Verkkouutiset

Nuorisorikollisuus

14-vuotias ryösti kaupan teräaseella uhaten

15.11.2023 | 12:39

Hyvinkäällä Hämeenkadulla viime viikon lauantaina 11. marraskuuta 2023 tapahtuneeseen ryöstöön epäillyn tekijän henkilöllisyys on nyt poliisin tiedossa.

– Epäilty tekijä saatiin tunnistettua yleisövihjeiden perusteella ja hän on myöntänyt syyllistyneensä tekoon, kertoo rikosylikomisario Anssi Murto tiedotteessa.

– Epäillyn tekijän haltuunsa saamaan vähäiseksi pidettävään ryöstösaaliseen nähden kyse on vakavasta rikoksesta, koska epäilty käytti tekoon uhkaamistarkoituksessa teräasetta, Murto jatkaa.

Poliisin mukaan epäilty tekijä on 14-vuotias nuorukainen. Koska hän ei ikänsä puolesta ole rikosoikeudellisessa vastuussa, asia ei etene syyteharkintaan.

– Tapauksen selvittely jatkuu yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, Murto sanoo.

Poliisi kiittää kansalaisia saamistaan vihjeistä. Poliisin mukaan ne olivat ratkaisevia tapauksen nopealle selvittämiselle.

HS: Näissä kouluissa kiusataan eniten

07.11.2023 | 08:42

Joka kymmenes (9,6 prosenttia) alakoululainen kokee kiusaamista Helsingissä viikoittain, Helsingin Sanomat kertoo. Tieto perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn tuloksiin.

Vastausten perusteella koulukiusaaminen on lisääntynyt edellisestä, kaksi vuotta sitten tehdystä kyselystä. Kasvua kiusaamisessa oli Helsingissä lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja siihen vastaavat peruskoulussa 4.- ja 5. luokkalaiset sekä 8.- ja 9. luokkalaiset. Tulokset perustuvat oppilaiden omiin vastauksiin.

Tuloksia tarkastellessa ilmenee, että erot koulujen välissä ovat suuria. Niissä kouluissa, joista koulukiusaamisesta kerrotaan vähiten, vain kymmenen prosenttia on kokenut vuoden sisällä kiusaamista.

Toisissa kouluissa kiusaamista on viimeisen vuoden sisällä kokenut yli puolet oppilaista. Joissakin kouluissa viikoittaista kiusaamista on kokenut jopa viidennes eli yli 20 prosenttia oppilaista.

Esimerkiksi Helsingissä on neljä koulua, joissa 4. ja 5. luokan oppilaista yli 20 prosenttia kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa: Tahvonlahden ala-asteen koulu, Maatullin peruskoulu, Laakavuoren ala-aste sekä Kankarepuiston peruskoulu.

Vastausten mukaan ruotsinkielisissä kouluissa kiusaaminen on harvinaisempaa. Ruotsinkielisten koulujen alakouluikäisistä oppilaista yli 70 prosenttia kertoi, ettei tullut lainkaan kiusatuksi lukuvuoden aikana. Tällaisia kouluja olivat muun muassa Kulosaaressa, Lauttasaaressa ja Munkkiniemessä sijaitsevat ruotsinkieliset koulut.

Koulukiusaamisen kärkipaikkaa pitävän Tahvonlahden ala-asteen koulun rehtori Kirsi Kaunismäki-Suhonen sanoo HS:lle olleensa itsekin järkyttynyt, kun näki tulokset.

Kysely toteutettiin keväällä, jolloin oppilaat opiskelivat kolmessa eri toimipisteessä uusia tiloja odottaessa. Nyt kaikki koululaiset on saatu saman katon alle, joka on rehtorin mukaan rauhoittanut tilannetta.

– Nyt syksyllä toteutetussa hyvinvointiselvityksessä tulokset ovat paljon parempia. Nyt 68 prosenttia vastasi, ettei ole joutunut kiusatuksi, kun keväällä luku oli vain noin 30 prosenttia, Kaunismäki-Suhonen vakuuttelee.

Hänen mukaansa koulussa ilmennyt kiusaaminen on tyypillisesti nimittelyä, ohimennen tönimistä ja muuta vastaavaa. Rehtorin mukaan koulussa on ryhdytty toimenpiteisiin asiassa esimerkiksi tarkentamalla välituntisääntöjä ja lisäämällä valvontaa välitunneilla. Kouluun on palkattu myös uusi koulunkäynninavustaja.

Helsinkiläisistä yläkouluista eniten kiusaamista on vastausten perusteella koettu Puistopolun peruskoulussa. Yläkoululaisista joka viides (18,9 prosenttia) kertoi tulleensa viikoittain kiusatuksi. Oppilaat kertovat kokeneensa myös seksuaalista häirintää ja väkivaltaa eniten kaikista yläkoululaisista.

