Oikeusministeri Leena Meri (ps.) pohtii haasteita, joita maalittamisilmiön lisääminen rikoslakiin aiheuttaisi. Meri toteaa, että maalittamista ei aiota kriminalisoida erikseen, sillä rangaistaviksi on jo säädetty lukuisia eri tekoja, joihin maalittaminen usein yhdistetään.
– Näitä rikoksia ovat esimerkiksi virkamiehiin kohdistuvat rikokset, julkinen kehottaminen rikokseen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus, vainoaminen ja pakottaminen. Lisäksi usean tekijän tekemään rikokseen sovelletaan rikoslain yleisiä oppeja osallisuudesta, Meri kirjoittaa oikeusministeriön kolumnissa.
– Rikoslaissa on siis varsin paljon sääntelyä, jolla voitaisiin puuttua ns. maalittamiseen, mutta on tullut esille, että rikostunnusmerkistöjä ei ole otettu käyttöön riittävän tehokkaasti, Meri sanoo ja jatkaa, että Suomi ei poikkea lakinsa suhteen verrokkimaista.
Myöskään esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa maalittamisesta ei rangaista erillisellä tunnusmerkistöllä.
Sisäministeriön kuvauksen mukaan maalittaminen on järjestelmällistä häirintää, jossa organisaatioiden tai instituutioiden yksittäistä työntekijää uhkaillaan tai painostetaan esimerkiksi rajoittamaan omaa sananvapauttaan, sekä muita yllytetään esimerkiksi lähettämään vihaviestejä.
Meren mukaan rikosoikeuden käytön tulisi olla viimesijainen keino puuttua ihmisten käyttäytymiseen.
– Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Rikoslain tehtävänä ei voi olla kärkevän tai jopa vihaisen kritiikin estäminen.
Maalittamisilmiössä erittäin ongelmallista on Meren mukaan rikosoikeudellinen määritteleminen. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että sääntelyn tulee olla täsmällistä, tarkkarajaista ja ennakoitavaa.
– Säädettäessä epätäsmällisiä tunnusmerkistöjä seuraa väistämättä se, että ihmisten on vaikea ennakoida, onko heidän tekonsa rangaistavaa ja säännöksen soveltaminenkin on tällöin sattumanvaraista, Meri katsoo.
– Lisäksi ihmiset tuntuvat puhuvan ja ymmärtävän maalittamisilmiön ja sen kriminalisoinnin eri tavoin. Esimerkiksi, jos joku julkaisee sosiaalisen median alustalla kriittisen mielipiteen, jossa hän kritisoi toisen henkilön julkista mielipidettä ja muut jakavat edelleen kyseistä julkaisua, niin olisiko esimerkiksi tässä kyse rangaistavasta maalittamisesta ja ketä kaikkia tästä pitäisi rangaista?
Meri muistuttaa, että myös vainoamiselle ja uhkailulle on rikoslaissa jo olemassa pykälänsä.
