Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomen ulkopolitiikassa on edelleen kyse maan oman turvallisuuden turvaamisesta. Hän puhui aiheesta Helsinki Security Forum-tilaisuudessa perjantaina.
Hän painottaa, että Naton jäsenenä Suomi tukee pelotteen kehittämistä Pohjois-Euroopassa ja muualla. Valtosen mukaan pelotteessa ei ole kyse pelkästään sotilaallisesta pelotteesta, vaan myös valmiudesta.
– Tuemme myös läheistä yhteistyötä Naton ja Euroopan unionin välillä, Valtonen sanoi englanniksi pitämässään puheessa.
Valtonen korostaa, että Pohjois-Euroopan turvallisuusjärjestelyt eivät ole hyökkääviä. Järjestelyihin kuuluu esimerkiksi yhteistyön tiivistäminen muiden Pohjoismaiden kanssa.
Muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta Valtonen kommentoi toteamalla, että Suomen itärajalle on laskeutunut uusi rautaesirippu.
Puheenvuorossaan Valtonen vetoaa Venäjää lopettamaan aloittamansa hyökkäyssodan Ukrainassa. Hän myös huomauttaa, että EU tai Nato kumpikaan eivät laajene voimalla, vaan ihmisten vapaan tahdon myötä.
– Molemmat ovat avoimia uusille jäsenille, jotka täyttävät kriteerit, Valtonen totesi.
Tällä hän viittaa Ukrainan mahdollisuuteen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa.
– Tulee vielä päivä, jolloin Ukraina on sekä EU:n että Naton jäsen.
Samassa tilaisuudessa puhunut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) painottaa, että Nato-maana Suomi tulee edelleen panostamaan omaan puolustukseensa. Erona aiempaan on se, että Suomella on koko puolustusliittouma takana.
– Artikla 5 on tässä avainasemassa, Häkkänen sanoi.
Puolustusministerin mukaan Nato-jäsenyyden myötä Suomi on uuden ajan edessä. Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomen puolustus on nojannut pelotteeseen jo ennen Ukrainan sotaa.
Puheessaan hän sivusi sitä, että monissa muissa Euroopan maissa oman puolustuksen merkitys on otettu vakavasti vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Nyt on aika ottaa puolustus vakavasti, Häkkänen painotti.
