Valtiovarainministeriön tänään julkaisemassa ennusteessa tarjoillaan kaksi niin sanotulle perusuralle vaihtoehtoista skenaariota, joissa arvioidaan maailmantilanteen Suomen talouden kehitykselle muodostamia riskejä.
Niitä kutsutaan ”kauppasodaksi” ja ”globaaliksi taantumaksi”. Molemmat johtavat synkkiin lukuihin.
Verkkouutiset kertoo VM:n ennusteesta tässä jutussa. Ennusteen perusuralla talous kasvaisi 1,3 prosenttia tänä vuonna, 1,6 prosenttia ensi vuonna ja seuraavana vuonna 1,5 prosenttia.
Perusurassa oletetaan, että Yhdysvaltojen huhtikuun alussa ilmoittamat tullit eivät tule 90 päivän tauon jälkeen enää voimaan, vaan neuvotteluissa päästään ratkaisuun, jossa tullit palaavat aikaisemmalle alemmalle tasolle. Jos ilmoitetut tullit jäisivät tauon jälkeen pysyviksi, olisi niillä ministeriön arvion mukaan selvästi negatiivinen vaikutus Suomen talouteen.
Verkkouutiset kokosi alle vaihtoehtoisten skenaarioiden keskeiset elementit ja niiden arvioidut vaikutukset Suomeen.
Kauppasota
Taloutta kuvaavilla malleilla tehtyjen laskelmien perusteella Yhdysvaltojen asettamien tullien vaikutus euroalueen ja Suomen talouteen ei ole dramaattinen, valtiovarainministeriön ennusteessa sanotaan.
Kauppasotaskenaariossa on oletettu, että Yhdysvaltojen tullien, muiden maiden vastatullien ja kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden lisääntymisen seurauksena BKT:n menetys perusuran nähden on prosentti ensi vuoteen mennessä. Pidemmällä aikavälillä menetys on 0,4 prosenttia BKT:sta.
Skenaariossa puhutaan lyhyellä aikavälillä suorana vaikutuksena vain -0,1 – -0,5 prosentista BKT:sta. Muiden maiden asettamat vastatullit kuitenkin noin kaksinkertaistavat negatiivisen vaikutuksen.
Tämän lisäksi myös epävarmuuden lisääntyminen aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen. Sitä on kuitenkin VM:n malleilla vaikea arvioida.
Kokonaisuudessa kauppasodan negatiivisen vaikutuksen Suomen talouteen arvioidaan olevan noin -0,5 – -1,5 prosenttia BKT:sta lyhyellä aikavälillä.
– Puhtaissa mallilaskelmissa kaikki kauppasodan vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä tule huomioiduksi. Mallit voivat aliarvioida tullien ennennäkemättömän suuren ja nopean nostamisen vaikutuksia globaalien tuotantoketjujen maailmantaloudessa. Lisäksi epävarmuuden vaikutusten arvioiminen on vaikeaa ja niitä voi lisätä kurssien lasku finanssimarkkinoilla, ministeriö varoittaa.
VM muistuttaa, ettei kauppapolitiikka ole ainoa Yhdysvaltain toimi, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia koko maailmantaloudelle. Näitä laajempia epävarmuuksia on yritetty leipoa sisään globaaliksi taantumaksi kutsutussa vielä synkemmässä skenaariossa.
Globaali taantuma
Tässä skenaariossa arvioidaan, että yritykset ja kuluttajat reagoivat kauppasotaskenaariota voimakkaammin tullien nousuun ja epävarmuuden kasvuun niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Näin ollen negatiivinen vaikutus vientiin, tuotantoon, työllisyyteen ja tuloihin on suurempi.
Ensimmäisessä skenaariossa heikon kysynnän hintoja laskeva vaikutus kompensoi tullien hintoja nostavaa vaikutusta. Globaalissa taantumassa kysynnän vähenemisen vaikutus hintoihin on voimakkaampaa kuin tullien vaikutus, joten siinä inflaatio on hitaampaa kuin perusurassa.
– Rahoitusmarkkinoiden reaktioilla on vaikutuksia erityisesti eläkerahastojen tuottoihin ja siten julkisyhteisöjen rahoitusjäämään. Jos talouskriisi laajenisi globaaliksi taantumaksi, olisi rahoitusmarkkinoiden reaktio syvempi ja toipuminen kestäisi pidempään, jolloin vaikutukset omaisuustuloihin olisivat vastaavasti suuremmat. Toisaalta valtion 10-vuotisen velkakirjan korkojen lasku helpottaisi erityisesti valtiosektorin korkomenoja, mikä pehmentäisi kriisin julkistaloudellisia vaikutuksia, VM:n ennusteessa sanotaan.
Globaalin taantuman skenaariossa julkisyhteisöjen alijäämä syvenisi rajusti. Suurimmillaan ero perusuraan olisi peräti yli 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuodessa.
– Toipumisen myötä rahoitusasema hivenen kohenee, mutta jää edelleen erittäin syväksi. Erityisesti rahoitusasema näyttäisi jäävän ennustejakson lopulla alle vuoden 2024 tason, vaikka perusuralla se on viime vuoden tasoa selvästi parempi. Tämä johtuu siitä, että globaalin taantuman tapauksessa reaalitalous jää paljon heikommaksi kuin perusurassa. Näin ollen myös julkinen talous jää voimakkaan alijäämäiseksi.
Syvä alijäämä merkitsisi kovaa velan kasvua.
– Vuonna 2024 velkasuhde oli 82,1 prosenttia, josta se nousisi kriisin myötä vuonna 2029 yli 90 ja 95 prosentin kauppasodan ja globaalin taantuman tilanteessa. Vaikka tässä luonnehdituille skenaarioille ei löydy historiasta vertailukohtaa, voidaan kuitenkin aikaisemmista talouskriiseistä todeta, että 10 prosenttiyksikön velkasuhteen nousu ei ole mitenkään erityisen poikkeuksellinen, ministeriöstä varoitetaan.
Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että julkisen talouden liikkumatila kutistuisi Suomen kaltaisessa korkean velkasuhteen maassa varsin pieneksi.
LUE MYÖS:
Hallitus otti isot aseet käyttöön – yksinkertainen laskelma kertoo miksi
VM:n skenaariot 🇫🇮 bkt-kasvulle:
Perusskenaario:
2025 +1,3% 2026 +1,6%Kauppasota-skenaario:
2025 +0,8% 2026 +1,1%Globaalin taantuman skenaario:
2025 +0,3% 2026 +0,6%— Timo Vesala (timovesala.bsky.social) (@TimoVesala) April 30, 2025