Puistopolun rehtori Pertti Tossavainen sanoo HS:lle olevansa yllättynyt tuloksesta. Hän vakuuttelee, että pääsääntöisesti arki koulussa toimii hyvin.

– Totta kai koulun arjessa tulee kaikenlaista, kun on koulu murkkuja täynnä, rehtori kommentoi HS:lle.

Tossavaisen mukaan seksuaalista häirintää tapahtuu etenkin vapaa-ajalla ja sosiaalisen median kautta, jota kautta se heijastuu kouluun. Rehtori muistaa viime vuosilta tapauksia, joissa koulu on käynyt oppilaiden kanssa kasvatuskeskusteluja yhdessä poliisin kanssa.

 

Yle: Alaikäiset tekevät merkittävän osan merkkivaatteiden katuryöstöistä

29.10.2023 | 09:38

Katuryöstöissä, joissa ryöstön saaliiksi tavoitellaan merkkivaatteita, tekijöinä on useimmiten alaikäiset tai nuoret aikuiset, kertoo Ylen tekemä selvitys.

Yle tarkasteli selvityksessä asiaan liittyviä käräjäoikeuksien tuomioita. Ylen mukaan tuomioita, joissa mainitaan katuryöstö ja merkkivaate oli yhteensä 30 vuosina 2017-2022.

Yhteensä kaikissa teoissa oli mukana vähintään 54 alaikäistä. Mikäli tekoihin osallistui alle 15-vuotiaita, eivät ne näy tilastossa rikosoikeudellisen vastuun puuttumisen vuoksi.

Tuomioita annettiin eniten pääkaupunkiseudulla. Valtaosa tuomituista oli alaikäisiä tai nuoria aikuisia.

Ylen läpikäymissä tapauksissa ryöstöt on usein tehty useiden nuorten yhteistyönä tai porukassa.

Useissa tapauksissa muita ihmisiä on ollut läsnä, ja he ovat kuvanneet sekä jakaneet tilanteesta tallenteita sosiaalisessa mediassa.

Monissa tapauksissa uhreja on uhattu tai heihin on käytetty väkivaltaa.

Tekijät ovat voineet käyttää väkivallassa tai väkivallalla uhkaamisessa välineinä esimerkiksi veitsiä ja pippurisumutetta. Ryöstöjen yhteydessä on tapahtunut myös uhrien nöyryyttämistä ja solvaamista.

Nuorisotyöntekijät KSML:lle: Alle 15-vuotiaat puhuvat velanperinnästä

14.10.2023 | 14:31

Nuorisotyöntekijät ovat huolissaan lisääntyneestä katuväkivallasta Jyväskylässä, uutisoi Keskisuomalainen.

Kaksi vuosikymmentä nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen tähtäävää erityisnuorisotyötä tehneen Jussi Maasolan mukaan väkivallan lisääntyminen näkyy myös nuorten muuttuneessa ajatusmaailmassa.

– Alle 15-vuotiaat puhuvat esimerkiksi velanperinnästä. Eikö sen ikäisten pitäisi leikkiä pikkuautoilla, Maasola pohtii.

Raha-asiat ovatkin yleinen syy nuorten väliseen väkivaltaan. Kauppaa käydään aktiivisesti esimerkiksi sähkötupakasta, nuuskasta ja nikotiinipusseista, joka taas voi synnyttää rahaan liittyviä riitoja. Nuorisotyön parissa on havaittu, että jotkut nuoret ovat alkaneet kantaa puukkoja ja nyrkkirautoja.

Erityisenä varoitusmerkkinä Maasola pitää yhtä kännykkäsovellusta, jonka löytäminen nuoren kännykästä tulisi soittaa vanhemmilla hälytyskelloja.

– Jos kovin nuorella on puhelimessaan Telegram-sovellus, herää kysymys, että mitä siellä tehdään. Se ei ole sovellus, jossa viestitellään kavereiden kanssa. Se on kauppapaikka, Maasola varoittaa.

Nuoret itse tunnistavat pääkaupunkiseudulta levinneen Roadman-ilmiön myös Jyväskylässä. Ainakin osa nuorista ihailee heidän mukaansa tietynlaista pukeutumista, ajanviettoa kaduilla ja väkivaltaa vasten varustautumista.

Toisaalta kaikki eivät ole välttämättä edes kuulleet roadmaneista, ja ilmiöön suhtaudutaan myös nuorten parissa negatiivisesti.

