Energia

Kai Mykkänen: Näin Suomesta tehdään puhtaan energian edelläkävijä

Hallitus käynnistää syksyn aikana hankkeita, jotka tähtäävät energiamurroksen kiihdyttämiseen. Tavoitteena on houkutella päästöjä vähentäviä investointeja Suomeen ja nostaa Suomi puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi.

Puhtaan energian hankkeisiin vaikuttavat ratkaisevasti puhtaan sähkön saatavuus ja hinta, luvituksen sujuvuus sekä hyvät siirtoyhteydet.

– Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta puhtaan energian suurvallaksi ja edetä kohti hiilinegatiivisuutta. Haemme kilpailuetua vahvistamalla TKI-rahoitusta, sujuvoittamalla luvitusta ja kehittämällä energian siirron infrastruktuuria, listaa tiedotteessa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

– Tavoitteenamme on tuplata kotimainen sähköntuotanto, mikä on edellytys puhtaalle teollisuuden kasvulle. Energiamarkkinoilla toimitusvarmuuden varmistaminen on tärkeää vaihtelevan uusiutuvan energian osuuden kasvaessa. Edistämme tuulivoima- ja aurinkovoimainvestointeja, joilla on paljon potentiaalia tulevaisuuden uusiutuvina energiamuotoina.

– Haluamme Suomeen myös lisää ydinvoimaa. Tarvitsemme lisää toimitusvarmaa perusvoimaa sähköistyvän yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Hallitus nopeuttaa ydinenergialain uudistamista sekä sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät, ministeri jatkaa.

Maatuulivoimaa rakennetaan Suomessa markkinaehtoisesti ja edelleen ripeään tahtiin. Suomessa oli kesäkuun lopussa 1468 tuulivoimalaa, joiden nimellisteho on yhteensä yli 6000 megawattia. Vuoden loppuun mennessä tämän kapasiteetin odotetaan nousevan jo noin 7200 megawattiin.

Merituulivoiman kapasiteetille määritellään kunnianhimoinen tavoite vuodelle 2035 ja samalla luodaan Suomelle kilpailuetua suhteessa Itämeren maihin. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriössä on aloitettu merituulivoimahankkeiden pelisääntöjen valmistelu. Investointien pelisäännöt ovat tällä hetkellä puutteelliset ja talousvyöhykkeellä lainsäädäntöpohja puuttuu vielä.

Ympäristöministeriö edistää hallitusohjelman kirjauksia maa- ja merituulivoiman osalta muun muassa avustuksilla, selvityksillä ja oppaiden päivityksillä.

Selvitykset lisäävät tietoa siitä, miten tuulivoimaa ohjaavaa lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Selvitysten ja oppaiden tavoitteena on osaltaan sujuvoittaa tuulivoimarakentamista, jotta tuulivoimarakentamiselle löydetään parhaiten soveltuvat alueet.

Myös aurinkovoimainvestointeja edistetään ja valmisteilla on opas aurinkovoimaloiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Kaavoituksella ja rakentamista koskevilla luvilla yhteen sovitetaan aurinkovoimaloiden rakentamista muuhun alueidenkäyttöön ja ympäristöön.

Hallituskauden alussa ajankohtaista on useiden EU:n energia- ja ilmastosäädösten kansallinen toimeenpano. Esimerkiksi päästökauppalaki tuodaan eduskuntaan lokakuun alussa. Lain soveltamisala laajenee kattamaan suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten lisäksi myös meriliikenteen.

Lisäksi lentoliikenteeseen jo sovellettavaa päästökauppaa tehostetaan. Muutoksen taustalla on päästökauppadirektiivin uudistus, jolla vastataan EU:n päästövähennystavoitteiden kiristymiseen.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt elokuussa ns. yhden luukun palvelujen hankkeen, jonka tavoitteena on luvituksen sujuvoittaminen. Lupamenettelyissä on tälläkin hetkellä useiden miljardien vihreän siirtymän investoinnit.

AL: Pirkanmaalle kaavaillut tuulivoimalat olisivat korkeampia kuin Eiffel-torni

Ilmatar suunnittelee Virroille Vermassalon tuulivoimala-aluetta. Alue sijaitsee Virtain kaupungin keskustasta noin yhdeksän kilometrin päähän Vermasjärven länsipuolelle, kertoo Aamulehti.

Alueelle nousisi 20–25 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden teho on 7–10 megawattia. Kokonaisteho olisi kolmen vaihtoehtoisen suunnitelman mukaan 140–250 megawattia.

Voimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 345 metriä ja napakorkeus 225 metriä. Näsinneulan tornin maston huippu on 168 metrissä. Voimaloiden lavat pyyhkivät siis korkeimmillaan kahden päällekkäin seisovan Näsinneulan tasolla.

