Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti viime keskiviikkona eli 19.2.2020 pyytää valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin esitutkinnan toimittamiseksi ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimen lainmukaisuudesta al-Hol-asiassa.
Valiokunnan pöytäkirjan mukaan ”pyyntö koskee ulkoministerin menettelyä ulkoministeriön konsulipäällikön virkajärjestelyissä. Asiassa on selvitettävä, onko konsulipäällikön pysyminen kannassaan johtanut siihen, että hänet on pyritty siirtämään uusiin tehtäviin epäasiallisin perustein ja onko menettelyn tarkoituksena ollut vaikuttaa konsulipäällikön päätöksentekoon, ja onko virkajärjestelyn valmistelumenettely ollut lainmukainen”. Tämä oli ollut asiasta tehdyn muistutuksen kolmas kohta.
Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelää haastateltiin saman illan 19.2.2020 A-studiossa:
Onko tilanne nyt sitten se, että pidätte Haaviston toimintaa al-Hol -asiassa muuten (kuin konsulipäällikkö Pasi Tuomisen tapauksen osalta) täysin moitteettomana nyt, paitsi tässä kysymyksessä siitä, että pyrkikö hän syrjäyttämään Tuomisen?
– Kyllä. Juuri näin on. Muusta ei löytynyt moitittavaa sijaa.
Eli näistä muista kohdista asia on nyt siis käsitelty loppuun ja mitään lisää tutkimista tai ulostuloja ei ole tulossa?
– Ei. Tältä osin.
Moni ihmetteli Ojala-Niemelän lausuntoa. Käsitelty loppuun? Eikä muusta ”löytynyt moitittavaa sijaa”?
Kokenut parlamentaarikko ja juristi Johanna Ojala-Niemelä todellisuudessa oletettavasti tarkoitti, että valiokunta käsitteli loppuun vasta rikoslain puolen asiassa. Siksi siis ”tältä osin”.
Valiokunnan työn asiassa pitäisi jatkua poliisin esitutkinnan valmistuttua. Lopulta valiokunnan mietintö ottanee kantaa koko asiakokonaisuuteen.
Siihen kuuluu myös kansanedustajien muistutuksen neljäs kohta. Sen mukaan ”tutkinnan osana on tarkasteltava, onko ulkoministeri toiminut lain mukaisesti jättäessään tuomatta asian valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi”. Hankkeista tuoda ISIS-äitejä Suomeen, kuten salaisesta Korpi-projektista, ei ollut valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä. Perustuslain 67. pykälän mukaan kuitenkin ”yleisistunnossa ratkaistaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii”.
Voisi olla melko ironista, jos perustuslakivaliokunta ei kansanedustajien muistutuksen myötäkään käsittelisi lainkaan sitä, rikottiinko valtakunnan turvallisuuttakin koskevassa päätöksenteossa perustuslakia.
Miksi hallituksen käsittelyyn?
Syyrian al-Holin ISIS-leirin suomalaisten kotiuttamista valmistellut Korpi-projekti työryhmineen oli monen näkemyksen mukaan sen luokan hanke, ettei ulkoministeriö olisi saanut toteuttaa sitä omin päin. Julkisuudessa olevien tietojen valossa on vähintään perusteltua epäillä, ettei Pekka Haavisto menetellyt asiassa valtioneuvostolain eikä perustuslainkaan mukaisesti. Tämä kysymys saattaa vielä palata kummittelemaan, kun al-Holin tapauksen puintia jatketaan.
Miksi ulkoministerin olisi sitten pitänyt tuoda tällainen asia hallituksen käsittelyyn, ainakin viimeistään loppuvuodesta?
* Perustuslain 67. pykälässä säädetään, että valtioneuvoston yleisistunnon tulisi ratkaista laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii.
* Valtioneuvostolaissa todetaan, että ministeriön päätettäväksi kuuluva asia on yksittäistapauksessa siirrettävä yleisistunnossa ratkaistavaksi, jos sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Siirtämisestä päättää yleisistunto pääministerin tai asianomaisen ministerin esityksestä.