– Pitäisi perustaa katupartio puhdistamaan Jyväskylän kadut roadmaneista, kommentoi nuorten kohtaamispaikka Bostarissa aikaa viettävä Nuutti.

Suurimmalla osalla nuorista menee Maasolan mukaan kuitenkin hyvin, ja negatiiviset ilmiöt koskettavat vain pientä osaa nuorista.

Lisäksi väkivalta on useimmiten lievää ja nuorisoporukoiden välistä, eikä kosketa esimerkiksi kadulla liikkuvia ulkopuolisia ihmisiä. Mahdollisuus tilanteen pahenemiseen on silti olemassa.

Jyväskylän nuorisotyöntekijöiden mukaan heillä on hyvät resurssit nuorten väkivallan ehkäisemiseen. Ankkuritoimintaan on palkattu lisää työntekijöitä ja tiivistä yhteistyötä tehdään seurakunnan sekä kaupungin katupäivystysten, vartijoiden ja koulujen kanssa. Kaupungilla aikaa viettävät nuoret tunnetaan ja epäilyttäviin tilanteisiin puututaan.

– Jos esimerkiksi raskaasti päihteitä käyttävän joukon ympärillä alkaisi pyöriä nuoria tyttöjä, niin aika nopeasti menisimme juttelemaan ja puuttumaan, Maasola tiivistää.

”En ole kuullut vakavista rikoksista kiinni jääneiden nuorten syyttävän yhteiskuntaa”

05.10.2023 | 09:25

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikön Ilkka Koskimäen mukaan viimeaikaisessa keskustelussa syrjäytymisen merkitys rikollisuuteen on ylikorostunut.

– Suurin osa syrjäytyneistä ei ole rikollisia, Koskimäki huomauttaa viestipalvelu X:ssä.

Poliisiyksiköt tiedottivat keskiviikkona kansainvälisten ja järjestäytyneiden rikollisjärjestöjen tekemien huumausainerikosten tutkinnan tuloksista. Koskimäen mukaan huumeet ovat yksi kokonaisrikollisuuden kovimmista moottoreista, joten niiden torjuntaan ja paljastamiseen kannattaa panostaa.

Hänen mukaansa rikos on aina tekijänsä oma valinta, enemmän tai vähemmän.

– Muistan poliisikoulun ja oikiksen luennoilta: rikos on oikeudenvastainen tekijässään syyllisyyttä osoittava teko. Tekijän oma valinta koskee myös monin osin katujengikytkentäisiä rikoksia ja muutenkin nuorisorikollisuutta.

Liiallisen ymmärtämisen ja yhteiskunnan syyllistämisen sijasta poliisipäällikön mielestä on vaalittava yksilönvastuuta.

– Tehokkainta on saada väliintulo ja haitallinen seuraamus rikollisesta käyttäytymisestä. En ole kuullut vakavista rikoksista kiinni jääneiden nuorten itse hakeneen syitä yhteiskunnasta, Koskimäki kirjoittaa.

Vastuun toteutumista voidaan poliisipäällikön mukaan konkretisoida esimerkiksi korkealla kiinnijäämisriskillä, puuttumisella, tehokkailla pakkokeinoilla kuten takavarikoimalla puhelin jossa on video tapahtuneesta nöyryytyspahoinpitelystä, vahinkojen korvaamisella, rikostuomiolla tai maasta poistamisella.

– Yhteiskunnan syyllistämisen sijasta haastan lähestymään nuorisorikollisuutta ja sen torjuntaa enemmän yksilönvastuun näkökulmasta kuin syyllistämällä muut. Kun rikokseen syyllistynyt nuori joutuu tavalla tai toisella itselleen epämieluisasti vastaamaan teostaan, hän oppii, Koskimäki painottaa.

Poliisiylijohtaja Ylelle: Jengirikollisuus on merkittävä ongelma

25.09.2023 | 10:40

Nuoriso- ja jengirikollisuus on Suomessakin merkittävä ongelma, myöntää poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Ylen aamussa.

Hänen mukaansa ilmiö on otettava vakavasti ja väkivallan kierre on syytä pyrkiä katkaisemaan.

– Tilastot osoittavat aika viiltävästi sen, että nuorisoväkivalta on kasvanut todella rajusti, sanoo Kolehmainen.

Hallitusohjelman mukaan poliisi on saamassa yli kahdeksan prosentin lisärahoituksen ensi vuodelle. Budjettia tulisi kohdentaa erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan, ja niin tullaan Kolehmaisen mukaan tekemäänkin.

– Kollega Ruotsissa, Anders Thornberg, koko ajan varoittaa, että ”tehkää Suomessa nyt toimenpiteitä, että tilanne ei teillä äidy samanlaiseksi kuin Ruotsissa”, Kolehmainen kertoo.

