Nuorten rikosasioiden käsittelyä pitäisi nopeuttaa Suomessa, vaativat Rikosseuraamuslaitos ja muut oikeushallinnon toimijat. Niiden mukaan rikoksen ja siitä seuraavan seuraamuksen välinen yhteys pitäisi säilyttää nuorelle mahdollisimman selvänä.
Pitkät käsittelyajat ovat johtaneet siihen, että yhä useampi rikosasia on edelleen käsittelemättä. Syyttäjälaitoksessa avoinna olevien asioiden määrä oli vuonna 2024 noin 17 800 ja vuonna 2025 jo yli 28 000. Kuluvana vuonna määrän arvioidaan nousseen yli 31 000 tapaukseen.
Käräjäoikeuksissa käsittelyä ja ratkaisua odottavien rikosasioiden määrä on kasvanut samassa ajassa noin 30 000 tapauksesta 37 000 tapaukseen.
Hidastelu syö luottamusta oikeusjärjestelmään
Suomessa rikosasian eteneminen poliisitutkinnasta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn voi kestää jopa 3–4 vuotta. Pitkät käsittelyajat voivat johtua esitutkinnan viivästymisestä, syyteharkinnan kestosta sekä siitä, kuinka nopeasti käräjäoikeus saa määrättyä asialle istuntopäivän. Joissakin tapauksissa valtio on joutunut maksamaan oikeudenkäynnin osapuolille korvauksia, kun asian käsittely on viranomaisten toiminnan vuoksi pitkittynyt kohtuuttomasti.
Jos asian käsittely jatkuu hovioikeudessa ja mahdollisesti korkeimmassa oikeudessa, lopullisen ratkaisun saaminen pitkittyy edelleen. Tällöinkin kyse on tyypillisesti useista vuosista.
Pitkät käsittelyajat ovat nousseet esiin myös tuomioistuinten asiakkaiden palautteessa. Tuomioistuinviraston keväällä 2026 tekemässä kyselyssä liian pitkiksi koetut käsittelyajat olivat keskeinen tyytymättömyyden aihe. Pitkittyminen heikensi selvästi vastaajien kokonaisarviota tuomioistuinten toiminnasta.
Nykyistä rikosasioiden käsittelyä on arvosteltu siitä, että se on liian byrokraattinen ja viranomaiskeskeinen. Asian etenemisen vauhti riippuu täysin siitä, kuinka nopeasti viranomaiset suoriutuvat tehtävistään. Rikosseuraamuslaitos huomauttaakin, että yhden vaiheen ruuhkautuminen heijastuu koko rikosprosessiin.
Nuorten asioiden nopea käsittely edellyttäisikin Risen mukaan, että poliisilla, syyttäjillä, tuomioistuimilla ja muilla rikosketjun toimijoilla on riittävät edellytykset hoitaa tehtävänsä ja asiat siirtyvät viranomaiselta toiselle ilman tarpeettomia viiveitä.
Nuorten vankien määrä lähes kaksinkertaistui
Tilanteen taustalla on nuorten vakavan rikollisuuden kasvu. Alle 21-vuotiaiden tekemät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat lisääntyneet erityisesti koronapandemian jälkeen. Vakavat väkivaltarikokset, ryöstöt ja törkeät huumausainerikokset ovat yleistyneet.
Kehitys näkyy myös vankiloissa. Vuonna 2021 vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 80 alle 21-vuotiasta vankia. Vuonna 2025 määrä oli noussut 144:ään. Nuorten osuus kaikista vangeista kasvoi samalla 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin.
Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi pitää kehitystä vakavana merkkinä.
– Nuorten vankien määrän kasvu on vakava signaali. Kun nuori päätyy vakavan rikoksen seurauksena vankilaan, moni asia on usein ehtinyt mennä väärään suuntaan jo pitkään, Arola-Järvi sanoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa rikoskierteen katkaiseminen pitäisi aloittaa mahdollisimman aikaisin. Jos rikos kuitenkin tapahtuu, oikeusprosessin pitäisi edetä nopeasti ja nuorelle pitäisi samalla tarjota todellinen mahdollisuus päästä irti rikoksista. Se ei auta nuoren tilannetta, jos hän joutuu odottamaan rikosasiansa käsittelyä vuosikausia.
Vakava ja toistuva rikollisuus keskittyy pieneen joukkoon nuoria. Taustalla on Rikosseuraamuslaitoksen mukaan usein kasautuneita ongelmia, kuten koulunkäynnin vaikeuksia, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä rikosmyönteinen kaveripiiri.
Uusi rikos on nuorilla yleinen
Pelkkä nopeampi rikosprosessi ei oikeushallinnon toimijoiden mukaan riitä. Nuorta pitäisi tukea myös rangaistuksen aikana ja sen jälkeen.
Alle 21-vuotiaista rikoksentekijöistä 67 prosenttia syyllistyy viiden vuoden kuluessa uuteen rikokseen, josta seuraa uusi tuomio.
Rangaistuksen aikana rikoksetonta elämää pyritään tukemaan muun muassa kuntoutuksella, koulutuksella ja vapautumiseen valmistautumisella. Tuen pitäisi jatkua myös vankilan ulkopuolella esimerkiksi asumisessa, opiskelussa, työssä sekä päihde- ja mielenterveysongelmissa.
Oikeushallinnon toimijoiden mukaan tavoitteena on sekä estää nuorten päätymistä rikosprosessiin että vähentää uusintarikollisuutta. Tämä edellyttää niiden mukaan nopean rikosprosessin lisäksi varhaista tukea kodeissa, kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa nuorten palveluissa.
LUE MYÖS:
Oikeusjuttujen käsittely kestää liian kauan: tyytyväisyys tuomioistuimiin heikkenee
Viivästyneet oikeudenkäynnit tulevat kalliiksi – Yle: Valtiolle 342000 euron hintalappu
Poliisi pitkitti esitutkintoja – Yle: Rikosepäily