Verkkouutiset

Valtiovelan korkokulut vievät yhä suuremman osan budjetista. LEHTIKUVA

Pysäyttävä kuva velka-Suomesta – ”Mikä voisi mennä pieleen?”

Yhä suurempi osa budjetista kuluu valtionvelan korkojen maksamiseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen kertoo Twitter-viestissään olevansa huolestunut Suomen holtittomasta velkaantumisesta sekä siitä johtuvasta korkokulujen rajusta noususta.

Korkojen nousun myötä valtionvelan korkokulut nousevat kuluvana vuonna 2,6 miljardiin euroon. Luku on korkein sitten vuoden 2003. Vielä vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa valtionvelan korkokuluihin budjetoitiin 674 miljoonaa euroa.

Vielä syksylläkin valtionvelan korkokuluihin arvioitiin kuluvan vuonna 2023 noin 1,5 miljardia euroa. Summa on siis lähes kaksinkertaistunut vajaassa puolessa vuodessa.

– Holtittoman velkaantumisen hintalappu tulee päivä päivältä näkyvämmäksi. Nopeasti kasvavia korkomenoja maksetaan lisävelalla. Mikä voisi mennä pieleen, Pakarinen kysyy.

Valtiovarainministeriö esitti alkuvuodesta 1,7 miljardin euron lisäbudjettia, josta valtaosa, noin 60 prosenttia, kuluisi kasvaneiden valtionvelan korkokulujen maksamiseen.

Pakarinen on aiemmin esittänyt laskelmia, joiden mukaan valtionvelan korkomenot voisivat vuonna 2030 olla peräti seitsemän miljardia euroa, mikäli korkojen keskitaso pysyisi 3,5 prosentissa. 2,4 prosentin keskikorollakin kulut olisivat neljä miljardia euroa vuodessa.

Tällä menolla voidaan hyvin olla vuonna 2030 jo 7 miljardin euron tasoilla. Eikä loppua näy, Pakarinen harmittelee.

Vertailun vuoksi, vuoden 2023 valtion budjetin koko oli 81,3 miljardia euroa. Valtion korkokulut voisivat siis vuosikymmenen loppuun mennessä lähennellä useampaa prosenttia budjetista. Luku on huomattava vuoteen 2021 verrattuna, jolloin valtionvelan korkojen osuus menoista oli vajaa 1,2 prosenttia.

Tilannetta ei helpota se, että Suomen velkaantumiselle ei näy loppua. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen valtionvelan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut 70 prosenttiin, kun muissa pohjoismaissa luku on noin 50 prosenttia. Suomi oli tällä tasolla vielä 2000-luvun alussa.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen onkin tiivistänyt tilanteen kutsumalla Suomea ”Itämeren Italiaksi”.

Suomesta julkisesta taloudesta onkin tullut Itämeren alueen velkaantunein, Kostiainen valittelee.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)