Perinteisten taistelupanssarivaunujen roolin katoamisesta on esitetty vaihtelevia arvioita koko Ukrainan sodan ajan.
Droonien yleistymisestä huolimatta tankeilla on silti ratkaiseva merkitys maasodankäynnissä. Ulkomaisen tuen ansiosta Ukrainalla on käytössään historiallisen laaja valikoima eri vaunumalleja.
Ukrainalainen United24-media arvioi, että vanhentuneinta kalustoa edustavat Slovenian toimittamat M-55S-vaunut. Ne ovat 1990-luvulla modernisoituja neuvostoliittolaisia T-55-panssarivaunuja.
Noin 38 tonnia painavassa M-55S:ssä on kolmen hengen miehistö ja 105 millimetrin päätykki. Ukrainalle toimitettiin niitä vuoden 2022 lopulla vajaat 30 kappaletta.
Ongelmana on erittäin ohut yläpanssari, eikä lisätystä reaktiivipanssaroinnista ole juurikaan apua moderneja panssarintorjuntaohjuksia vastaan.
– Nämä tankit voittavat kävelyn, mutta kaksintaistelua ei kannata aloittaa modernia panssarivaunua vastaan, United24:n analyysissa todetaan.
Ukrainalle toimitettiin vuonna 2023 runsaasti saksalaisvalmisteisia Leopard 1A5 -taistelupanssarivaunuja. Niissä on neljän hengen miehistö ja 105 millimetrin päätykki, jota kuvaillaan erittäin tarkaksi. Tulenjohtojärjestelmä on huomattavasti neuvostotankkeja parempi.
Nopeuden ja ketteryyden vastapuolena Leopard 1:n panssarointi on lähes olematonta. Ukrainalaisten mukaan suojaustaso on samalla tasolla kuin tavanomaisessa miehistönkuljetusvaunussa, mikä tekee taistelutoiminnasta painajaisen Venäjän FPV-räjähdedroonien aiheuttaman uhkan vuoksi.
Vanhoja Leopard 1 -vaunuja käytetään lähinnä pitkän kantaman tulitukeen.
Niihin verrattavissa on Neuvostoliitossa massatuotettu, 46 tonnin painoinen ja 125 millimetrin tykillä varustettu T-72. Päivittämättömät versiot ovat käytännössä käyttökelvottomia pimeällä. Ne muodostavat Ukrainan asevoimien panssarijoukkojen peruskaluston yhdessä T-64-tankkien kanssa.
Päätykki on tehokas, mutta vaunun peruutusvauhti on hidas ja ammusten sijoittamisen seurauksena T-72:lla on kiusallinen taipumus räjähtää osuman seurauksena. Yksikin onnekas osuma droonilla voi lennättää T-72:n tykkitornin kymmenien metrien kaaressa. Modernien sensorien puute heikentää vaunumiehistön tilannekuvaa taistelukentällä.
Ukrainalaismedian listauksen B-luokkaan eli luotettaviin työjuhtiin lukeutuvat T-64BV-panssarivaunut. Ne rakennettiin neuvostoaikana Harkovassa ja suunniteltiin Ukrainan maastoa ajatellen. Klassikkovaunu jumiutuu vain harvoin mutaisille pelloille.
T-64BV-vaunut muodostavat Ukrainan panssarikaluston enemmistön ja niitä on käytetty yhtäjaksoisesti taisteluissa vuodesta 2014 lähtien. Ammusten varastointi on hoidettu hieman T-72:ta turvallisemmin. Viime vuosina lisätyt häkkimäiset rakenteet ja muut suojat tuovat turvaa droonien hyökkäyksiltä. Suurin haavoittuvuus on ohut yläpanssari.
T-72:ta käyttökelpoisempana pidetään Puolan toimittamia PT-91- eli Twardy-panssarivaunuja. 1990-luvun alussa käyttöönotetut tankit ovat käytännössä jatkokehitetty malli T-72:sta. Puola lahjoitti Ukrainalle vuonna 2023 yhteensä 60 Twardya.
