Syksyyn siirrytään kasvavan työttömyyden siivittelemänä. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi on laskenut yhtäjaksoisesti jo yli vuoden ajan. Työttömiä oli heinäkuussa 34000 enemmän kuin vuosi sitten, ja 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku on laskenut 76,8 prosenttiin vuodentakaisesta 77,8 prosentista.
– Varsinkin rakennusalan vaikeudet ja niiden seurauksena lisääntyneet konkurssit ovat näkyneet selvästi työttömien määrän kasvuna viimeisen vuoden aikana, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo tiedotteessa.
Hypon pääekonomistin Juho Keskisen mukaan työmarkkinat kulkevat väärään suuntaan, mutta työllisyysaste pyristelee silti vielä koronakriisin alun tasolla.
– Työmarkkinoiden syksy viilenee etuajassa, kun työttömyys on ollut kasvussa ja työllisyysaste laskussa. Työtä tehdään nyt tuntimääräisesti viime vuotta vähemmän niin teollisuudessa, rakennusalalla kuin palveluissakin.
– Talouden kasvukäänteen koittaessa työvoimapula voi palata kahta kauheampana, sillä osa työvoimasta tuskin palaa käden käänteessä, Keskinen kommentoi Hypon tiedotteessa.
PTT puolestaan katsoo, että Tilastokeskuksen tuoreet tiedot antavat jälleen viitteitä siitä, että tilanne työmarkkinoilla on vakautumassa. Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk huomauttaa, että työttömyysasteen nousu ja työllisyysasteen lasku ovat pysähtyneet. Lomautusten määrä on sekin laskusuunnassa, vaikka lomautettuja on yhä vuodentakaista enemmän.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli heinäkuussa 8,3 prosenttia. 15-64-vuotiaiden työllisyysaste oli heinäkuussa 72,4 prosenttia.
– On nähtävissä samankaltaisia varovaisen myönteisiä merkkejä kuin kuukausi sitten. Käänne parempaan työmarkkinoilla voi olla käsillä, mutta vielä sitä ei voi julistaa, sanoo Busk tiedotteessa.
Huolestuttavaa työmarkkinoilla puolestaan on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen ja lähestyy jo sataatuhatta. Buskin mukaan tämä on seurausta talouden pitkään jatkuneesta heikosta tilasta.
Yrittäjien Ohlsbomin mukaan nopeaa käännettä ei ole odotettavissa, sillä työmarkkinoiden trendit kääntyvät joka tapauksessa hitaasti.
– Työttömyyden kasvua ajaa Suomen heikko taloustilanne. Pitkittyneen heikon suhdanteen taustalla on muun muassa Suomelle liian korkea korkotaso, heikko kuluttajaluottamus ja rakennusalan vaikeudet. Myös avoimien työpaikkojen määrä jatkaa laskuaan, mikä vaikeuttaa uudelleentyöllistymistä, Ohlsbom muistuttaa.
Myönteisiä merkkejä Ohlsbom löytää laskusuunnasta olevista koroista, joka loppuvuotta kohti vahvistaa kotimaista kulutusta ja sitä kautta talouskasvua.
– Lisäksi rakennusalan luottamus osoittaa elpymisen merkkejä alkuvuoden pohjalukemista. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä.
– Lupaavista talousuutisista huolimatta suhdannetilanne on edelleen haastava, joten työmarkkina jatkanee syksyllä heikkenemistään. Viime aikojen positiiviset signaalit eivät vielä ulotu esimerkiksi teollisuuden uusiin tilauksiin tai vähittäiskaupan myyntiodotuksiin.
