuonaa olisi hyvä olla jokaisella, Honkanen muistuttaa TS:lle.

Tämä on enimmäisaika, jonka suomalainen sietää sähkökatkoa

Lähes kaksi kolmannesta sähkönkäyttäjistä hyväksyisi vain kolmen tunnin sähkökatkon laissa tavoitteeksi asetetun 36 tunnin sijaan. Sähköverkkoyhtiö Elenian asiakaskyselyn mukaan yli 80 prosenttia odottaa, että sähkökatko ei ylitä kuutta tuntia, ja 93 prosenttia katsoo, että pisin kohtuullinen sähkökatko kestää alle 12 tuntia.

Erityisesti haja-asutusalueiden asukkaat toivovat sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamista. Sähkömarkkinalain mukaan taajamissa ei saa esiintyä yli kuuden tunnin keskeytystä ja haja-asutusalueilla yli 36 tunnin keskeytystä vuoden 2036 jälkeen.

Suomen sähköverkkoyhtiöt ovat kesäkuun lopussa toimittaneet Energiavirastolle vuoteen 2036 saakka ulottuvat kehittämissuunnitelmansa, jotka olivat asiakkaiden kuultavana.

– Asiakaspalaute oli vuoden 2022 kehittämissuunnitelman kuulemisessa vastaavaa kuin nyt. Vuorokausi sähköttä on sietokyvyn ehdoton maksimi, toteaa tiedotteessa Elenian toimitusjohtaja Jorma Myllymäki.

Elenia pyysi vastaajilta näkemyksiä sähköverkon kehittämisestä, toimitusvarmuuden tasosta sekä energiamurroksen vaikutuksista sähkön käyttöön. Vastaukset korostavat sähkönkäytön varmuutta. Verkon maakaapelointia arvostetaan sen säävarmuuden vuoksi.

Vastausten mukaan taajamissa ollaan tyytyväisempiä toimitusvarmuuden nykytasoon. Sen sijaan haja-asutusalueella lain 36 tunnin sähkökatkon kattoa pidetään liian pitkänä.

– Asiakkaat odottavat johdonmukaisesti parempaa sähkönjakelun varmuutta, mutta vuoden alussa voimaan tulleet Energiaviraston valvontamenetelmät leikkaavat investointeja ja viivästyttävät asiakasodotusten täyttämistä, Myllymäki sanoo.

Tuuli- ja aurinkosähkön vuoksi tarvitaan kulutusjouston ratkaisuja sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Elenia kertoo meneillään olevan sähkönkulutuksen mittausuudistuksen luovan pohjaa tälle kehitykselle. Reilusti yli 250 000 asiakkaalle on jo asennettu uusi sähkömittari, joilla voi seurata omaa sähkönkulutusta lähes reaaliajassa sekä tarkastella sähkökuormien jakaantumista vaihekohtaisesti.

TE: Näin ilmalämpöpumpulla saatiin jopa satojen eurojen säästöt

Kesän kuumina kuukausina monet suomalaiset turvautuvat ilmalämpöpumppuun. Miellyttävän sisäilman lisäksi laitteilla voi myös tehdä merkittäviä taloudellisia säästöjä. Keskiössä on mahdollisuus uuteen älykkääseen ohjausjärjestelmään. Asiasta kertoo Talouselämä.

Ruotsalaisyritys Ngenic on kehittänyt ohjausjärjestelmän, joka voidaan liittää olemassa oleviin lämpöpumppuihin merkittävän säästön aikaansaamiseksi. Ngenic on yhdessä ruotsalaisen energiayhtiö Godelin kanssa analysoinut ohjelmiston säästöpotenttiaalia.

Tulosten mukaan järjestelmää käyttäneet kotitaloudet vähensivät energiankäyttöään yhteensä 120 085 kilowattituntia, kun verrataan talvea 2022–2023 vuotta aiempaan. Tämä tarkoittaa 23 prosentin säästöä.

– Se on mielestämme erittäin hyvä. Olimme yllättyneitä, että säästöä tuli niin paljon, Ngenicin toimitusjohtaja Björn Berg kertoo.

Hän arvioi, että 3 000 kilowattitunnin vähennys vastaa 8 000 kruunun eli noin 700 euron säästöä. Ohjausjärjestelmän maksaessa 4490 kruunua eli noin 400 euroa, saa käyttäjä taloudellista hyötyä jo ensimmäisen vuoden aikana.

TE: Aurinkopaneelien hinnoissa voimakasta laskua

Aurinkopaneelien hinnat ovat romahtaneet viime vuodesta, minkä johdosta koko talon energiankulutuksen kattava voimala on mahdollista saada huomattavasti halvemmalla vuoden takaiseen verrattuna. Asiasta kertoo Talouselämä. 

Suurin osa markkinoilla olevista aurinkopaneeleista valmistetaan Kiinassa. Koronarajoitukset, Ukrainan sota ja sitä seurannut energiakriisi ovat vaikuttaneet hintatasoihin.

Heti koronarajoitusten aiheuttamien ongelmien jälkeen iski valtava kysyntäpiikki, joka nosti hintoja, mutta  sittemmin kysyntä on laantunut samaan aikaan tarjonnan elpymisen ja teknologian kehitysharppauksen kanssa, joka on johtanut myös ylitarjontaan.

