Verkkouutiset

Koululaisia seuraamassa budjettikäsittelyä eduskunnassa., LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Ekonomisti lyö luvut pöytään: Velka-Suomesta on tullut Itämeren Italia

Väestön ikääntyminen ja korkokulujen kasvu iskevät ja valtion menot kasvavat tuloja nopeammin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nordean ekonomisti Juho Kostiaisen mukaan vauhdilla velkaantuvasta Suomesta on tullut ”Itämeren Italia”, alueensa velkaantunein maa.

Kostiainen listaa tästä löytyvässä blogissaan keskeisiä lukuja Suomen velkaantumisesta. Hän toteaa korkojen nousun ja väestön ikääntymisen tekevän velkaantumisen taittamisesta aiempaa hankalampaa.

– Valtiolla oli velkaa viime vuoden lopussa 141 miljardia euroa eli noin 51 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhde pysyi lähes edellisvuoden tasolla nimellisen BKT:n nopeasta kasvusta huolimatta. Tänä vuonna valtio ottaa nettomääräisesti uutta velkaa 10 miljardia euroa rahoittaakseen alijäämiä, kun lisäbudjetissa alijäämä kasvoi vielä parilla miljardilla alkuperäisestä budjetista. Tämän lisäksi erääntyviä lainoja tulee jälleenrahoitettaviksi 28 miljardin euron edestä, Kostiainen kirjoittaa.

Ekonomisti huomauttaa valtion korkokulujen laskeneen yhtäjaksoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Viime vuonna alkanut nopea koronnousu muutti tilanteen.

– Valtion 10 vuoden viitekorko oli 3 prosentin tasolla viimeksi vuonna 2011, jolloin valtionvelan määrä oli puolet nykyisestä, hän muistuttaa.

– Jos nykyinen korkotaso säilyy tulevaisuudessa, korkomenot vielä tuplaantuvat tulevina vuosina, mutta nousutahti on tätä vuotta maltillisempaa, Nordean Kostiainen ennustaa.

Valtiovarainministeriö ennustaa valtion korkomenojen nousevan tänä vuonna jo 2,4 miljardiin euroon. Tätäkin synkempiä arvioita on esitetty. Vielä syksyllä arviotiin, että korkomenot kipuavat 1,5 miljardiin euroon. Arvio siis nousi tästäkin liki miljardilla lyhyessä ajassa. Ministeriön nyt esittämässä 1,7 miljardin euron lisäbudjetissa peräti yli miljardi euroa on varattu pelkkiin korkokuluihin.

Menopaineita voi olla vieläkin enemmän. Toimintansa vuodenvaihteessa aloittaneiden hyvinvointialueiden rahoitus on nimittäin esityksessä vielä auki. Sosiaali- ja terveysministeriö on vaatinut alueille 700 miljoonan euron lisärahoitusta. Valtiovarainministeriössä vaatimus on toistaiseksi torpattu.

Oman verrokkijoukon peränpitäjä

Valtion budjetin alijäämäennusteet ovat viime vuosina osoittautuneet liian synkiksi, kun verokertymät ovat tupanneet olla arvioita parempia. Tälle vuodelle alijäämän ennuste saattaa kuitenkin Juho Kostiaisen mukaan pitää paikkansa. Hän summaa, että menojen kasvu on nyt selvästi kiihtymässä samalla kun talouskasvun hyytyminen hidastaa jo tulojen kasvua.

– Vielä 2000-luvun alussa Suomen julkinen velkaantuminen oli samassa kastissa muiden Pohjoismaiden kanssa, kun velka suhteessa BKT:hen oli 50 prosentin tuntumassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen velkaantuminen on kasvanut yli 70 prosenttiin BKT:sta, kun muissa Itämeren maissa velkasuhteet ovat pysyneet vakaampina. Suomella onkin Itämeren alueen velkaantunein julkinen talous. Suomen velkaantuneisuus on vielä Välimeren maiden maltillisempaa, mutta omassa verrokkiryhmässä Suomi on jäänyt joukon viimeiseksi, Kostiainen selvittää.

Hänen mukaansa talouden tasapainottamisesta on tullut selvästi aiempaa hankalampaa ilman päätösperäisiä menonlisäyksiäkin.

– Kohonneiden korkokulujen lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen siirtyminen valtiolle tarkoittaa, että väestön ikääntyessä vääjäämättä kasvavat sote-menot näkyvät suoraan valtion alijäämässä, kun tulonsiirtoja hyvinvointialueille joudutaan kasvattamaan vuosittain. Valtiontalouden tasapainotuksella alkaakin olla kohta hoppu, jos velkasuhde aiotaan saada laskevalle uralle ennen seuraavaa kriisiä.

LUE MYÖS:
”Velkatahti on ollut käsittämätön” – valtion korkomenot uhkaavat nousta neljään miljardiin

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)