Ukraina on viime aikoina tehdyillä drooni-iskuilla onnistunut vaikuttamaan konkreettisesti venäläisten arkeen, sotatieteiden tohtori, kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) arvioi viestipalvelu X:ssä kirjoittamassaan viestiketjussa.
– Ukrainan droonikampanja on avannut sodassa uuden rintaman: bensapumpuille. Jalostamoihin kohdistuneet iskut ovat lamauttaneet jopa 17 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista. Se näkyy suoraan venäläisten arjessa: jonot, myyntirajoitukset ja jyrkästi nousevat hinnat, Limnell kirjoittaa.
Venäjän öljyteollisuus on Limnellin arvion mukaan rakennettu kokonaan viennin varaan. Siksi tavallisille venäläisille tarkoitetut puskurit hupenevat nopeasti jalostamoiden pysähtyessä.
Polttoainepula iskee kansanedustajan mukaan poliittisesti vaikeaan hetkeen, sillä syksyn matkailusesonki ja sadonkorjuukausi ovat käynnissä.
– Kremlin vastatoimet paljastavat hermostuksen: vientikieltoja, hintasääntelyä ja kiireisiä korjauksia. Silti länsiteknologian puute ja seisokkien pituus hidastavat tuotannon palautusta. Tankkausjonot ja tyhjät pumput kertovat sodan hinnan aivan eri kielellä kuin rintama.
– Strategisesti Ukraina on osunut hermokeskukseen. Ammuksia voidaan ostaa ulkomailta, mutta jalostuskapasiteettia ja kriittisiä katalyytteja ei voi hankkia nopeasti.
Drooni-iskut osuvat Limnellin mukaan Venäjän haavoittuvimpaan kohtaan, talouden, logistiikan ja sodan rajapintaan.
– Jos iskujen tahti jatkuu, Kreml joutuu vaikeaan valintaan: priorisoidaanko niukka polttoaine armeijalle ja puolustusteollisuudelle vai siviilien arkeen?
Se toisi kansanedustajan arvion mukaan sodan vaikutukset lähelle tavallisten venäläisten jokapäiväistä elämää.
Myös Suomi voi ottaa oppia tilanteesta, Limnell pohtii.
– Kriittisen energian turva ei ole vain varmuusvarastoja. Yksittäisen jalostamon tai terminaalin lamaannuttaminen voi monistaa vaikutuksia koko yhteiskuntaan – siksi suojaaminen, hajauttaminen ja vaihtoehtoiset reitit ovat välttämättömiä.
Esimerkiksi Kilpilahden jalostamo ja Itämeren energialiikenne ovat kansanedustajan mukaan Suomen omia hermokeskuksia.
– Niiden suojaksi tarvitaan kerroksellinen turva: fyysinen vartiointi, vastadroonikyvykkyys, kybersuojaus ja nopea korjauskapasiteetti. Yksi heikko lenkki voi horjuttaa koko ketjua.
Kansanedustaja muistuttaa, että varautuminen ei ole vain viranomaisten tehtävä. Yritykset, energia-alan toimijat ja logistiikka ovat Limnellin mukaan merkittävässä roolissa.
– Ukrainan kokemus muistuttaa: arjen bensapumppu voi yhtäkkiä olla geopoliittinen taistelukenttä. Suomella on velvollisuus pitää tämä verkko vahvana.
Ukrainan droonikampanja on avannut sodassa uuden rintaman: bensapumpuille. Jalostamoihin kohdistuneet iskut ovat lamauttaneet jopa 17 % Venäjän jalostuskapasiteetista. Se näkyy suoraan venäläisten arjessa: jonot, myyntirajoitukset ja jyrkästi nousevat hinnat. 🧵
— Jarno Limnell (@JarnoLim) August 27, 2025
