Tekoäly arkistot

Bussit ajavat ilman kuljettajaa tässä suurkaupungissa

Arttu Rintanen 21.04.2024 | 23:57

Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa matkaa yöbusseja. Ne erottaa muista busseista kuitenkin yksi asia: Nämä linja-autot ajavat suurkaupungin teillä itse. Asiasta kertoo BBC.

Kun keskiyö koittaa, A21-bussin kuljettaja painaa kojelaudassa olevaa pientä punaista nappia. Mitään ei tapahdu. Linja-auto jatkaa matkaansa, pysähtyen liikennevaloihin ja kääntyen risteyksistä.

Kuljettaja ei kuitenkaan ole keskiyön jälkeen tehnyt mitään. Linja-auto on ajanut reittiään täysin itsenäisesti.

Autonomisia linja-autoja kehittävän Sum-yhtiön toimitusjohtajan Park Kang-ukin mukaan jokin päivä kaikki Soulin bussit toimivat ilman kuljettajia. Sum on kehittänyt viimeisen neljän vuoden ajan autonomisia linja-autoja, jotka ovat ensimmäistä laatuaan koko maailmassa.

Teknologia ei ole vielä täysin kypsää, joten öisen Soulin hiljaiset kadut ovat täydellinen ympäristö järjestelmien kehittämiseen.

– Yhä harvempi ihminen haluaa olla bussikuski, etenkään öisin. Tämä on täydellinen ratkaisu tämän puutteen korjaamiseen, Park iloitsee.

Turvallisuussyistä matkustajien on kuitenkin istuttava koko matkan ajan sekä käytettävä turvavöitä. Kuljettajan paikalla myös istuu aina joku siltä varalta, että jotakin odottamatonta tapahtuisi.

Aluksi itsestään liikkuvan ratin näkeminen voi säikäyttää, mutta robottibussit toimivat hämmästyttävän sujuvasti. Välillä kuljettajan on kuitenkin puututtava tilanteeseen ja lyötävä jarrut pohjaan. Nämä hetket muistuttavat siitä, että robottiautoteknologia on vielä alkuvaiheissaan.

Matkustajia tekoälyn kuljettamassa linja-autossa matkustaminen ei pelota.

– Minusta oli jännittävää päästä kokeilemaan tätä. Yöbussien kuljettajien korvaaminen tekoälyllä myös vähentää kuljettajiin kohdistuvaa painetta, kommentoi eräs opiskelija.

Kaikki matkustajat eivät edes tajunneet, että linja-autoa kuljetti tekoäly.

– En edes tajunnut. […] Ei sitä huomaa, eräs nainen totesi.

Yhdysvaltalainen autoinsinööriliitto SAE kategorisoi robottiautot viiteen eri luokkaan. Ensimmäinen luokka koostuu lähinnä apuvälineistä kuten vakionopeudensäätimestä, viides luokka taas täysin automaattisista ajoneuvoista, jotka selviävät autonomisesti kaikista mahdollisista tilanteista. Sellaisia ei toistaiseksi ole olemassa.

Soulin yöbussit kuuluvat kolmanteen luokkaan, kehittyneimmät robottiautot taas neljänteen. Nekin tosin toimivat vain rajatuilla alueilla Kiinan Pekingissä sekä Yhdysvaltain Kaliforniassa ja Arizonassa.

Se, saavutetaanko viidettä luokkaa koskaan jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä.

– Ajatus siitä, että robottiautot olisivat tulevaisuus on puhdasta scifiä, väittää Melbournen Monashin yliopiston julkisen liikenteen tutkimuksen professori Graham Currie.

– Se on hölynpölyä, rehellisesti sanottuna. Kaduilla on koiria, on lapsia, on säätiloja, on muita ajoneuvoja. Teknologia ei ole ratkaissut näitä asioita, ja ei ehkä ikinä ratkaise.

Robottibussit ovat myös huolestuttaneet ammattiliittoja. Soulin linja-autonkuljettajien liiton pääsihteerin Yoo Jae-hon mukaan autonomiset ajoneuvot eivät saisi korvata ihmisiä, sillä ne ovat liian vaarallisia. Mikäli ne korvaavat kuljettajia enenevissä määrin, pitäisi kuljettajille järjestää koulutusta ja uusia töitä.