Poliisiylijohtajan mukaan näin laajan ongelman kanssa poliisi tarvitsee tukea yhteiskunnalta.

– Poliisi tekee parhaansa ja osansa, mutta siihen tarvitaan koko yhteiskuntaa mukaan, hän toteaa Ylellä.

Määrärahan myötä poliisien määrää on tarkoitus lisätä. Hallituskauden loppuun mennessä poliisissa pitäisi Kolehmaisen mukaan olla täynnä 500 uutta virkaa.

Yle: Euroopassa rikoksista saa tuomion nuorempana kuin Suomessa

19.09.2023 | 11:56

Suomessa rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta, mikä on Ylen mukaan hiukan eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella. Ikärajat vaihtelevat Euroopassa 10 vuodesta 17 vuoteen.

Britanniassa ja Sveitsissä 10-vuotiaat ovat rikosoikeudellisessa vastuussa. Vakavista rikoksista kuten murhasta voidaan Irlannissa tuomita jo 10-vuotias, Unkarissa 12-vuotias, Liettuassa 14-vuotias ja Puolassa 15-vuotias. Ranskassa ei tuomioille ole määrätty tarkkaa alaikärajaa, mutta 13-vuotias voidaan tuomita vankeuteen.

Myös muita seurauksia voi tulla eri tavalla: Portugalissa rikosoikeudellinen vastuu alkaa 16-vuotiaana, mutta lastensuojelu voi sijoittaa jo 12-vuotiaan suljettuun laitokseen.

– Suomessa ajatellaan, että lasten ja nuorten kohdalla vankeusrangaistusta pitäisi käyttää vain aivan viimesijaisena keinona kaikista vakavimmissa tapauksissa. Aika monet [maat] jakavat juuri tämän ajatuksen, rikosoikeuden professori Sakari Melander sanoo Ylelle.

– Vaikka rikosoikeudellisen vastuun ikäraja olisi joissain maissa alhaisempikin, niin niissäkin yleensä pyritään puuttumaan rikoksiin muulla tavoin kuin laittamalla lapsi vankilaan.

Oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman toteaa, että eurooppalaisissa ikärajoissa kyse on enemmän vakiintuneesta tavasta, eikä kehityspsykologisesta harkinnasta.

Tutkijoiden mukaan ikärajan alentaminen ei vaikuta nuorten rikoksiin vähentävästi. Tanska kokeili ikärajan alentamista 15:sta 14 ikävuoteen 2010-luvun alussa, mutta lopetti sen toimimattomana.

Myös rikoskomisario Marja Väätti Helsingin poliisin nuorisoryhmästä keskittäisi voimavarat mieluummin rikosten ennaltaehkäisyyn.

– Nuorten tekemät rikokset ovat hyvin harvoin suunnitelmallisia niin, että he miettisivät mahdollisia seurauksia ja päättäisivät, että kannattaako, Väätti sanoo.

LUE MYÖS:
Poliisi estänyt useita jopa 100 hengen joukkotappeluita Helsingissä
HS: Alle 15-vuotiaiden vakavat rikokset jatkavat kasvuaan

IS: Uhkaavasti ja väkivaltaisesti käyttäytyvä nuorisoporukka kylvää kauhua Lauttasaaressa

16.09.2023 | 12:02

Naamioita käyttävä nuorisoporukka on saanut ”lintukodon” mainetta nauttivan ja vuosia Helsingin suosituimpana kaupunginosana pysyneen Lauttasaaren asukkaat pelon valtaan, uutisoi Ilta-Sanomat.

Kuluneina viikkoina alueella on liikkunut noin 10–15 nuoren porukka, joka muodostuu arviolta 15–18-vuotiaista nuorista, joista ainakin osan kerrotaan olevan maahanmuuttajataustaisia. He ovat käyttäytyneet uhkaavasti muita lapsia ja nuoria kohtaan. ”Nuorisojengin” arvioidaan tulevan Lauttasaareen muualta pääkaupunkiseudulta, mutta mitään varmaa tietoa tästä ei vielä ole.

IS:n haastattelema lauttasaarelaisäiti kertoo, että kaksi hänen lastaan on joutunut lyhyen ajan sisällä uhkaavaan ja väkivaltaiseen tilanteeseen.

Ensimmäinen tilanne sattui arki-iltana elokuun lopulla, kun ”nuorisojengi” lähti seuraamaan hänen yläkouluikäisen lapsensa kaveriporukkaa. Tilanne kärjistyi väkivaltaiseksi Lauttasaaren liikuntapuistossa, mutta hänen oma lapsensa oli ehtinyt jo poistua kauemmas.

