Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin merkittävä verolakipaketti lisäisi Yhdysvaltain valtionvelkaa 2,4 biljoonalla dollarilla (noin 2100 miljardilla eurolla) vuoteen 2034 mennessä, kongressin finanssipoliittinen valvoja varoittaa raportissaan. Asiasta uutisoi muun muassa Financial Times.
Kongressin budjettitoimisto (CBO) sanoi keskiviikkona, että Trumpin ”suureksi ja kauniiksi lakiesitykseksi” kutsuma paketti kasvattaisi budjettialijäämiä tulevan vuosikymmenen aikana, vaikka hallinto on vakuuttanut leikkaavansa niitä.
Puolueeton arvio tulee päivää sen jälkeen, kun miljardööri Elon Musk hyökkäsi lakiesitystä vastaan, vaati sen perumista ja väitti, että se mitätöisi suuren osan hänen niin kutsutun hallinnon tehokkuusministeriön työstä kustannusten leikkauksiksi.
Lakiesitys hyväksyttiin niukasti republikaanien hallitsemassa edustajainhuoneessa viime kuussa, mutta se joutuu seuraavaksi tiukkaan käsittelyyn senaatissa.
Presidentin republikaanipuolue hallitsee senaattia äänin 53–47, mikä tarkoittaa, että se voisi menettää vain kolmen senaattorin tuen, jos lakiesitys halutaan hyväksyä kongressin ylähuoneessa yksinkertaisella enemmistöllä. Kaikkien demokraattisenaattorien odotetaan äänestävän sitä vastaan.
Trumpin hallinto on vakuuttanut, että veropaketti lisäisi talouskasvua. Trumpin mukaan tulleista saatavia tuloja ei ole otettu huomioon paketin finanssipoliittisten vaikutusten arvioissa.
Uusi lainsäädäntö jatkaisi Trumpin vuonna 2017 tekemiä veronalennuksia ja samalla leikkaisi sosiaaliohjelmia, mukaan lukien Medicaidia, joka tarjoaa terveydenhuoltoa pienituloisille amerikkalaisille. Se myös nostaisi velkakattoa eli valtion lainanoton ylärajaa 5 biljoonalla dollarilla (noin 4400 miljardilla eurolla).
Kongressin budjettitoimisto ilmoitti keskiviikkona, että lakiesitys vähentäisi verotuloja 3,75 biljoonalla dollarilla (noin 3300 miljardia euroa) tulevan vuosikymmenen aikana, vaikka se leikkaa menoja 1,3 biljoonalla dollarilla (noin 1100 miljardilla eurolla). Sairausvakuuttamattomien ihmisten määrä nousisi 10,9 miljoonalla.
Budjettitoimiston raportissa ei otettu huomioon lainsäädännön makrotaloudellisia vaikutuksia, mutta valvontaelin totesi erikseen, että se arvioi tullien – sellaisina kuin ne olivat toukokuun puolivälissä – voivan supistaa maan velkaa 2,8 biljoonalla dollarilla (noin 2500 miljardilla eurolla) tulevan vuosikymmenen aikana.
Raportissa varoitettiin, että tullit nostaisivat inflaatiota keskimäärin 0,4 prosenttia tänä ja ensi vuonna, samalla kun ne vähentäisivät reaalisen bkt:n kasvua 0,6 prosenttia vuoteen 2035 mennessä kauppakumppaneiden vastaiskujen vuoksi. Raportin mukaan näihin arvioihin liittyy ”merkittävää epävarmuutta”, koska tullipolitiikka voi muuttua.
Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt kommentoi, että raportin julkaissut budjettitoimisto ”on ollut historiallisesti väärässä” ja syytti sitä asenteellisuudesta republikaaneja kohtaan.
