MT: Tällainen olisi suunnitteilla oleva esitäytetty perukirja

Verohallinto valmistelee uudenlaista esitäytettyä perukirjaa. Muutos helpottaisi omaisten tehtäviä kuolinpesissä. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.

Tavoitteena on, että lomakemuotoinen perukirja saapuisi esitäytetyn veroilmoituksen tapaan kuolinpesälle hyväksyttäväksi ja täydennettäväksi.

Kuoleman kohdatessa jää kuolinpesän osakkaiden tehtäväksi toimittaa perunkirjoitus. Perukirjaan sisältyvät vainajan perilliset osoittava sukuselvitys sekä luettelo varoista ja veloista kuolinhetkellä.

– Lomakkeen muoto on vasta suunnitteilla, mutta sekä sähköinen että paperinen asiointi on mahdollistettava, sanoo Verohallinnon tuotehallintayksiköstä ylijohtaja Saku Airosmaa MT:lle.

Hankkeen tarkoituksena on helpottaa kuolinpesien hallintoa. Osakkaat saisivat osittain valmiin asiakirjan, johon on etukäteen merkitty ainakin verottajan tiedossa olevat varat ja velat.

Vastuu verottajalle ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta jäisi nykyiseen tapaan kuolinpesän osakkaille, kuten myös esitäytetyn veroilmoituksen täyttäjä vastaa ilmoituksen sisällöstä.

Omaisuuden arvon määrittämistä tai perintöverotusta ei uudistuksella ole Airosmaan mukaan tarkoitus muuttaa. Perukirjaan merkitään omaisuuden käypä arvo, siis kuolinpäivän teoreettinen myyntihinta.

Ainakin pankkitalletukset, -lainat ja arvo-osuudet voisivat olla esitäytetyssä perukirjassa valmiina, kuolinpäivän arvoon merkittynä. Jos pesässä ei muuta omaisuutta olisi, voidaan lomake allekirjoittaa kuolinpesän veloilla ja hautajaiskuluilla täydennettynä.

– Helpommissa kuolinpesissä uudistus voi vähentää lakiavun tarvetta, Airosmaa toteaa MT:lle.

Kiinteistöjä, asunto-osakkeita tai vaikkapa ajoneuvoja sisältävissä kuolinpesissä omaisuuden arvon määritys jäänee kuolinpesän hallinnolle nykyiseen tapaan. Esimerkiksi asunnon arvosta ei valmista tietoa aina ole.

Uudistus on suunnitteluvaiheessa. Lainsäädäntötyöhön päästäneen tämän hallituskauden aikana.

Kohuttu lonkerorajoitus voi kääntyä itseään vastaan: Kauppoihin yhtä vahvoja juomia, mutta halvempina

Eduskunnan talousvaliokunta antoi viime viikolla lausuntonsa alkoholilain muuttamisesta. Valiokunnan mukaan rajoitus, jonka mukaan vain käymisteitse valmistetut 8-prosenttiset alkoholijuomat sallitaan kaupoissa, on ongelmallinen EU:n kilpailu- ja sisämarkkinaoikeuden näkökulmasta.

Rajoitus päätyi hallitusneuvotteluissa esitykseen poliittisena kompromissina, jotta niin kutsutut limuviinat ja vahvat lonkerot pysyisivät Alkossa.

Tarkoitus on suojella nuoria ja etenkin tyttöjä humalajuomisen ja alkoholihaittojen lisääntymiseltä. Euroopan komissio on kuitenkin huomauttanut Suomelle, että konkreettista syy-yhteyttä esitetyn toimenpiteen ja kansanterveydellisen vaikutuksen välillä ei ole pystytty osoittamaan. Tislattu alkoholi ei ole sen haitallisempaa terveydelle kuin samanvahvuinen käymisteitse valmistettu alkoholijuomakaan.

Valiokunnalle lausunnon antanut eurooppaoikeuden professori Juha Raitio kertoo suhtautuvansa rajoitukseen kriittisesti. Hänen mukaansa esitys ei ole myöskään muokattavissa sellaiseksi, ettei seurauksia Suomelle tulisi.