A-21 -linjan bussikuskia robottibussit eivät kuitenkaan haittaa.

– Onhan se minulle helppo sanoa, mutta minusta tämä on mahtavaa. Linja-auton ajaminen yöllä on kovaa työtä. Tuskin kovin moni jää ikävöimään tätä, kuljettaja päättää.

Tekoälyn ohjaama hävittäjä kohtasi ensi kertaa ihmispilotit oikeassa harjoitustaistelussa

Kasperi Summanen 20.04.2024 | 10:20

Tekoälyn ohjaama hävittäjäkone on kohdannut tiettävästi ensimmäistä kertaa ihmispilottien ohjaamia koneita taisteluharjoituksissa Yhdysvalloissa. Asiasta uutisoi ilmailusivusto Aviationist.

Yhdysvaltain ilmavoimien testipilottikoulun ja Yhdysvaltojen asevoimien korkean teknologian hankkeista vastaavan DARPA:n mukaan harjoitus järjestettiin jo viime vuonna. Siitä kuitenkin kerrotaan vasta nyt. Projektia vetänyt tiimi on pantu ehdolle ilmailusaavutuksista jaettavan Yhdysvaltain ilmailuliiton arvostetun Robert J. Collier -palkinnon saajaksi.

Harjoituksessa ihmislentäjän valvoma tekoäly operoi F-16-hävittäjään perustuvaa X-62 VISTA -testikonetta.

Puolustusmanöövereistä alkaneet testit etenivät lopulta suoriin kohtaamisiin ja kaartotaisteluihin, joissa koneet kävivät vain noin 600 metrin päässä toisistaan ja lensivät suurilla nopeuksilla.

Yhdysvaltain ilmavoimien tiedotteen mukaan X-62:n ohjaamossa varmuuden vuoksi istuneet lentäjät eivät joutuneet kertaakaan ottamaan konetta pois tekoälyn ohjauksesta useiden harjoitustaistelulentojen aikana.

– [Tekoälyn ohjaaman] itsenäisen ilmasta-ilmaan taistelun mahdollisuudet ovat olleet kuviteltavissa vuosikymmeniä, mutta todellisuus on pysynyt tähän asti kaukaisena haaveena, Yhdysvaltain ilmavoimaministeri Frank Kendall kommentoi.

Kendall suitsuttaa tekoälyn lentämän X-62:n murtaneen ”erään taistelulentämisen suurimmista muureista”.

– Tämä on mullistava hetki, ministeri sanoo.

Tutkimuksen mukaan tekoäly ei ymmärrä ihmistä riittävästi

Ville Mäkilä 11.04.2024 | 13:00

Teknologia on iso voimavara ihmiskunnalle, mutta edelleen siitä hyödytään liian vähän. Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirran mukaan yksi suurimmista syistä on se, että tietokoneet ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä, ajattelua ja tunteita liian vähän.

– Ihmiskunta saisi enemmän irti teknologiasta, jos tietokoneet ymmärtäisivät paremmin käyttäjää, hän sanoo.

Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja tekee laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Näillä malleilla voi esimerkiksi ennustaa, miten helppoa jollekin on mobiililaitteen käyttäminen, mutta myös selittää käyttäytymistä, miksi esimerkiksi jotkut kokevat tekoälyavusteisen tekstinsyötön hankalaksi ja toiset eivät. Käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuren harppauksen viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Advanced Grant -apurahoja kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekoon. Oulasvirta on saanut aiemmin ERC:n lupaavien tutkijoiden Starting Grant -apurahan vuonna 2015.

– Aikaisemmassa ERC-projektissa pystyimme parantamaan käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta noin 5–25 prosenttia tapauksen mukaan. Uusilla menetelmillä saamme irti huomattavasti enemmän, hän uskoo.

Nyt rahoitettavan ERC-projektin tavoitteena on tuottaa uudenlaisia malleja, jotka ovat laajasti ja helposti sovellettavissa eri käyttökohteisiin, esimerkiksi suunnittelemaan toimiva ohjaamo autoon. Kun ohjaamoa voi testata keinotekoisella käyttäjämallilla 3D-simulaatiossa, ymmärrämme paremmin, miten parantaa teknologian käytettävyyttä. Malleilla voi myös selittää käyttäytymistä eri tilanteissa tai optimoida käyttöliittymiä, esimerkiksi www-sivuja ja valikoita.