Toinen vaaratilanne sattui lauttasaarelaisäidin alakouluikäiselle lapselle, jolta yritettiin arki-iltana viime viikolla varastaa omaisuutta. Lapsi oli päässyt pakenemaan juoksemalla.

Lauttasaarelainen isä kertoo IS:lle, että lastensa ja nuortensa turvallisuudesta huolissaan olevat vanhemmat ovat päättäneet toimia itse.

– Kiertelemme saarella pyrkien läsnäololla luomaan nuorille turvallisen mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tässä tilanteessa ei voi alkaa pelkäämään vaan on varmistettava, että nuoret saavat kulkea ja harrastaa rauhassa ilman ulkopuolisia uhkia, hän sanoo.

Huolestunut lauttasaarelaisisä lisää, ettei kyse ole enää pelkästä kiusaamisesta, vaan ryöstämisestä ja väkivallasta.

Helsingin poliisi vakuuttaa, että lauttasaarelaisten huoli on poliisin tiedossa ja tilannetta tarkastellaan nyt laitoksen ennalta estävän toiminnan yksikössä.

IS: Koulukiusaamiseen kyllästynyt 15-vuotias tarttui puukkoon

15.09.2023 | 13:23

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsitellään 15-vuotiaan pojan tapausta, jossa syyttäjä vaatii hänelle 7-8 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelyn yrityksestä. Tapauksesta uutisoi Ilta-Sanomat.

Jatkuvaan ja vuosia kestäneeseen kiusaamiseen kyllästynyt 15-vuotias halusi syyttäjän mukaan puukottaa kiusaajansa. Hän oli kirjoittanut tapahtumapäivän aamuna nettiin tappavansa kiusaajan.

Puukolla varustautunut 15-vuotias poika odotteli kouluun päästyään kiusaajaansa, jota lähti seuraamaan ensin kävellen ja lopulta juosten. Syyttäjän mukaan poika huusi samalla haluavansa tappaa kiusaajansa.

Poika ei saanut kiusaajaa kiinni. Hän soitti itse hätäkeskukseen ja poliisit ottivat hänet lopulta kiinni.

Poika myöntää syyllistyneensä laittomaan uhkaukseen, mutta kiistää, että todellisena tarkoituksena olisi ollut kiusaajan vahingoittaminen. Puolustuksen mukaan tarkoituksena oli ainoastaan pelotella kiusaajaa, ja että teko oli hätähuuto.

IS:n tietojen mukaan pojat ovat sopineet korvauksista ja antaneet toisilleen anteeksi.

Oikeuden on määrä antaa asiasta tuomio 27. syyskuuta.

Sisäministeri IS:lle: Tehostetut ruumiintarkastukset käyttöön

15.09.2023 | 09:55

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kuvailee nuorisorikollisuuden kasvua erittäin vakavaksi ilmiöksi. Hän sanoo Ilta-Sanomille kutsuvansa koolle keskeiset sidosryhmät ja viranomaiset, jotta asian suhteen voidaan tehdä nopeita päätöksiä.

Oikeusministeriöön on perustettu hallitusohjelman mukaisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden työryhmä, joka selvittää poikkihallinnollisia toimenpiteitä vuoden loppuun mennessä.

Mari Rantanen ehdottaa Ruotsi-vierailunsa pohjalta pistokokeena tehtäviä ruumiintarkastuksia nuorisorikollisuuden torjumiseksi.

– Tanskassa on esimerkiksi olemassa alueellisen tehostetun valvonnan malli, jossa poliisille annettaisiin mahdollisuus tarkastaa ihmisiä ja autoja tietyn aikavälin aikana esimerkiksi alueilla, joilla on ollut paljon ryöstöjä. Mielestäni näitä asioita tulisi harkita myös Suomessa, ministeri sanoo IS:lle.

Ruotsissa tavoitteena on ollut ampuma-aseiden ja teräaseiden saaminen pois kaduilta. Mari Rantasen mukaan Ruotsissa on ymmärretty, ettei aihetta kannata hyssytellä.

– Asiaan kannattaa tarttua nyt, kun se ilmiö on meillä aluillansa. Ruotsi sanoo nyt suoraan, että maahanmuutto, huono kotoutuminen ja rikollisuus liittyvät yhteen. Siitä on tietysti hyvä vetää myös täällä Suomessa johtopäätöksiä, Rantanen toteaa.