– Uudistus tulisi todennäköisesti johtamaan siihen, että tyttöjen suosimia juomia (lonkeroita) tehtäisiin käymistuotteina 8-prosenttisiksi ja siksi tätä asiaa eivät auta uudenlaiset sanamuodot, vaan yksiselitteisesti valmistustaparajoituksen poistaminen, Raitio kiteyttää Verkkouutisille.

Käymisteitse valmistetut juomat ovat lisäksi verotuksellisesti edullisemmassa asemassa, joten lopputuloksena kauppoihin voisi päätyä aiempaa halvempia, käymisteitse valmistettuja juomasekoituksia.

– Jos tämä kuitenkin menee läpi tässä muodossa, niin pidän todennäköisenä, että komissio tulee puuttumaan juuri tähän valmistustaparajoitukseen, Raitio arvioi.

Turun yliopiston oikeustieteen professori Jukka Snell lähestyy asiaa monopolisäädösten näkökulmasta, ja sanoo, että hänen nähdäkseen EU-oikeus ei kiellä valmistustaparajoitusta.

– On sitten eri kysymys, onko siinä mitään järkeä, toteaa Snell, jota valiokunta myös kuuli asiantuntijana.

Kun on kyse kaupallisten monopolien toimintaa koskevista säännöistä, EU-oikeus kieltää Snellin mukaan ainoastaan syrjinnän.

– Nyt on käsillä juuri tällainen sääntely. Syrjintäkiellon mukaan monopolin rakenne ja toiminta täytyy järjestää siten, ettei toisista jäsenvaltioista tuotavien tavaroiden kauppaa kohdella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti huonommin kuin kotimaisten tavaroiden kauppaa. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ei vaikuta siltä, että valmistustaparajoitus syrjisi tuontitavaroita, Snell selventää.

Talousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoo Verkkouutisille, että niin talousvaliokunnassa kuin edustajat perustuslakivaliokunnassa ovat tehneet perusteellista työtä.

– Molempien valiokuntien painava viesti mietintövaliokunnalle on se, että hallituksen esitykseen liittyy muun muassa EU-oikeudellisia riskejä, Wallinheimo kommentoi.

Jos lakiesitys etenisi nykymuodossaan, vaarana Wallinheimon mukaan on, että lain tulkintaa päädytään puimaan EU-tuomioistuimessa.

– Tietenkin toiveemme on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta valiokunta ottaa nämä huolet vakavasti huomioon mietintöä tehdessään.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on määrä jatkaa asian käsittelyä tällä viikolla.

Wallinheimo sekä talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.) eivät kuitenkaan näe, että alkoholilain uudistus voisi kaatua kokonaan.

– Asiasta on hallitusohjelmassa sovittu ja tavoite on selvä, Kaunisto toteaa.

Hänen mukaansa komission huoli tulee kuitenkin ottaa vakavasti.

– Lähtökohtaisesti eduskunnassa käsiteltävien lakien pitäisi olla sellaisia, jotka ovat linjassa EU:n sääntelyn kanssa, Kaunisto muistuttaa.

Alkoholisääntelyn höllentämistä vastustavien kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen kommentoi helmikuussa Verkkouutisille olevansa tyytyväinen että ainakin limuviinat ja vahvat lonkerot jäävät Alkoon, koska ”asia on riittävän vaikea muutenkin”. Räsänen kertoi tuolloin puolueen tulevan äänestämään alkoholilain uudistusta vastaan, mistä hänen mukaansa oli sovittu jo hallitusneuvotteluissa.