PT-91:ssä on korjattu monia T-72:n perusongelmista, minkä lisäksi niihin asennettiin digitaalinen tulenohjausjärjestelmä, uusi moottori ja reaktiivinen lisäpanssarointi.
Länsikalusto lukeutuu Ukrainan parhaimmistoon – mukana yksi neuvostomalli
A-kategoriaan eli Ukrainan parhaimpaan panssarikalustoon lukeutuu neuvostovalmisteinen T-80. Suurin osa niistä saatiin sotasaaliina sodan alkuvaiheessa vuonna 2022. Vahvuutena on vaunun kaasuturbiinimoottorin mahdollistama korkea ajonopeus, mikä tarjoaa suojaa lennokkeja ja tykistöä vastaan.
– Kyky saapua asemiin, tulittaa kohdetta ja poistua sekunteja myöhemmin toimii kuin vahva panssarointi, United24:n analyysissa huomautetaan.
Kääntöpuolena on moottorin taipumus ylikuumentua, minkä seurauksena T-80 näkyy pimeänäkölaitteilla ”kuin joulukuusi”.
Ukrainan moderneimpaan kalustoon kuuluvat Leopard 2A4-panssarivaunut. Saksalaisvalmisteiset tankit painavat 55 tonnia, ja niissä on neljän hengen miehistö. Aseistuksena on 120 millimetrin päätykki.
Ukraina sai Leopardeja muun muassa Puolalta, Espanjalta, Kanadalta ja Norjalta vuosina 2023–2024. Suomi lähetti useita Leopard-runkoon pohjautuvia raivauspanssarivaunuja.
Malli on A6-varianttia vanhempi ja hieman heikommin panssaroitu, mutta sitä kuvaillaan silti ”pedoksi” taistelukentällä. Leopardit ovat luotettavia, nopeita ja helposti korjattavia. 2A4-mallin tunnetuin heikko kohta on etuosan ammusvarasto.
Arvokkaimpaan A-luokkaan kuuluvat lisäksi Britannian toimittamat Challenger 2 -taistelupanssarivaunut. Niitä toimitettiin keväällä 2023 vain 14 kappaletta.
Challengerit ovat kerryttäneet mainetta vahvan panssarointinsa ansiosta, mutta 64 tonnin paino tekee mallista erittäin raskaan. Brittivaunut juuttuvat usein mutaan eivätkä pääse kaikkien ukrainalaisten siltojen yli.
Amerikkalaisvalmisteiset Abrams M1:t ovat Ukrainan parhaimpia panssarivaunuja. Yhdysvallat toimitti pitkän harkinnan jälkeen niitä 31 kappaletta syksyllä 2023. Australialta saatiin 49 Abramsia vuoden 2025 puolella.
Modernin tankin suunnitellussa on huomioitu miehistön selviytymiskyky erityisen hyvin. Ammukset varastoidaan erilliseen osastoon tykkitornin takaosassa. Mahdollinen droonin osuma voi johtaa räjähdykseen, mutta sen voima suuntautuu ulospäin.
Abramsien alkuperäistä panssarointia on vahvistettu Ukrainassa reaktiivilaatoilla ja drooneilta suojaavilla viritelmillä. Amerikkalaistankin sensorit tarjoavat kuitenkin parhaimman suojan: se pystyy havaitsemaan vihollisen kilometrien päästä, tulittamaan ensimmäisenä ja peruuttamaan tämän jälkeen vauhdilla suojaan.
Jaetulla kärkisijalla on saksalainen Leopard 2A6 ja sen pohjalta paranneltu ruotsalainen Stridsvagn 122. Parasta kalustoa on suhteellisen vähäinen määrä, joten ne on ohjattu Ukrainan eliittiprikaateille.
Aiempaan malliin verrattuna 2A6:n päätykki on pidempi ja pystyy läpäisemään käytännössä minkä vain kohteen suuremmalta etäisyydeltä.
Stridsvagn 122 -vaunun etuna on vahvistettu yläpanssari, joka on erityisen hyödyllinen drooneja vastaan. Ruotsin lähettämä kalusto on muutenkin saanut kehuja ukrainalaisilta.