Kansainvälisten matkailijoiden tulo Suomeen on nousukiidossa ja pelkästään S-ryhmän hotelleissa kasvua tuli tammi-marraskuussa edellisvuoteen verrattuna peräti 21 prosenttia.
Koko markkinan kansainvälisten yöpymisten kasvu oli marraskuun loppuun mennessä 13,9 prosenttia. Viime vuoden luvut kokonaisuudessaan Tilastokeskus julkaisee myöhemmin.
– Matkailu kasvaa globaalisti ja tähän kansainväliseen kasvuun meidän kannattaa nyt tarttua. Suomen matkailu elää tärkeän kotimaisen kysynnän voimin, mutta merkittävää kasvua voidaan saada vain turismin kautta. Matkailu voi luoda kasvua Lapin ja Helsingin lisäksi ympäri Suomea ja siten lisätä laajasti työllisyyttä, elinvoimaa ja alueiden hyvinvointia, kertoo S-ryhmän matkailukaupan johtaja Marko Alander tiedotteessa.
Hän kertoo, että S-ryhmän tavoitteena on tuplata kansainvälisten matkailijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. S-ryhmän osuuskaupat ja hotelliyhtiö Sokotel ovatkin investoineet vuosittain yhteensä 50–100 miljoonaa euroa matkailuun.
– Hotelli-investoinnit tehdään 50 vuodeksi. Se on selvä viesti siitä, että meillä on vahva usko alan tulevaisuuteen ja kasvuun, Marko Alander toteaa.
Suomeen matkustetaan tällä hetkellä erityisesti Saksasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Britanniasta ja Ranskasta.
– Suomi trendaa maailmalla, koska meillä on kaikkea sitä, mitä matkailusta tällä hetkellä halutaan, eli turvallisuutta, ainutlaatuisia elämyksiä ja kokemuksia, hiljaisuutta ja luontoa, Alander kuvaa.
Suomi tunnetaan ennen kaikkea Lapista ja joulupukista, mutta Alanderin mukaan niin S-ryhmässä kuin koko alallakin tehdään nyt hartiavoimin töitä sen eteen, että myös muu Suomi saadaan maailmankartalle.
Singaporessa järjestettiin syksyllä 2025 kansainväliset matkailumessut. Siellä S-ryhmä esitteli Suomen neljää matkailualuetta, eli Helsinkiä, järvi-Suomea, rannikkoseutua, Lappia ja niiden alueilla tarjottavia palveluja ja elämysmahdollisuuksia.
Alander paljastaa, että yhtä asiaa ulkomaalaiset eivät messuilla meinanneet uskoa Suomesta.
– Ihmiset ihmettelivät, onko meillä tosiaan niin paljon vihreää ja voiko meidän metsissämme tosiaan kulkea vapaasti ja syödä marjoja. Kaikki se, mikä on meille itsestään selvää ja arkista, on ulkomaalaisille ihmeellistä ja eksoottista, hän toteaa.
