Venäjän arvioidaan laukaisseen Ukrainaa vastaan helmikuun 2022 jälkeen yli 45 000 räjähdelennokkia, joista halvimmat mallit ovat parin tuhannen euron arvoisia. Kohteina ovat energialaitosten lisäksi siviili-infrastruktuuri ja asuinalueet.
Vastaavaa droonisodankäyntiä ei ole nähty missään aiemmassa konfliktissa. Ukrainan taivaalla on ollut keskimäärin yli sata lennokkia päivässä. Niitä on torjuttu eri ilmatorjuntajärjestelmillä, hävittäjäkoneilla ja liikkuvilla ajoneuvopartioilla, jotka on varustettu etsintävaloilla ja konekivääreillä.
Myös uudet droonit pystyvät pudottamaan muita miehittämättömiä ilma-aluksia. Perinteiset ilmatorjuntaohjukset maksavat miljoonia euroja, joten niiden käyttö edullisia räjähdedrooneja vastaan ei ole kustannustehokasta.
Kremlin taktiikkana on ylittää ilmatorjunnan kapasiteetti lähettämällä Ukrainan kaupunkeja vastaan suuri määrä iranilaisia Shahed-lennokkeja ja niiden suojissa kalliimpia risteilyohjuksia.
Ukrainalaisen puolustusteollisuuden kerrotaan saaneen aikaan uuden teknologisen läpimurron tämän uhkakuvan torjumiseksi. Sky Sentinel- eli Taivasvahti on ilmatorjuntajärjestelmä, jonka tornimainen jalusta pystyy kääntymään 360 astetta.
Autonomisesti toimiva, tekoälyn ohjaama järjestelmä on varustettu raskaalla konekiväärillä. Ukrainalaisen United24-median mukaan se pystyy tuhoamaan Shahed-136-lennokkeja ja huomattavasti pienempiä kohteita. Tähtäys osuu enintään 800 kilometriä tunnissa liikkuviin maaleihin.
Taivasvahdin kerrotaan tuhonneen koeammunnoissa viisi kertaa Shahedeja pienempiä kohteita. Se osuu jopa risteilyohjuksiin.
Ihmistä ei enää tarvita ilmatorjuntaan. Taivasvahti asetetaan toimintavalmiiksi ja sille syötetään tutkatietoja. Järjestelmä havaitsee ja lukittautuu viholliskohteeseen, seuraa sen lentoreittiä ja laskee tulitukselle riittävän ennakon. Laite myös ampuu itsenäisesti.
Taivasvahdin kehittämiseen liittyi monia teknisiä haasteita. Laitteen pitää pystyä erottamaan lintu Shahed-lennokeista, ottamaan huomioon tuuliolosuhteet ja kääntymään oikeaan kohtaan millimetrien tarkkuudella.
– Ratkaisemme kymmeniä mikrohaasteita, jotta järjestelmä toimii yhtenä kokonaisuutena. Ei mekaanista tai ohjelmistoon liittyvää viivettä, virheettömät optiikat, tarkkaa tulitusta. Kaiken pitää toimia synkronoidusti, ilmatorjuntajärjestelmän kehittäjä sanoo.
Toistaiseksi taistelukäytössä on yksi prototyyppi, joka on pudottanut neljä Shahed-lennokkia. Siitä ei kerrota julkisuuteen enempää turvallisuussyistä.
