Verkkouutiset

Tykistösodan laajuus tuli lännelle yllätyksenä. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / BULENT KILIC

Näin Ukrainan sodan luonne tuli lännelle yllätyksenä

Ukrainan kaltaista tykistösotaa pidettiin nykypäivänä lähes mahdottomana.

Länsi ei ollut varautunut Ukrainan sodan kaltaiseen tykistö- ja panssarisotaan, arvioivat The New York Timesin haastattelemat asiantuntijat ja virkamiehet. Kylmän sodan päätyttyä Neuvostoliiton romahdukseen useat Euroopan maat karsivat puolustusmenojaan ja asevarastojaan, samalla kun uudet, terrorismin kaltaiset uhkakuvat vaativat uudenlaisia operaatioita. Tykistösotaa pidetiin lähes mahdottomana nykypäivänä.

Nyt Ukrainan tykistösodan laajuus on lyönyt Ukrainaa tukevat länsimaat ällikällä.

– Päivä Ukrainassa vastaa kuukautta Afganistanissa, sanoo Camille Grand, nykyisin ECFR-ajatushautomon tutkija ja entinen Naton apulaispääsihteeri.

Siinä missä Nato-joukkojen tykistö on Afganistanissa ampunut parhaimmillaan 300 laukausta päivässä, ampuvat ukrainalaiset tuhansia laukauksia päivässä, ollen samalla ilmatorjunnan tarpeessa.

Nato-virkailijan mukaan Ukrainan tykistö ampui viime kesänä noin 6000-7000 laukausta päivässä, venäläisten ampuessa päivittäin jopa 40 000-50 000 laukausta. Vertailun vuoksi NYT toteaa, että Yhdysvallat valmistaa kuukaudessa 15 000 tykistöammusta.

Ukrainan länsiliittolaiset yrittävät nyt epätoivoisesti kerätä Ukrainalle sen kaipaamia asejärjestelmiä ja ammuksia. Ukrainaan lähetetään jopa neuvostoaikaisia tankkeja ja ohjuksia, ja NYT:n mukaan Nato on mahdollisesti tukemassa neuvostoliittolaisten ammusten valmistuksen uudelleenkäynnistämistä Itä-Euroopassa. Samalla Nato-maat pyrkivät myös täyttämään omia, hupenevia varastojaan.

Yhdysvallat on kuitenkin sanonut jatkavansa aseavun toimittamista Ukrainalle, ja vakuuttanut sen asevarantojen riittävän myös muiden yhdysvaltalaisten intressien puolustamiseen maailmalla.

Myös Venäjän asevoimat painivat ongelmien kanssa, NYT kertoo. Ammuksia venäläisillä on yhä runsaasti, mutta monet ovat vanhoja ja vähemmän tarkkoja. Venäjä pyrkii nyt ostamaan halpoja droneja Iranilta ja ohjuksia Pohjois-Korealta, lehti uutisoi.

Ukraina on toivonut länneltä pitkän kantaman ohjuksia, tankkeja, hävittäjiä ja kehittyneempiä ilmatorjuntajärjestelmiä. Näitä se tuskin kuitenkaan saa, arvioi CSIS-ajatushautomon Mark F. Cancian. Hävittäjien ja panssarivaunujen käyttöönotto vaatii pitkän koulutuksen, ja länsi ei halua toimittaa Ukrainalle ohjuksia joilla mahdollisesti voisI iskeä myös Venäjälle, hän sanoo.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta , ,
MAINOS