– Hinnat pahimman energiakriisin aikaan olivat 27–28 senttiä per watti, nyt hinnoissa liikutaan jo 11–12 sentissä wattia kohden. Lisäksi paneelien teknologia on kehittynyt vain parissa vuodessa huimasti, mikä tarkoittaa sitä, että pienemmällä määrällä paneeleja voidaan kerätä saman verran energiaa kuin ennen, sanoo yrityksille aurinkoenergiaratkaisuja myyvän Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen Talouselämälle.

Kaikkineen esimerkiksi 6 kilowatin aurinkovoimala maksoi vielä kaksi vuotta sitten 8 000–9 000 euroa, ja neljä vuotta sitten siihen tarvittiin 20 paneelia. Nyt sama teho voidaan saada 14 paneelista 5 500–6 000 euron sijoituksella.

Toistaiseksi hinnat eivät ole lähteneet nousuun, mutta ylitarjonta ja sen mukaan tuoma hintataso ei välttämättä kestä loputtomiin. Jo nyt on nähtävissä selkeää kasvua muiden aurinkosähköjärjestelmään tarvittavien komponenttien hinnoissa.

Olkiluoto 3:n huolto valmis, yksikkö tuottaa jälleen sähköä

Olkiluoto 3:n vuosihuolto on valmistunut, tiedottaa Teollisuuden Voima (TVO). Yksikkö palasi sähköntuotantoon tänään torstaina 16. toukokuuta. Kantaverkkoon laitos tahdistettiin aamuyöstä.

Yksikön vuosihuollon kesto ylitti alkuperäisen suunnitelman. 37 vuorokaudeksi tarkoitettu huolto kesti noin 74 vuorokautta ja yhdeksän tuntia.

Lisäpäiviä aiheuttivat laitosyksikön alasajoon sekä polttoaineen vaihtoon valmistautumiseen vaadittu suunniteltua pidempi aika sekä huoltojen aikana havaitut tekniset ongelmat.

Huollon aikana saatiin myös indikaatiota polttoaine-elementeissä olevasta irto-osariskistä, jonka vuoksi polttoaine-elementtien tarkastuksiin käytettiin merkittävästi aiottua enemmän aikaa.

Sähköntuotannonjohtaja Marjo Mustosen mukaan nyt päättyneistä huolloista saatiin arvokasta oppia tulevaisuuteen.

– Tässä Olkiluoto 3:n ensimmäisessä vuosihuollossa on saatu arvokasta tietoa huollon eri toimenpiteiden kestosta. Lisäksi saimme talteen huomattavan määrän dataa ja huoltokokemusta, joista on hyötyä sekä tulevien huoltojen suunnitteluun että toteuttamiseen. Lisäksi kokemusta kertyi myös yhteistyöstä laitevalmistajien kanssa, Mustonen sanoo tiedotteessa.

Ensimmäinen käyttöjakson jälkeinen huolto tiedettiin jo ennakkoon työlääksi. Olkiluoto 3 on Euroopan suurin ydinvoimalaitosyksikkö, joten huollettavien laitteiden ja komponenttien määrä on erittäin suuri. Kaikkiaan huolloissa toteutettiin noin 7 500 työvaihetta.

Olkiluoto 3:n osalta vuosihuollon merkittävimmät työt olivat polttoaineen vaihdon lisäksi suojausjärjestelmän ennakkohuoltotyöt, höyrystimien pesut, generaattorin huolto, painelaitetarkastukset suojarakennuksen eristysventtiilien tiiveyskokeet sekä paineistimen varoventtiilien huollot. Lisäksi huollossa tehtiin merkittävä määrä erilaisia määräaikaiskoestuksia sekä huoltotoimenpiteitä.

Vaikka aikatauluarvio ylitettiin, Mustonen kertoo olevansa tyytyväinen lopputulemaan.

– Paine oli kova, mutta tämä oli myös osoitus siitä, kuinka hyvin organisaatiomme kykeni reagoimaan yllättäviin tilanteisiin. Suunnitellut työt vietiin läpi ja mikä tärkeintä turvallisesti. Vuosihuoltojen päätavoite on aina sen turvallinen toteutus, hän sanoo.

Olkiluodon kolmesta ydinvoimalaitosyksiköstä on nyt huollettu kaksi. Olkiluoto 3:n lisäksi myös Olkiluoto 2:n polttoaineseisokki saatiin päätökseen 9. toukokuuta. Työn alla on vielä yksi laitosyksikkö. Olkiluoto 1:n vuosihuolto käynnistyi sunnuntaina eli 12. toukokuuta. Sen kesto on noin 15 vuorokautta.

Olkiluoto 3 on Suomen ylivoimaisesti tehokkain sähköntuotantolaitos. Se tuottaa noin 14 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta.

Olkiluoto 3 (OL3) palasi sähköntuotantoon tänään torstaina 16. toukokuuta laitosyksikön ensimmäisen vuosihuollon jälkeen. Kantaverkkoon laitos tahdistettiin kello 1.15.

Lue lisää: https://t.co/bw4BMnAubQ pic.twitter.com/ArRnN15D6o

— Teollisuuden Voima (@tvo_fi) May 15, 2024