Finanssiala ry:n (FA) teettämään kyselyyn vastanneista 48 prosenttia oli samaa tai osittain samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan vakavan matkasairauden tai –tapaturman kohdatessa Suomen valtio järjestää tarvittaessa kotiinkuljetuksen.
Kyselyn mukaan erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä oli virheellisiä käsityksiä valtion vastuista ulkomailla sairastuessa. Alle 30-vuotiaista vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteen kanssa 62 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 58 prosenttia.
Yli 60-vuotiaista vastaajista uskoi ilmaisiin konsulikyyteihin ainoastaan 36 prosenttia.
Väite on kuitenkin yksiselitteisesti väärä, toteaa FA:n lainsäädäntöasioista vastaava johtaja Hannu Ijäs. Hänen mukaansa vakava sairastuminen tai loukkaantuminen ulkomailla voi aiheuttaa raskaita taloudellisia seurauksia ilman matkavakuutusta.
– Jos paluu Suomeen vaatii niin sanottua ambulanssilentoa, jossa lääkäri tarvitaan saattajaksi ja potilas pitää kuljettaa makuuasennossa, kulut nousevat helposti kymmeniintuhansiin euroihin. Riippuen maasta ja edeltävän sairaalahoidon pituudesta kustannus voi olla jopa 200 000 euroa, Ijäs havainnollistaa.
Olennaista ei ole vain vakuutuksen voimassaolo, vaan myös kattavuus
Ijäs neuvoo ulkomaille lähtijöitä varmistamaan hyvissä ajoin vakuutuksensa kattavuuden ja voimassaolon, erityisesti EU:n ulkopuolelle suuntautuville kaukomatkoille lähtiessä.
Vakuutusturvan laajuutta tulee suhteuttaa matkasuunnitelmiin. Jos tarkoituksena on vaikka harrastaa sukeltamisen kaltaisia riskialttiita lajeja tai matkustaa eksoottisille alueille, kannattaa tarkistaa huolella vakuutuksen ehdot.
– Esimerkiksi vuoristojen, viidakkojen ja autiomaiden kaltaisissa kohteissa perusmuotoinen matkavakuutus ei välttämättä riitä, Ijäs muistuttaa.
Sukeltamisen lisäksi muun muassa laskettelu merkittyjen rinteiden ulkopuolella, valtameripurjehdus ja laskuvarjohypyt ovat lajeja, jotka saattavat vaatia laajennusta vakuutukseen.
Ijäs vinkkaa myös matkavakuutukseen usein kuuluvasta hätäapupalvelusta. Sen avulla yhtiö voi tarvittaessa järjestää asiakkailleen apua kohdemaassa omien yhteistyökumppaniensa kautta tai esimerkiksi lääkärin joko etänä tai kasvokkain.
Palvelu voi sisältää myös tarpeen vaatiessa esimerkiksi evakuointipalveluita pelkkien kulujen korvaamisen lisäksi.
– Tästä voi olla yksilölle korvaamaton apu, sillä hätätilanteessa asioiden järjestely vieraassa maassa vieraalla kielellä voi olla erittäin vaikeaa, Ijäs toteaa.
Norstat Finland Oy:n tänä vuonna tekemän kyselyn kohderyhmään kuuluivat mannersuomalaiset 18-79-vuotiaat henkilöt (n=1 000).