– Visiomme on, että tulevaisuudessa voimme helpottaa tietokoneen käyttöä antamalla tekoälylle keinoja paremmin tulkita ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Tämän takana on koneoppimista ja simulaatiota ihmisen kehon ja ajattelun toiminnasta. Tekoäly voi simulaation kautta löytää selitysmalleja havainnoilleen ja valita parhaan tavan toimia ihmisen kanssa. Meille ei riitä, että saamme käyttäjämallimme toimimaan, vaan onnistuessamme meillä on myös mahdollisuus keskustella käyttäjämallin kanssa siinä toimintaympäristössä, minne se on viety, Oulasvirta sanoo.

Miten tietokoneille sitten voidaan opettaa, että ihmiset ovat erilaisia?

– Yhdistämme kaksi ennen yhdistämätöntä lähestymistapaa. Ensinnäkin hyödynnämme tutkimuksessamme käyttäytymistieteiden teorioita, jotka kuvaavat ihmisiä psykologian ja laskennallisten periaatteiden avulla. Toisaalta koneoppimisen avulla pystymme ensimmäistä kertaa ennustamaan suuria määriä käyttäytymistä kuvaavia muuttujia ja opettamaan käyttäytymismalleja eri ympäristöissä.

ERC-projektia vauhdittaa sapattivuosi Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, missä Oulasvirta on keskittynyt tutkimustiedon syventämiseen. Hän pitää yhdeksän kuukauden vierailuaan erittäin onnistuneena ja palaa Otaniemeen uusien oppien kera toukokuussa. Hän on vierailullaan keskittynyt robottien ja ihmisen vuorovaikutukseen.

– Olen oppinut erityisen paljon algoritmeista, joita robotiikassa käytetään ihmisen preferenssien päättelyyn, ja miten niitä tehdään käytännössä. Koodit vaativat paljon käsityötä mutta myös teoriaa.

Viisi vuotta kestävän ERC-projektin lisäksi työt Suomessa jatkuvat tiiviisti myös Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa, missä Oulasvirta vastaa FCAI:n Interactive AI -tutkimuksesta. FCAI kerää yhteen suomalaisen tekoälytutkimuksen huiput, jossa mukana ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT. FCAI:n tutkimus tähtää tekoälyyn, joka pystyy sekä oppimaan että suunnittelemaan ja joka toimii yhteistyössä ihmisten kanssa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

IS: Nämä työpaikat katoavat Suomesta

Kaisa Paastela 05.04.2024 | 10:00

Tekoälyn kehitys muuttaa töiden työnkuvaa ja tekee osan työpaikoista tarpeettomiksi, kertoo Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen Googlelle koostamaa raportti. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.

Tekoälyn ennustetaan vievän 100000 eli kuusi prosenttia Suomen työpaikoista. Vuositasolla tämä olisi 10 000–15 000 työpaikkaa.

Uhatuimmassa asemassa ovat toimistotyöntekijät, asiakaspalvelukeskusten työntekijät ja myyjät sekä kielenkääntäjät.

Raportin mukaan tekoäly ei kuitenkaan johda työpaikkojen kokonaismäärän laskuun, vaan katoavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia. Google arvioi työnsä menettäneiden kouluttautuvan uusiin työtehtäviin 10 vuoden aikana. Näiden uskotaan saavan uusia töitä tekoälyn tuoman talouskasvun myötä.

Uusia työpaikkoja olisivat esimerkiksi tekoälyn kehotteiden työstäjät (AI prompt engineers), tekoälyä hyödyntävät sisällöntuottajat sekä tekoälyn kouluttajat (data trainers).

Arviolta noin 63 prosenttia eli 1,7 miljoonaa suomalaisista työpaikoista muuttuisi toimenkuvaltaan tekoälyn myötä. Suurimmat muutokset nähdään esimerkiksi finanssisektorilla, kiinteistöalalla, hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Whatsappiin ilmestyi uusi toiminto

Saara Hietamäki 31.03.2024 | 13:24

Teknologiayhtiö Meta toi viime vuoden lopulla tekoälytoiminnot osaksi palveluitaan Instagramissa ja Facebookissa. Toimintoja ollaan nyt mahdollisesti siirtämässä Whatsappiin, joka on sekin Metan omistuksessa. Asiasta kertoo blogissaan intialainen sosiaalisen median vaikuttaja AssembleDebug.

