Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tuore budjettiesitys todennäköisesti pahentaa inflaatiota, ekonomistit arvioivat Verkkouutisille.
Valtion ensi vuoden budjetti on alijäämäinen yli kahdeksalla miljardilla eurolla, eli valtionvelka kasvaa ensi vuonna kahdella miljardilla eurolla. Alijäämää kasvattavat esimerkiksi hallituksen esitykset energian hinnan nousua kompensoivat toimet. Toimiin kuuluu esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentaminen ja valtion myöntämä tuki pienituloisimmille sähkölaskun maksuun.
– Toivottavasti kaikkia panostuksia ei tarvitse toteuttaa, vaan energian hinta nousee nyt pelättyä vähemmän, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju toteaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan jonkinlainen energiatuki erityisesti sähkölämmittäjille on ehkä talvella välttämättömyys, jos pahimmat uhkakuvat sähkön hinnannoususta toteutuvat. Hän korostaa, että julkisen vallan ei silti ole syytä ottaa ihmisten koko sähkölaskua kontolleen eikä poistaa kannustimia säästää energia.
– Täysin kohtuuttomissa tilanteissa tukea silti tarvitaan, jos sähkönhinta nousee talvella hyvin korkeaksi sodan seurauksena. Myös pienituloisimpien tukeminen sähkölaskujen kanssa toimeentulotuen kautta on perusteltua. Se on sikäli hyvää tukipolitiikkaa, että kohdejoukko on rajattu, Appelqvist sanoo Verkkouutisille.
Eniten energiatuesta Appelqvistin mukaan kärsivät markkinaehtoisen pörssisähkön ostajat, mutta myös määräaikaisten sopimusten päättyessä veroale tulee nostamaan uusien sopimusten hintoja.
– Kannustin on myös täysin väärä: nyt pitäisi säästää sähköä, ei lisätä sen kulutusta. Yleisemminkin ottaen kaikki elvytystoimet pahentavat nykytilanteessa inflaatio-ongelmaa.
Hänen mukaansa pidemmän päälle tavoitteena tulisi olla nykyistä alhaisempi yhtenäinen ALV-kanta ilman poikkeuksia eri hyödykkeille. Appelqvist on myös pettynyt budjetin alijäämäisyyteen.
– Varsinaisesti ongelma ei silti ole velan kasvu yhtenä yksittäisenä vuotena, vaan se, että velka kasvaa vuodesta toiseen, eikä edes korkeasuhdanteessa ja poikkeuksellisen hyvän työllisyyskehityksen olosuhteissa alijäämää ole saatu likimainkaan kuriin, Appelqvist kommentoi Verkkouutisille.
Hänen mukaansa oikeastaan mitään näköalaa ei ole edes tavoiteltu siitä, miten velanotto tasaantuisi.
– Julkisen velan nollakorkojen aika on sekin ohi, joten touhu ei siinäkään mielessä ole enää ilmaista.
Hallitus unohti työllisyystoimet
Kangasharjun mukaan hallituksen päätöksistä puuttuu täysin priorisoinnit eikä uusia säästökohteita uusien panostusten rinnalle löydetty.
– Budjetin tiedotteessa mainitaan sana leikkaus yhden kerran, ja silloinkin ilmoitetaan, että eräs tienpidon määrärahan leikkaus perutaan.
Appelqvistin mukaan budjettiriihessä olisi pitänyt tehdä työllisyyttä parantavia toimia, kuten muutoksia työttömyysturvan ehtoihin, kotihoidon tukeen tai paikalliseen sopimiseen.
– Myös maahanmuuttoa edistävät toimet ovat liian varovaisia, esimerkiksi tarveharkinta saisi lentää roskiin nopeasti. Menopuolen sopeuttamiseen ei nyt ole paras mahdollinen hetki, kun suhdannetilanne on heikkenemässä, mutta kyllä jonkinlaista priorisointia olisi ollut lupa odottaa.
– Kukaan kommentaattori ei työllisyys- tai säästöpäätöksiä tietenkään oikeasti odottanut, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä olisi pitänyt tehdä.
Hänen mukaansa paljon asioita olisi pitänyt jättää myös tekemättä. Appelqvistin mukaan kokonaisuudessa on selvä vaalibudjetin tuntu, eikä kaikille lisämenoille löydy perusteita.
– Esimerkiksi julkisuudessa paljon huomiota herättänyt ”joulusatanen” eli ylimääräinen lapsilisä joulukuussa, on suurelle osalle lapsiperheistä oleellisesti tarpeeton. Paljon muutakin ilmaa löytyy budjettisuunnitelmista. Puolustusmenojen lisäykset lienevät sinänsä välttämättömiä, mutta niidenkin suhteen täytyy pitää mielessä kustannus-hyötyanalyysi. Sitä ei tunnuta kauheasti miettivän, eikä maallikkojen ole helppo arvailla puolustusmenojen lisäysten tarpeellisuutta.