”Laajakantoisuudelle” ja ”periaatteelliselle tärkeydelle” ei ole aukotonta määritelmää. Hyvällä tahdolla voidaankin todeta, että esimerkiksi yksittäisten orpolapsien kotiuttaminen Syyrian leiriltä tuskin täyttäisi laissa mainittua kynnystä. Tilanne menee kuitenkin mutkikkaammaksi, kun kotiutettavien määrä nousee, mukaan otetaan useita ministeriöitä ja joudutaan punnitsemaan terrorismin uhkaan liittyviä turvallisuuskysymyksiä.
Muistellaanpa, minkä suuruusluokan hankkeesta oli kyse.
Ulkoministeriön johdolla perustettiin marraskuussa 2019 ”KORPI-projekti -työryhmä”. Mukana olivat ulkoministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja puolustusministeriö. Työryhmän alaisuuteen asetettiin perustamisasiakirjan mukaan vielä kolme alatyöryhmää, joihin ministeriöt lähettivät edustajiaan. Alatyöryhmät olivat konsulitoiminta, operaatioturvallisuus ja -logistiikka sekä viestintä. Niiden tehtävänä oli ”tuottaa operaatiosuunnitelma vastuullaan olevan kokonaisuuden osalta”. Hankkeesta tiesivät vain asianosaiset.
Maan johdon tietämättä
Myöhemmin julki tulleiden tietojen mukaan Korpi-ryhmä laati ulkoministeriön johdolla tarkan suunnitelman tuoda leiriltä Suomeen joulukuussa charterlennolla kaikki palautukseen suostuvat henkilöt.
Ulkoministerin toimivallalla siis perustettiin neljän ministeriön yhteishankkeena työryhmä ja alatyöryhmiä, jotka päätyivät laatimaan tarkan suunnitelman noin 40 ihmisen tuomisesta Syyrian ISIS-leiriltä Suomeen. Heidän joukossaan maahan olisi tuotu kymmenkunta naista, joiden muodostamasta turvallisuusuhasta suojelupoliisi on varoittanut.
Kotiuttamishankkeita vietiin eteenpäin muun muassa tämän ja tämän jutun perusteella informoimatta asianmukaisesti silloista pääministeri Antti Rinnettä ja tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.
Presidentti palasi poliittisen päätöksen – eli valtioneuvoston linjauksen – tarpeeseen Ylen Ykkösaamussa lauantaina 22.2.2020. Sauli Niinistöltä kysyttiin loppuvuoden tapahtumista ja turvallisuusselvitysten kattavuudesta al-Holin asiassa. Hän vastasi muun muassa seuraavaa:
– Erityisesti poliittinen päätös – sehän sitten syntyi joulukuussa – se oli minusta sen vuoksi hyvin tärkeä, että tuo erityislähettiläs (ulkoministerin erityisedustaja, toim. huom.) joka siellä paikan päällä oli, hän joutui pyytämään virka-apua. Ja yksittäinen virkamies, hänen pyyntönsä on vähän vaikea toiselle virkamiehelle, ellei taustalla ole selkeää linjausta.
Tasavallan presidenttikin siis katsoi, että ulkoministerin al-Hol-erityisedustaja tarvitsi tuekseen poliittista päätöstä voidakseen ottaa kotiutushankkeeseen mukaan muita viranomaisia. Korpi-projektia kuitenkin vietiin eteenpäin pelkällä ulkoministeri Haaviston päätöksellä ja julki kertomatta.
Vasta joulukuun puolivälissä uuden pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus teki yleisistunnossaan al-Holista periaatepäätöksen.
KASPERI SUMMANEN
JUHA-PEKKA TIKKA
LUE MYÖS:
Näkökulma: 10 ikävää lisäkysymystä al-Holista (VU 19.2.2020)
Pekka Haaviston al-Hol-syksy – näinkö kaikki tapahtui (VU 9.2.2020)
Antti Rinne: Minulle ei esitelty al-Holin Korpi-projektia (VU 4.2.2020)
Tässä on al-Holin leiriläisistä jätetty koko välikysymys (VU 11.12.2019)
Toimiko lainvastaisesti? Tässä koko muistutus Pekka Haavistosta (VU 19.12.2019)
Presidentti Sauli Niinistö: En ole tiennyt mistään al-Hol -päätöksestä (VU 3.12.2019)
