Kirurgitaustainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) pohtii, olisiko tekoäly ratkaisu terveydenhuollon ”hukkajahtiin” eli resurssien tarpeettomaan käyttöön.
Hänen mukaansa tekoälyyn asetetaan valtavia odotuksia, mitä tulee lääketieteen ja terveydenhuollon kehitykseen.
– Potentiaali tuntuu rajattomalta ja tässä vaiheessa sen lopullista vaikutusta voi vain arvailla. Visiot vaihtelevat esittäjästä riippuen maan ja taivaan välillä. Tekoälyn toivotaan vapauttavan käsiä suoraan potilastyöhön suhteellisen yksinkertaisista mekaanisista tehtävistä, kuten työvuorosuunnittelu, tilakäytön optimointi, lähetteiden käsittely, varastojen hallinnointi tai päivystyslistojen suunnittelu, Ville Väyrynen luettelee blogissaan.
– On puhuttu tekoälyn kykenevän auttamaan diagnostiikassa tai näytteiden analysoinnissa ja hurjimmat odottavat AI:sta jopa sisätautilääkärin korvaajaa. Totuus löytynee jostain maltilliselta keskitieltä, ainakin lähitulevaisuudessa, kansanedustaja pohtii.
Väyrynen itse uskoo tekoälyyn ja sen harkitun käytön tuomaan tuottavuuspotentiaaliin myös terveydenhuollossa.
– On jo näyttöä siitä, että teknologia tuo lisätarkkuutta esimerkiksi röntgenkuvien tai kudosnäytteiden analyysiin. Erilaisia päätöksenteon tukia on ymmärtääkseni myös verrattain vaivatonta luoda. Näitä kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan, jotta inhimillisen vaihtelun mahdollisuus minimoidaan.
Hänen mukaansa suuri osa teknologisista ratkaisuista, ei ainoastaan tekoäly, keskittyy kuitenkin tarkentuneeseen diagnostiikkaan, uusiin hoitomenetelmiin, lääkekehitykseen tai instrumentti-innovaatioihin.
– Tavallaan siis teknologiasektorilta haetaan kysyntää, keinoja ja kuluja lisääviä innovaatioita.
Tekoäly voisi tunnistaa turhat tutkimukset
Samaan aikaan länsimaista on Väyrysen mukaan saatavilla suhteellisen vakuuttavaa näyttöä siitä, että terveydenhuoltojärjestelmissämme on niin sanottua hukkaa eli vähähyötyistä tai jopa haitallista toimintaa karkeasti ottaen 15-30 prosenttia kaikesta sisällöstä.
– Kun tätä peilataan hyvinvointialueiden vuotuiseen rahoitukseen, puhutaan Suomessa miljardien eurojen tuuleen heitetystä potista vuositasolla. Teemme tutkimuksia, jotka eivät ole perusteltuja ja annamme hoitoja, jotka eivät hyödytä potilasta. Tähän törmäävät kaikki ammattilaiset jokapäiväisessä työssään vaikkapa osastohoidon aikana otettujen toistuvien verikokeiden muodossa.
Väyrysen mukaan ei ole tavatonta, että tietokonekuvantaminen tai jopa magneettikuva otetaan tietäen, ettei sen tulos tule vaikuttamaan valittuun hoitolinjaan.
– Suoritamme vuodessa tuhatmäärin vähähyötyiseksi osoitettuja toimenpiteitä. Kustannusvaikuttava toiminta ei siis ole kiinni ainoastaan tehokkaista diagnostisista ja hoidollisista tuotantolinjoista. Suuri merkitys on myös sillä, milloin osaamme olla tekemättä hyödyttömiä asioita.
Väyrynen toivoo, että myös terveydenhuollon tekoälysovellusten kehittäjät löytävät hukkajahdin taloudellisen merkityksen.
– Pelkästään Pohjoismaiden alueella puhuttaneen varovaisesti arvioiden 10-20 miljardin euron vuosittaisesta säästöpotentiaalista. Ei liene monimutkaista kehittää päätöksenteon tukea, joka arvioi taustalla lääkärin tekemiä ratkaisuja ja tilaamia tutkimuksia myös kriittisessä mielessä.
Väyrynen huomauttaa, että yli viitearvojen menevissä verikoevastauksissa on jo tähtimerkinnät.
– Miksi suositusten vastaisiin tai muuten turhiin, tarpeettomiin tai päällekkäisiin pyyntöihin ei voisi nostaa omia herätteitään. Eikö tekoäly voisi huomauttaa, jos tilaamme tarpeettomia verikokeita, hyödyttömiä kuvantamisia tai ohjelmoimme toimenpiteen, joka on todettu vähähyötyiseksi?
Lopuksi Väyrynen huomauttaa, että vaikuttavuus ei ole pelkästään oikeiden asioiden tekemistä.
– Se on mitä suuremmissa määrin väärien asioiden tekemättä jättämistä. Ihmisvoimin teemme näitä asioita edelleen miljardimitassa. Pystyisikö tekoäly olemaan osa ratkaisua?
LUE MYÖS:
Tekoäly mullistaa: Nämä virheet pudottavat sinut työelämän kelkasta
Tekoäly mullistaa lääkekehityksen – potilaan eduksi
