Vaikka tekoäly suoriutuu monista työtehtävistä ihmisen puolesta ja auttaa ideoinnissa, asia ei ole täysin mutkaton. Tekoälyn yleistymiseen liittyy myös vaaroja, jotka ovat uhka sekä yksittäiselle työntekijälle että koko työyhteisölle.
Tekoälykouluttajan Jukka Saksin mukaan asiassa on olemassa kaksi vaaraa. Toinen on se, että tekoäly mielletään jollain tavalla etäiseksi asiaksi, joka ei koske omaa työtä ja organisaatiota.
– Silloin voidaan ajatella, että tämä asia ei vaikuta meihin. Tekoälyyn suhtaudutaan ikään kuin silmät ummistaen. Silloin voi nopeasti tulla vastaan tilanne, että tiputaan kehityksen kelkasta sekä yksilöinä että työyhteisönä, Saksi arvioi Verkkouutisille.
Toinen vaara liittyy siihen, että tekoälystä innostutaan liikaa ja siihen suhtaudutaan täysin ilman kyseenalaistamista. Tätä Saksi luonnehtii tekoälyn ”laiskaksi käytöksi”.
– Tarkoitan laiskalla käytöllä sellaista tekoälyn kielimallien käyttötapaa, joka tyhmentää meitä ja tekee kaikesta hengetöntä ja tasapaksua. Jos kysymme tekoälyltä geneerisesti asioita, saamme myös geneerisiä vastauksia.
Tähän liittyy riski. Jos työntekijät eivät osaa haastaa tekoälyn antamia vastauksia vaan hyväksyvät ne sellaisenaan, ihmisten oma asiantuntijuus ja näkemys jäävät hyödyntämättä. Silloin tavallaan ulkoistamme myös omaa ajatteluamme tekoälylle.
Tekoäly on kehittynyt viime vuosina nopeaa vauhtia ja se on yhä keskeisempi osa nykyajan työelämää. Tekoälykouluttajana työskentelevä Saksi on huomannut muutoksen läheltä. Vielä kaksi vuotta sitten hän sai kuulla jatkuvaa tekoälyn vähättelyä jopa yritysten johtajilta. Ajattelutapa tekoälyn tarpeettomuudesta oli yleinen.
– Kahdessa vuodessa on tapahtunut valtavasti muutoksia. Se näkyy myös ihmisten asenteissa. Tekoälyyn suhtaudutaan nykyään huomattavasti uteliaammin.
Älä ulkoista ajatteluasi
Saksi korostaa, että tekoälyn merkitystä ei pidä vähätellä. Se tulee olemaan yhä suuremmassa roolissa kaikessa tietotyössä. Siksi työntekijän on suorastaan elintärkeää hallita tekoälyn kielimallien käyttö edes pintapuolisesti.
Yksi asia on silti tärkeää muistaa: tekoäly on apuväline eikä sille saa ulkoistaa omaa ajatteluaan eikä arvomaailmaa.
– Jos sen teemme, menetämme ihmisyyden työelämässä, Saksi korostaa.
Tekoälyä hyödynnetään työelämässä jo nyt useissa toiminnoissa. On kuitenkin olemassa tiettyjä tilanteita, joihin tekoäly ei sovellu. Tai ainakaan sen ”laiska käyttö”, kuten Saksi muotoilee.
Esimerkkinä hän mainitsee tilanteet, joissa tehdään ihmisiin liittyviä valintoja. Ne voivat koskea niin ihmisten terveystietojen, sosiaaliturvaetuuksien kuin työpaikkahakemusten käsittelyä.
– Jos ulkoistamme esimerkiksi työpaikkahakemusten ja ansioluetteloiden läpikäymisen koneelle, näen siinä isoja riskejä. Silloin tekoäly voi tehdä pelkän hakemuksen tai ansioluettelon perusteella todella isoja valintoja ja tiputtaa hyvänkin hakijan pois jatkosta.
Saksi suosittelisikin käyttämään tekoälyä tällaisissa tilanteissa ikään kuin apuvälineenä. Tekoälystä voi olla apua suuren hakemusmäärän käsittelyssä, mutta lopullisia rekrytointipäätöksiä ei koskaan saa ulkoistaa sille.
– Lopulliset valinnat tekee aina ihminen. Varsinkin kun puhutaan toisista ihmisistä ja niihin liittyvistä valinnoista, Saksi korostaa.
Joihinkin työtehtäviin tekoäly sopii erinomaisesti. Näitä ovat esimerkiksi toistuvat ja geneeriset päätökset. Tekoäly sopii siis hyvin sellaisiin työtehtäviin, joissa ei tarvita ihmisen omaa asiantuntemusta.