Kokoomusedustaja nuorten rikosaallosta: Tieto tilanteista ja tarpeista ei kulje

03.09.2023 | 15:19

Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi on erittäin huolissaan nuorten pahoinvoinnista ja siitä syntyvästä rikollisuudesta. Hänen mukaansa viranomaisten välinen tiedonvaihdon puute on yksi keskeisistä syistä yhä pahenevalle tilanteelle. Ennaltaehkäisevää työtä Kilpi pitää arvossaan.

Poliisin tuoreen raportin mukaan nuorten epäillyt ryöstöt ja väkivaltarikokset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Varsinkin vakavien rikosten määrä on kasvanut vuosittain. Pelkästään nuorten tekemien ryöstöjen määrä on lisääntynyt 40 prosenttia verrattuna alkuvuoteen 2022.

– Kenenkään nuoruuteen ei tulisi kuulua rikosten teko tai niiden uhriksi joutumisen pelko, Kilpi toteaa tiedotteessa.

Kansanedustaja huomauttaa, että tutkimusten mukaan varhainen puuttuminen on avain syrjäytymisen, pahoinvoinnin kasaantumisen ja nuorisorikollisuuden torjunnassa. Hänestä moniammatillista ja ennalta ehkäisevää työtä tarvitaan lisää. Toimijoiden välinen yhteistyö ei hänestä kuitenkaan ole riittävällä tasolla.

– Kun avun tarjoajat toimivat erillään ja pahimmillaan toisistaan tietämättä, tieto nuoren tilanteesta ja tarpeista ei kulje. Viranomaisten tiedonvaihtoa pitää tehostaa ja tarpeettomia toimintaesteitä poistaa, Kilpi esittää.

– Nyt aivan liian moni pääsee tipahtamaan turvaverkoista lävitse ja monenlaisena oireiluna se tietenkin ilmenee. Nuorisotyötä, perhepalveluita ja kuraattori- sekä mielenterveyspalveluita pitää vahvistaa. Kun jotain on jo tapahtunut, ollaan jo pahasti myöhässä.

Kilven mukaan poliisi on avainasemassa puuttumassa nuorten tekemiin rikoksiin, törkeisiin liikenneturvallisuuden vaarantamisiin ja päihteiden käyttöön. Poliisien resursseja tullaan hallitusohjelman mukaisesti lisäämään. Kansanedustaja toivoo, ettei poliisin tarvitsisi tehdä muiden viranomaisten töitä.

– Poliisin on keskityttävä poliisin työhön, toteaa Kilpi.

HS: Alle 15-vuotiaiden vakavat rikokset jatkavat kasvuaan

24.08.2023 | 18:07

Alle 15-vuotiaat tekevät yhä enemmän ryöstöjä ja pahoinpitelyitä Helsingissä, kertoo Helsingin Sanomat.

Elokuun puoliväliin mennessä poliisin tiedossa oli 289 alle 15-vuotiaiden tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyä. Vuonna 2022 tapauksia oli yhteensä 186.

Myös 18–20-vuotiaiden tekemiksi epäillyissä ryöstöissä ja törkeissä pahoinpitelyissä on huomattavaa kasvua.

Kaiken kaikkiaan alle 21-vuotiaiden rikosepäilyitä on ollut tänä vuonna 1083, kun koko viime vuonna niitä oli 793. Trendi on valtakunnallinen. Yksittäinen ryöstö saattaa kuitenkin näkyä moneen kertaan tilastossa, jos tekijöitä on useita.

Rikoskomisario Sampo Suomala Helsingin poliisin nuorisoryhmästä sanoo, että usein rikosepäilyissä toistuvat samat nimet. Suomalan mukaan alaikäisten kohdalla ei ole kuitenkaan kyse katujengeistä.

Rikokset kohdistuvat niin puolituttuihin kuin aivan vieraisiinkin nuoriin.

– Lähdetään esimerkiksi kauppakeskuksessa seuraamaan ja sitten ryöstetään, kuvailee Suomala HS:lle.

Rikoksista epäillyistä valtaosa on poikia. Iso osa tulee perheistä, joissa vanhemmat ovat maahanmuuttajataustaisia.

Ryöstöjen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun Helsingissä 2022. Huhtikuussa nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss sanoi Verkkouutisille, viime vuonna alkanut ryöstöpiikki ei ole lähtenyt ollenkaan laskuun ja tilanne on huolestuttava.

Nöyryyttäminen rikoksen koventamisperusteena otetaan selvitykseen

02.08.2023 | 12:57

Tekoon liittyvä nöyryyttäminen eli esimerkiksi pahoinpitelyn kuvaaminen ja materiaalin eteenpäin levittäminen voi jatkossa olla rikoksen koventamisperuste. Tällöin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan jaettu video voisi tehdä pahoinpitelystä törkeän.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo kolumnikirjoituksessaan, että hallitusohjelman mukaan selvitetään mahdollisuudet lisätä nöyryytys törkeän pahoinpitelyn kvalifiointiperusteeksi tai rikoksen koventamisperusteeksi ja tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Rantanen viittaa viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettuihin väkivaltavideoihin, joissa pääosin näyttäisi olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria pahoinpitelemässä joukolla toisia nuoria.