Tampereen korkein rakennelma eli Teiskon tv- ja radiomastokin jää kakkoseksi 325-metrisenä. Eiffel-torni ulottuu 324 metriin.

Suomen suurimmat toimivat voimalat ovat 250-metrisiä. Aamulehden mukaan Vermassalon 345 metrin suunnittelukorkeus ei vielä tarkoita sitä, että niin korkeita myös rakennetaan. Pirkanmaan mittavimmat suunnitellut voimalat ovat tähän asti olleet 320-metrisiä. Väljä mitoitus mahdollistaa voimalakoon kasvun hyödyntämisen, kun teknologia kehittyy.

Talsa: Onko tämä sähkön hinta ensi talvena?

Taloussanomat kertoo, että sähkön hinta ensi talvena saattaa olla jo selvillä. Lehden haastattelema Energiateollisuuden Energiamarkkinat-yksikön johtaja Pekka Salomaa arvioi, ettei luvassa ole aiemmin koettuihin nähden enää dramaattisia muutoksia.

– Isommat pudotukset ovat olleet sitten jo aiemmin, kun vielä kesäkuussakin tultiin aika rapsakasti alas, hän toteaa.

Sähkön futuurihinnat eivät ole muuttuneet merkittävästi heinäkuun aikana. Futuurihinta tammi-maaliskuulle kävi 6,6 sentissä kilowattitunnilta, kuun lopuussa se nousi 7,5 senttiin kilowattitunnilta. Tällä hetkellä lukema on 6,5 senttiä.

– Siinä ei tietenkään mukana esimerkiksi siirtohintoja eikä veroja eikä myyjän palkkioita, ja se on laskettu täysin tasaisen käytön perusteella, eli joka tunti käytetään sähköä yhtä paljon, Salomaa toteaa.

– Sähkön hintaodotukset on leppoisia sen takia, että Euroopan maakaasuvarastot ovat suhteellisen hyvässä tilassa. Pohjolassa myös vesivarannot ovat taas vahvistuneet. Lisäksi eurooppalaisessa vertailussa tilanne Suomessa näyttää erittäin hyvältä, hän avaa.

Salomaa huomauttaa kuitenkin, että esimerkiksi yllättävät vikatilanteet ydinvoimaloissa tai epätavallisen kylmä talvi voivat muuttaa tilanteen talven aikana nopeastikin.

AL: Mitä kalliille määräaikaiselle sähkösopimukselle voi tehdä?

Kuluttajariitalautakunta teki kesäkuussa kaksi linjausta liittyen kanteluihin vuonna 2022 tehdyistä kalliista määräaikaisista sähkösopimuksista. Erimielisyyttä on herättänyt, voiko määräaikaisesta sähkösopimuksesta irtaantua, mikäli sähkön hinta on laskenut sopimuksen tekemisen jälkeen.

Suoraan se ei ottanut kantaa, että voiko sopimuksen purkaa kokonaan. Sen sijaan se totesi, että määräaikainen sähkösopimus voi olla hinnaltaan kohtuuton, jos sopimuksen hinta on yli 15 prosenttia korkeampi kuin sopimuksen voimassaoloaikana myynnissä olevien vastaavien sähkösopimusten hinta ja samalla sähkölaskun kokonaissumma on noussut vähintään 150 euroa vuodessa.

Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg toteaa Aamulehdelle, että mikäli kuluttajan sähkösopimus katsotaan hinnaltaan kohtuuttomaksi, hänellä on oikeus hakea sähköyhtiöltä korvausta kohtuuttomaksi katsotusta osasta.

Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ry on todennut, ettei suosittele linjauksen noudattamista. Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa kommentoi, että lopulliset ratkaisut ovat sähköyhtiöiden tehtävissä. Yhtiöillä ei hänen mukaansa ole ollut mahdollisuutta varautua päätökseen.

– Yleisellä tasolla olemme kokeneet kuluttajariitalautakunnan linjauksen lakiin perustumattomaksi. Siinä on tulkittu laajasti kuluttajansuojalain yleissäännöstä kuluttajasopimusten kohtuuttomuudesta, vaikka samaan aikaan sähkömarkkinoita koskee myös omat säännöksensä sopimuksista, Salomaa sanoo AL:lle.

Ståhlbergin mukaan linjaus on oikeudellinen, ei liiketaloudellinen ratkaisu. Yhtiöille mahdollisesti koituvat ikävät taloudelliset seuraukset hän tunnistaa.

– Päätöstä on pidetty huonona lähinnä liiketaloudellisesta näkökulmasta. En ole itse nähnyt vielä mitään argumenttia, joka kuitenkaan heikentäisi päätöksen juridista oikeellisuutta, Ståhlberg arvioi.