Taloustieteilijä Juha Tervala suhtautuu positiivisesti siihen, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on ottanut Suomen velkaantumisen katkaisemisen vakavasti.
EU:n finanssisäädökset vaativat, että jäsenmaat sitoutuvat tiettyyn velanmäärään suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen. Tervalan mukaan suomalainen finanssipolitiikka tarvitsee sääntelyä ja suunnitelmallisuutta, jota hallituksen kaavailema velkajarru voisi siihen tuoda.
– Suhtaudun finanssipolitiikan sääntelyyn erittäin myönteisesti. Muuten meillä on riski sille, että vastuuton talouspolitiikka jatkuu, jos emme aseta sille selkeitä rajoitteita. Viimeisen 15 vuoden aikana velkasuhde on kasvanut. Suomen talous tarvitsee julkisen talouden ennustettavuutta ja kestävyyttä, Tervala sanoo Verkkouutisille.
– Säännöt tekisivät finanssipolitiikasta ennustettavaa ja vastuullisempaa – ja sillä pyritään ehkäisemään toimenpiteitä, joissa aliarvioidaan väestön ikääntymisen ja kasvavien korkomenojen aiheuttamat tulevat menopaineet.
Istuva hallitus on onnistunut monissa toimissa, joissa aiemmat hallitukset ovat epäonnistuneet. Suomen jäykkiä työmarkkinoita on joustavoitettu ja 11 miljardin euron sopeutustoimissa onnistuttu. Kaikki ovat toimia, joihin moni oli tuominnut hallituksen alun perin epäonnistumaan.
– Hallitus on tehnyt sopeutustoimia, ja velan tai alijäämän lisääntyminen on liittynyt pitkälti Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemiin menolisäyksiin ja korkojen nousemiseen. Rakenteellinen alijäämä on parantunut ja se on vastuullista finanssipolitiikkaa, Tervala sanoo.
Työurien pidentämistä harkittava
Tervalan mukaan Suomen ikääntyvä väestö ja kasvavat puolustusmenot luovat tilanteen, jossa julkisten menojen sopeuttaminen on väistämätöntä. Ikääntymisen myötä hoiva-, terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmät muodostavat niin suuret vastuut, ettei niitä voida rahoittaa ilman merkittäviä sopeutustoimia. Ilman sopeutusta vaarana on, ettei eläkkeisiin ja peruspalveluihin riitä rahaa.
Julkisen talouden tasapainottamiseksi on yksi keino, johon hallitus ei ole vielä tarttunut. Suomalaisten pohjoismaisessa mittakaavassa verrattain lyhyitä työuria pitäisi Juha Tervalan mukaan voida pidentää. Se toisi lisää verorahoja valtion kassaan.
– Olisin toivonut, että hallitus olisi pidentänyt suomalaisten työuria. Se vaatii ikäviä päätöksiä, mutta se lisää valtion tuloja, ja siinä ei olla riittävästi onnistuttu, Tervala sanoo.
– Työeläkeiän nostaminen on kuitenkin huomattavasti pehmeämpi toimi kuin esimerkiksi leikkaukset perusturvaan, hän jatkaa.
Vaikka Tervala tervehtiikin kokoomusjohtoisen hallituksen finanssipoliittisia päätöksiä ilolla, kiinnittää hän huomionsa siihen, että samalla kun hallituksen finanssipolitiikka on vastuullista, velkajarru saattaa olla liiankin kunnianhimoinen.
Euroopan unionin finanssipoliittiset säädökset vaativat jäsenvaltioita sitoutumaan siihen, että valtion velan suhde on enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen tavoite on kunnianhimoisempi 40 prosenttia.
Historiallisesti näin suuren mittakaavan sopeutustoimet eivät taloustieteilijän mukaan ole onnistuneet kovinkaan hyvin.
– Liian tiukan velkajarrun ongelmana on se, että puolueet eivät loppujen lopuksi sitoudu siihen. Velkajarrua joudutaan kiertämään kirjanpitokikkailuilla tai tavoitetta joudutaan lykkäämään. Sen takia on parempi asettaa realistinen tavoite, jossa velka saa olla 60 prosenttia bkt:stä kuin epärealistinen tavoite. Se on tärkeää myös talouspolitiikan uskottavuuden kannalta, Tervala sanoo.
