Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, suomalaisten perintösummat ovat kasvussa. Yhä useampi joutuu siis jatkossa suorittamaan perintöveroa. Kyseisen veron minimointiin löytyy useita erilaisia keinoja, joiden avulla perinnöstä maksettavaa veroa voi pienentää, varsinkin jos asian kanssa on ajoissa liikkeellä. Asiasta kertoo Talouselämä.
Perintöveroa voi kutistaa esimerkiksi hajauttamalla, lahjoittamalla tai kesämökin kautta. Perinnön saajapiiriä on ensinnäkin järkevää laajentaa testamentilla elinaikana.
– Lisätään saajiksi testamentilla lapsenlapset ja mahdollisesti miniät ja vävyt. Tulee useampia pienempiä perintöjä ja kun vero on progressiivinen, kokonaisrasitus on pienempi. Ja perintö pysyy kuitenkin suvussa, OP Uusimaan seniorijuristi, varatuomari Harri Salonen ohjeistaa TE:lle.
Mikäli yksittäinen perintöpalanen jää alle 20 000 euron, on se verotonta perintöä. 150 000 euron perinnöstä maksetaan veroa kymmenen prosenttia ja miljoonaperinnöstä 15 prosenttia.
Tulevaa perintöä voi myös pienentää verovapailla alle 5 000 euron lahjoituksilla kolmen vuoden välein.
– Kunhan kahden lahjan välissä tai lahjan ja perinnön välissä kuluu vähintään kolme vuotta, niitä ei mitenkään verotuksessa kumuloida, Salonen sanoo.
Lahjat tulee kuitenkin kirjata lahjoituksiksi, eikä ennakkoperinnöksi. Muutoin veroetu jää saamatta.
– Jos lahja annetaan ennakkoperintönä, se otetaan huomioon perintöverotuksessa, mikä kiristää perintöveron progressiota, Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi Juha Koponen muistuttaa.
Myös esimerkiksi kesämökin saaminen perintönä voi olla vastaanottajan näkökulmasta edullista. Mökkiin kohdistuva perintöverotus perustuu kiinteistönvälittäjän arvioon mökin arvosta. Arviot ovat usein jonkin verran alhaisempia kuin todellinen käypä arvo. Tällöin perinnön verotusarvo pienenee.
– Minulla on sellainen tutina, että kesämökeissä etenkin rakennuksissa verottajan arvostusohjeet johtavat jonkin verran alakanttiin ainakin tällä minun alueellani Lohjan seudulla, OP:n Salonen toteaa.
Suosittu keino perintöverojen kutistamiseen on hallintaoikeustestamentti. Sillä voi määrätä, että esimerkiksi jokin kiinteistö siirtyy perillisille, mutta poisnukkuneen leskelle jää hallintaoikeus. Tällöin esimerkiksi vuokratuotot menevät hallintaoikeuden saajalle. Perijä saa tästä vastineeksi kevyempää verokohtelua.
– Siinä on se etu, että hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa. Omistusoikeuden saaja eli esimerkiksi lapsi tai lapsenlapsi maksaa puolestaan alennetun perintöveron, koska omaisuutta rasittaa toisen henkilön hallintaoikeus, Veronmaksajien Koponen painottaa.