LUE MYÖS:
Päivi Räsänen avaa mörkölonkeropäätöksen taustat: Nuoret naiset pitävät limuviinoista

Sakko uhkaa: Isoisän Suomi-konepistooli ja moni muu koriste on pantava turvakaappiin

Koristeiksi muokattuja aseita on säilytettävä turvakaapissa. Asia on noussut esiin, kun poliisi on viestinyt, että ilmoitukset näistä aseista voi tehdä sähköisesti. Laki muuttui jo viisi vuotta sitten, mutta sen siirtymäaika päättyy tulevana kesänä. Lisäksi aiemmin helmikuussa aseiden lainvastaiseksi tulkitusta säilytyksestä määrättiin Korkeimmassa oikeudessa yli 30 000 euron sakko.

Deaktivoitua eli toimintakelvottomaksi tehtyä, koristeeksi kelpaavaa ampuma-asetta pitää säilyttää samalla tavoin turvallisesti kuin toimivia ampuma-aseita. Eli säilytysvaatimus on samanlainen, kuin deaktivoitu ase olisi ”toimintakuntoinen ase”. Jos säilytettävänä on vähintään kuusi ampuma-asetta tai deaktivoitua asetta tai yksikin erityisen vaaralliseksi luvitettu ase eli ERVA, tulee olla säilytystä varten standardoitu turvakaappi tai poliisin hyväksymät säilytystilat. Jos turvakaappi painaa tyhjänä alle 150 kiloa, se on kiinnitettävä kaapin sisäpuolelta lattiaan tai seinään.

ERVA on lyhenne sanoista erityisen vaarallinen. Tällaiseksi luokitellaan muun muassa ase, joka on toimintatavaltaan itselataava kertatuliase (puoliautomaatti), jossa käytetään keskisytytteistä patruunaa ja jossa käytetään niin sanottuja pitkiä lippaita. Kiväärissä pitkä lipas on yli 10 patruunaa sisältävä ja pistoolissa yli 20 patruunaa sisältävä lipas. Myös sarjatuliaseet ovat ”ervoja”.

Säilytyssääntö koskee siis myös koristeina säilytettäviä aseita. Käytännössä näihin kuuluvat monelle suomalaiselle suvussa kulkeutuneet perintöaseet ja sotamuistot, kuten isoisien puna-armeijan sotilailta takavarikoimat pepešat eli PPŠ-41-konepistoolit, DP-pikakiväärit eli Emmat, sekä klassiset Suomi-konepistoolit. Suomi-konepistooleita valmistettiin kaikkiaan vuosina 1931 – 1953 noin 80 000 kappaletta.

– Deaktivoidut aseet luokitellaan myös ampuma-aseiksi. Erityisen vaaralliset ampuma-aseet tulee säilyttää aina standardien mukaisessa asekaapissa. Kun nämä kaksi ynnätään yhteen, saadaan lopputulos, että deaktivoidut ERVA-aseet on säilytettävä aina standardien mukaisessa asekaapissa, selventää ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksen lupahallinnosta.

Deaktivoidut aseet on nyt myös ilmoitettava poliisille. Poliisi tosin on viestinyt lähinnä siitä, että aselain muutoksen johdosta ilmoituksen voi tehdä sähköisesti.

– Siellä samassa paikassa, missä tehdään passi- ja henkilökorttihakemukset, on lomake, jolla asiasta voi tehdä ilmoituksen. Lomakkeelle kirjoitetaan aseen tiedot mahdollisimman tarkkaan, ja jos mukaan voi vielä liittää aseesta valokuvan tai useampia, niin aina parempi. Ilmoittaminen on maksutonta, kertoo ylitarkastaja Ranta ja muistuttaa, että lomakkeen saa tietysti edelleen viedä poliisiasemalle myös henkilökohtaisesti.

Suomessa on ainakin 25 000 deaktivoitua asetta. Luku perustuu poliisin tietojärjestelmiin ilmoitettuihin tietoihin deaktivoituiduista aseista. Se ei kuitenkaan ole tarkka, sillä kaikkia ei ole aiemmin tarvinnut ilmoittaa poliisille. Tarkempi luku saadaan loppukesästä, kun kaikkia deaktivoituja aseita koskevan lain siirtymäaika päättyy heinäkuussa.