Rantanen muistuttaa, että väkivaltaisia videoita ei tule jakaa eteenpäin somessa, vaan ne on hyvä saattaa poliisin tietoon. Nöyryyttävien videoiden leviäminen verkossa on lisätrauma uhreille ja niiden levittäminen palvelee tekijöiden halua saada julkisuutta teoilleen.

Rantasen mukaan hallitus suhtautuu nuorten rikollisuuden ja jengiytymisen kasvuun vakavasti.

– Ongelmien ratkomiseksi tarvitaan koko yhteiskuntaa. Se alkaa kotien ja vanhempien kasvatusvastuusta ja sen tukemisesta päätyen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan, Rantanen kirjoittaa.

Valikoimassa tulee olemaan sekä pehmeitä että kovia keinoja.

– Molempia tarvitaan – on puututtava tehokkaasti rikoksiin, mutta samalla on tartuttava juurisyihin.

Esimerkkinä kovemmista keinoista on tavoite korottaa törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistusta kahteen vuoteen vankeutta sekä rangaista luvattoman ampuma-aseen kantamisesta yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa törkeänä ampuma-aserikoksena.

Tiedonvaihdon esteitä rikostorjunnassa puretaan ja poliisin rikostiedustelun sääntelyä uudistetaan, minkä avulla voidaan puuttua tehokkaammin vakavaan jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Jengirikollisuuteen erikoistuneesta ja poliisilaitosten rajat ylittävästä poliisin ryhmästä pk-seudulla on saatu hyviä tuloksia.

Ennaltaehkäisevässä työssä poliisin, nuorisotyön ja sote-palvelujen ankkuritoiminta pyritään tavoittamaan nuoria, ennen kuin he ajautuvat syvälle rikosten maailmaan. Tavoitteena on kehittää nykyistä ankkuritoimintaa yhä kattavammaksi. Lisäksi alle rikosvastuuiän olevien lasten rikoskierteen katkaisemiseksi etsitään toimenpiteitä.

Kotoutumispolitiikka puolestaan perustuu kielen oppimiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.

– Edistämme esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja teemme kotoutumisjärjestelmää velvoittavaksi. Nämä toimet edistävät niin aikuisten kuin lasten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan, Rantanen katsoo.

HS: Enemmistö kannattaa nuorten väkivaltarikosten rangaistusten koventamista

08.07.2023 | 16:15

Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta kannattaa nuorten väkivaltarikosten rangaistusten koventamista jengirikollisuuden ehkäisemiseksi.

Vastaajista 74 prosenttia koventaisi rangaistuksia, kun taas 12 prosenttia ei koventaisi rangaistuksia.

Suhtautumiseen vaikuttaa puoluekanta, mutta saman puoluekannan omaavien vastaajien keskuudessa havaittiin myös vaihtelua siinä, tulisiko rangaistuksia kiristää. Perussuomalaisten kannattajista jopa 97 prosenttia sanoo kannattavansa kovempia rangaistuksia. Vasemmistoliiton kannattajakunnassa on eniten hajontaa. 30 prosenttia koventaisi rangaistuksia, 34 prosenttia ei koventaisi ja 37 prosenttia ei osaa sanoa, pitäisikö rangaistuksia koventaa vai ei.

Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen arvioi HS:lle, että rangaistusten koventaminen saisi todennäköisesti vähemmän tukea, jos vastaajille annettaisiin enemmän tietoa esimerkiksi rikollisuuden syistä, teko-olosuhteista ja tekijöistä.

Hyttinen muistuttaa, etteivät kovemmat rangaistukset välttämättä johda rikosten vähentymiseen, sillä moni rikos tehdään kiihtyneessä mielentilassa, jolloin kyky arvioida tekojen seurauksia on heikko. Toisekseen nuori voi toimia rikostilanteessa ryhmäpaineen alla.

Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo puuttua nuoriso- ja jengirikollisuuteen mm. tekemällä jengirikollisuuskytköksestä koventamisperusteen, koventamalla luvattomien aseiden hallussapidon rangaistuksia sekä antamalla poliisille lisää keinoja rikollisjengien jäsenten tarkkailuun.