Tarvittaessa tekoälyä voi käyttää myös apuvälineenä, ja siltä voi kysyä parannusehdotuksia ja ideoita erilaisiin asioihin. Saksi kuitenkin korostaa, että tekoälyn antamiin vastauksiin pitäisi suhtautua ikään kuin ehdotuksina. Ne eivät ole ehdottomia totuuksia, joita olisi noudatettava.
– Pitää kuitenkin muistaa, että ihminen tekee aina valinnat ja kantaa vastuun. Koneelle ei voi ulkoistaa päätösvaltaa isoissa asioissa. Ne ovat aina ihmisen vastuulla, Saksi painottaa.
Tekoäly on yhtä suuri mullistus kuin internet – ellei jopa suurempi
Tekoälyn murros on ollut nopea. Muutos on tapahtunut aivan viime vuosien aikana. Vielä 2020-luvun ensimmäisinä vuosina tekoälystä puhuivat vain harvat, mutta tänä päivänä asia on kaikkien huulilla.
Tekoälyn murrosta on pidetty niin merkittävänä, että sitä on verrattu jopa internetin yleistymiseen 1990-luvulla.
– Itse ajattelisin, että tämä [tekoälyn yleistyminen] on jopa isompi muutos. Siksi, että tämä tapahtuu moninkertaisella nopeudella internetin yleistymiseen verrattuna. Muistan sen ajan, ja silloin internetin yleistymiseen meni aikaa monta vuotta. Nyt kehityksessä mennään eteenpäin moninkertaista vauhtia, Saksi pohtii.
Muuttuvassa tilanteessa työpaikoilla olisi hyvä varmistua myös siitä, että kaikki pysyvät kehityksen kelkassa. Tässä asiassa Saksi korostaa organisaation johdon vastuuta. Organisaation johdolla on päätösvalta siihen, mikä toimintakulttuuri tekoälyn kanssa ja on, miten sitä käytetään. Vai käytetäänkö lainkaan.
– Joissain työpaikoissa saattaa edelleen olla kulttuurina, että osa työntekijöistä käyttää tekoälyä ikään kuin salaa. Siksi, että he eivät edes tiedä, onko sen käyttö työtehtävissä sallittua, Saksi toteaa.
Siksi hänen mukaansa olisi tärkeää, että työpaikalla on selvät pelisäännöt tekoälyn käytöstä.
– Olisi myös hyvä, että näistä asioista puhuttaisiin läpinäkyvästi ja avoimesti.
Jos työpaikalla tekoälyn käytöstä ei ole puhuttu avoimesti ja selkeitä pelisääntöjä ei ole, tilanne voi aiheuttaa epävarmuutta ja epäröintiä. Saksin mukaan pahimmassa tapauksessa vieraalta tuntuva tekoäly voi aiheuttaa jopa pelkoa työntekijöissä.
– Jos työpaikalla pääsee valloilleen ajattelu, että tekoäly on viemässä työmme, ihmiset alkavat suojaamaan omaa työpaikkaansa ja rooliaan sekä pyrkivät estämään tekoälyn tulon organisaatioon.
Tämä toimintamalli voi olla tuhoisa.
– Ei sitä [tekoälyn tuloa] voi estää, vaan tällaiset organisaatiot tuhoutuvat ennen pitkää. Muutos on nopea, ja siksi uteliaan kulttuurin luominen olisi organisaatioissa todella tärkeää.
Tekoälyyn kannattaakin suhtautua enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Saksin mukaan tekoäly on uhka vain silloin, jos sitä käytetään laiskasti. Hyvin käytettynä tekoäly auttaa lisäämään luovuutta ja jopa säästämään aikaa ja sitä kautta lisäämään tehokkuutta.
– Tekoälyä hyödyntävät yritykset tulevat tekemään paremmin asioita ja edullisemmin, sillä ne pystyvät tehostamaan toimintaamme. Uskon, että tulemme näkemään jo seuraavien vuosien aikana sellaisten yritysten konkursseja, joissa tekoälyä ei osattu ottaa käyttöön.
Hänen mukaansa tekoäly korvaa ihmisiä lähivuosina jo jonkin verran, mutta suurimmaksi osaksi tekoälyä hyödyntävät ihmiset korvaavat ne ihmiset, jotka eivät hyödynnä tekoälyä.
– Työelämä muuttuu nopeasti, joten pitkälle meneviä ennusteita on vaikea tehdä. Siitä olen varma, ettei uteliaisuus poistu muodista koskaan, Saksi arvioi.
LUE MYÖS:
Tekoäly kehittyy vauhdilla – tutkijan mukaan tämä on suurin riski
Viekö tekoäly meiltä työt? Näillä aloilla riski on suurin
Tekoäly on jakamassa yritykset kahteen leiriin
Yksinäiset miehet alistavat tekoälyllä luotuja tyttöystäviä