Koristeet on siis otettava alas seinältä ja vietävä pois kesämökeiltä silloin, kun mökillä ei oleskele. Ja jos oleskelee, on deaktivoidut aseet laitettava mökilläkin turvakaappiin.

– Kesämökki ei ole sopiva ja turvallinen paikka aseiden vakituiseen säilytykseen. Niitä voi säilyttää mökillä vai silloin, kun on itse siellä valvomassa. Talveksi aseita ei saa jättää mökille, vaikka siellä olisikin asekaappi.

Standardien mukainen asekaappi maksaa edullisimmillaankin parisataa euroa. Lainvastainen säilyttäminen puolestaan on ampuma-aserikkomus, josta voi seurata sakkoja. Näin tapahtui esimerkiksi vuorineuvos Kari Jordanille, joka säilytti aseitaan kakkosasuntonsa lukitussa varastotilassa kahdessa lukitussa turvakaapissa, jotka oli tarkoitettu aseiden säilytykseen. Kaapit varastettiin ja vuorineuvoksen aseet löytyivät myöhemmin rikollisjengi United Brotherhoodiin liittyneessä tutkinnassa. Korkein oikeus tuomitsi Jordanin 15 päiväsakkoon, joista tuli Jordanin tuloilla Helsingin Sanomien mukaan yli 30 000 euroa. Jordanin katsottiin säilyttäneen aseitaan törkeän huolimattomasti, koska säilytystilaa olisi pitänyt voida valvoa paremmin esimerkiksi hälytysjärjestelmällä.

Vuorineuvoksen tuloilla aseiden turvallisen säilytyksen voi varmistaa. Mutta kaikki deaktivoidun Suomi-konepistoolin tai vastaavan koristeeksi hankkineet tai sukulaisiltaan perineet eivät ole vuorineuvoksia.

– Aseen voi antaa jonkun toisen säilytettäväksi ja ilmoittaa siitä poliisille. Tarkoitukseen on juuri tänään avattu sähköinen lomake, kertoo ylitarkastaja Ranta.

Tämäkin tietysti edellyttää, että kaverilla on standardien mukainen turvakaappi.

AL: Häiriköivälle fanille ei voi antaa porttikieltoa urheilukatsomoon

Mahdollisuudet puuttua häiriköivän urheilufanin tai pelaajaa uhkailevan henkilön pääsyyn otteluihin ovat varsin rajalliset, kertoo Aamulehti.

Järjestyksenvalvoja voi poistaa turvallisuutta vaarantavan katsojan urheilutapahtumasta ja porttikielto voidaan antaa esimerkiksi jäähallikohtaisesti aiemman häiritsevän käytöksen vuoksi. Henkilön osallistuminen vieraspeliin toisella paikkakunnalla on kuitenkin edelleen mahdollista.

Nykylaki ei mahdollista esimerkiksi sitä, että katsoja lipun ostaessaan sitoutuisi turvallisuuden takaaviin käyttäytymissääntöihin.

AL:n mukaan Tampereella on ollut tapaus, jossa sosiaalisessa mediassa uhattiin Ilveksen jääkiekkojoukkueen pelaajaa tappamisella.

Asiasta on jätetty rikosilmoitus, mutta käytännössä uhkailijan pääsyä Ilveksen peleihin on jopa mahdotonta estää. Käytännössä vain pelaajan hakema lähestymiskielto, joka kattaisi myös hänen työpaikkansa eli areenan, voisi tulla kyseeseen. Ei ole kuitenkaan lainkaan varmaa, myönnettäisiinkö lähestymiskieltoa vain somessa tehdyn uhkailun perusteella.

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on pitänyt porttikieltoasiaa ja sen edellyttämää lakimuutosta esillä muun muassa kirjallisella kysymyksellä, ja hän ajoi sitä myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Sisäministeriön mukaan selvitystyö asiassa on vielä kesken.

– Uhkailun kanssa pitää olla selvä linja, ja se on mielestäni nollatoleranssi, Kiuru kommentoi.