Erilaiset verkkohuijaukset vilkastuvat Säästöpankin mukaan tyypillisesti lomasesonkien aikaan.
Tekoälyn kehittyminen on parantanut huijausviestien uskottavuutta, kun niitä voi laatia sekunneissa sujuvalla suomen kielellä mistä päin maailmaa tahansa.
– Kesällä moni suhtautuu rahankäyttöön rennommin ja tekee arjesta poikkeavia ostoja ja maksuja, jolloin huijaukset saattavat jäädä helpommin huomaamatta. Huijausyrityksiin on tärkeää varautua myös työpaikoilla ja perehdyttää kesätyöntekijöille huolellisesti yrityksen maksu- ja laskutuskäytännöt. Huijareille yleinen toimintatapa on esimerkiksi lähettää toimitusjohtajan nimissä sähköposti- tai WhatsApp-viestejä työntekijöille, joissa pyydetään maksamaan pikaisesti lasku tai tekemään rahasiirto rikollisen tilille, kuvailee Säästöpankkiryhmän digiturvallisuusyksikön päällikkö Mika Käyhkö tiedotteessa.
Finanssialan julkaiseman tilaston mukaan suomalaiset menettivät pankkien tietoon tulleissa verkkohuijauksissa yhteensä 44,2 miljoonaa euroa viime vuonna. Finanssialan tuoreen kansalaiskyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista on joutunut huijausyrityksen kohteeksi.
Huijausyritykset ovat viime vuosina lisääntyneet, ja verkkorikolliset aktivoituvat erityisesti loma-aikoina.
Huijauksille tyypillinen tunnusmerkki on kiireen ja hädän tunne. Huijausviesteissä yleisiä teemoja ovat esimerkiksi läheisen äkillinen avuntarve, oman pankkitilin turvallisuuden vaarantuminen tai harvinainen sijoitusdiili, johon täytyisi tarttua heti.
– Paras neuvo on silloin pysähtyä miettimään rauhassa ja varmistaa asian todenperäisyys toisesta, luotettavasta lähteestä. Jos on esimerkiksi saanut yllättävän pyynnön tai tarjouksen sisältämän viestin kollegalta, viranomaiselta tai läheiseltä, kannattaa esimerkiksi soittaa perinteinen puhelu ja varmistaa viestin aitous suoraan lähettäjältä, Käyhkö neuvoo.
Omia pankkitunnuksia ei koskaan pidä antaa kenellekään toiselle, eivätkä pankki tai viranomaiset koskaan pyydä pankkitunnuksia tai korttitietoja puhelimitse, sähköpostitse tai tekstiviesteillä. Pankkitunnuksia tai korttitietoja ei kannata koskaan syöttää myöskään sivustoille, joille on päätynyt viestissä tai sosiaalisessa mediassa saamansa linkin kautta.
Käyhkö suosittelee, että pankki- ja luottokorteille asetetaan turvarajat. Lisäksi arjen käyttötilillä ei kannata säilyttää ylimääräistä rahaa.
Jos kortti katoaa, tulee se sulkea välittömästi. Käyhkön mukaan maksaminen älypuhelimen lähimaksutoiminnolla on korttimaksua turvallisempi ratkaisu.
Älylaitetta maksuvälineenä käyttävien tulee huolehtia laitteen tietoturvasta ja päivityksistä. Mikäli maksamiseen käytettävä älypuhelin katoaa, tulee Käyhkön mukaan myös silloin joko sulkea kortti tai vähintään estää mobiililaitteella maksaminen.