Kovien toimenpiteiden lisäksi hallituksella on käytössän pehmeitä keinoja, joita ovat ankkuritoiminta eli nuorten moniammatillinen tukeminen sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

 

 

Pysäyttävä arvio: Nuorten rikoksista vain murto-osa poliisin tietoon

16.06.2023 | 12:18

Nuorten yleinen turvallisuudentunne on selkeästi heikentynyt viime vuosien aikana ja alaikäisten tekemät ryöstöt sekä väkivallanteot ovat selvästi lisääntyneet. Poliisin tietoon päätyy kuitenkin vain murto-osa rikoksista.

Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkö Ville Hinkkanen kertoo Twitter-kirjoituksessaan, että lähes kaikki alaikäisten tekemät rikokset jäävät viranomaisilta huomaamatta.

Hinkkanen kertoo, että nuorten tekemää ja kokemaa rikollisuutta on viimeksi selvitetty Krimon nuorisorikollisuuskyselyllä vuonna 2020.

– Yhdeksäsluokkalaisista vastaajista 2 prosenttia kertoi osallistuneensa itse vuoden aikana ryöstörikokseen ja 3 prosenttia oli joutunut ryöstön uhriksi, 16-vuotiaista noin 1800 joutui siis ryöstörikoksen uhriksi, Hinkkanen kirjoittaa.

Poliisin tietoon 15-17-vuotiaisiin nuoriin kohdistuneita ryöstöjä tuli kuitenkin vain 177, joista noin kolmasosan voidaan olettaa kohdistuneen nimenomaan 16-vuotiaisiin.

– Poliisille ilmoitettiin ryöstöistä siis vain noin 3 prosenttia, Hinkkanen kirjoittaa.

Keskusrikospoliisin selvityksen mukaan vuosien 2015–2021 alaikäisten väkivaltarikollisuuden taso on lisääntynyt kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta kasvu on ollut erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden osalta.

Tekijöitä ei useinkaan tavoiteta ja kiinnijäämisriski on verrattain pieni. Hinkkasen mukaan enintään kymmenen prosenttia 16-vuotiaista tekijöistä jäi kiinni kyselyn perusteella.

Verkkouutiset haastatteli aiemmin lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarista. Haastattelussa hän kertoi, että tilanteeseen tulee puuttua nopeasti.

– Kehitys vuoteen 2015 saakka on ollut valtavan hyvää, mutta sen jälkeen tilanne on heikentynyt. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin heikko verrattuna esimerkiksi 1990-lukuun. Tilanteeseen tulee kuitenkin tarttua saman tien, ennen kuin väkivallan kehä alkaa ruokkimaan itseään, Pekkarinen kertoi Verkkouutisille.

Rikoksista ilmoittamisen alttius on vuodenajasta riippumatta pysynyt tyypillisellä samalla tasolla. Myös Hinkkanen näkee, että kehityssuuntaan tulee reagoida.

– Lyhyen ajan muutokset poliisitilastoissa heijastavat siten todennäköisesti myös todellisen eli kokonaisrikollisuuden kehitystä, Hinkkanen kirjoittaa.

Yhteiskunnan muutokset näkyvät myös nuorten käyttäytymisessä. Perheen merkitys haastavina aikoina on suuri ehkäisevän toiminnan näkökulmasta. Vanhempien mukaan saaminen nuorten kanssa työskentelyyn on lapsiasiainvaltuutetun mukaan tärkeä osa kokonaisuutta.

– Viimeiset vuodet ovat monessa perheessä olleet erittäin raskaita. Lapsiköyhyys on lisääntynyt ja 10 prosenttia perheistä on köyhien perheiden puolella. Tällaiset tekijät vaikuttavat myös nuoren käyttäytymiseen, Pekkarinen kertoo.

Asiantuntijoiden mukaan lasten tekemät ja lapsiin kohdistuvat rikokset ovat herkkiä ilmoittamisen muutoksille.

– Koska vain pieni osa vakavistakin rikoksista ilmoitetaan, vähäisetkin muutokset ilmoittamisessa vaikuttavat merkittävästi poliisin kirjaamien rikosten määrään, Hinkkanen kertoo.

Ilmoitusalttiuden muutos selittää tilastoitua kehitystä varsinkin pitkällä aikavälillä.

– Rikollisuus vähenee, mutta poliisin tietoon tulee entistä suurempi osa. Tämä tarkoittaa, että kiinnijäämisriski kasvaa, Hinkkanen kertoo.

LUE MYÖS:
Lapsivaltuutettu alaikäisten rikoksista: Nyt on korkea aika toimia
Alaikäisten väkivaltarikokset kasvaneet merkittävästi
Näin moni teini-ikäisten väkivaltarikos tehdään joukolla

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

Kiitos mielelläni!

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)