Tällä hetkellä Whatsappin käyttäjät voivat hyödyntää tekoälyä luomalla viesteihin liitettäviä tarroja. Uuden toiminnon myötä on mahdollista esimerkiksi vaihtaa kuvan tausta toiseksi kuvailemalla, mitä taustalla pitäisi olla.

AssembleDebug perustelee väitettä sillä, että hän sai Whatsappin uusimmassa beetaversiossa 2.24.7.13 vastaavan toiminnon näkyville. Hänen jakamassaan kuvassa näkyy ruudun vasemmassa nurkassa painike, josta avautuvat vaihtoehdot ”Backdrop”, ”Restyle” ja ”Expand”.

Painikkeista ei toistaiseksi tapahdu mitään, joten voidaan olettaa, että toimintoa vasta valmistellaan. Tarkempaa tietoa toiminnon käyttöönotosta ei ole toistaiseksi annettu.

Suomessa asiasta kertoi ensin Iltalehti.

Hyytävä huijaus keskellä yötä: Sukulaisten äänet olivat tekoälyn luomia

Antti Kirkkala 14.03.2024 | 23:57

Tekoälyteknologian nopea kehitystahti on herättänyt huolia poliittisesta manipuloinnista ja entistä vaikeammin havaittavista huijauksista.

Tekoälyn luomaa feikkivideota käytettiin hiljattain Hongkongissa yli 20 miljoonan euron arvoisessa huijauksessa. Rikolliset käyttivät videopuhelussa niin sanottua deepfake-väärennöstä uhrin kollegoista. Huijaus oli ollut uskottava, sillä työntekijä oli luullut henkilöitä esimiehikseen. Yhtiön talousjohtaja työskenteli Britanniasta käsin.

Yhdysvalloissa on kerrottu tapauksesta, jossa New Yorkin Brooklynissa asuva pariskunta oli saanut keskellä yötä puhelun.

Luksuskotien sisustussuunnittelijana työskentelevä Robin katsahti kännykkäänsä ja huomasi soittajan olevan hänen anoppinsa Mona.

– En voi tehdä sitä, en voi tehdä sitä, Monalta kuulostava ääni sanoi New Yorker -lehden mukaan.

Robin ajatteli, että anoppi oli luultavasti joutunut jonkinlaiseen onnettomuuteen. Taustalla kuuluva ääni kuulosti Monan aviomieheltä Bobilta, joka kehotti Robinia hakemaan paikalle hänen aviomiehensä Steven.

Steve otti puhelimen ja kuuli rauhallisen miesäänen, joka kehotti olemaan soittamatta poliisille. Mies kertoi tähtäävänsä aseella Steven äidin päätä.

Poliisina työskentelevä Steve soitti omalla puhelimellaan kollegalle, jolla oli kokemusta panttivankineuvotteluista. Hän mykisti puhelun, jotta kollega kuuli toisen keskustelun. Kollega kehotti jatkamaan puhelua mahdollisesti hyödyllisten tietojen saamiseksi.

Mies kertoi haluavansa 500 dollaria Venmo-mobiilimaksupalvelun kautta.

– Se tuntui mielipuolisen pieneltä rahasummalta ihmishengestä. Mutta ajattelin, että maksan tietysti tämän, Steve muistelee.

Puhelua kuunnellut Robin pohti, että joku oli luultavasti murtautunut Steven vanhempien kotiin ja päättänyt hyödyntää tilannetta saadakseen rahaa.

Rahojen siirtämisen jälkeen naisääni ilmoitti, ettei summa riittäisikään. Steve lähetti vielä 250 dollaria, sillä vaatimuksia esittänyt mies sanoi tarvitsevansa rahaa naisystävänsä matkakustannuksiin. Poliisin kollega sanoi tilanteen päätyttyä pariskunnan pärjänneen hienosti.

Steve soitti vanhemmilleen, jotka kertoivat olevansa kotona ja ihmettelivät yöllistä puhelua. Newyorkilainen pariskunta oli joutunut uuden tekoälyhuijauksen kohteeksi, jossa teknologiaa käytetään henkilön omaisten äänen imitoimiseksi.

– Käytännössä kenen tahansa äänen voi kloonata ja laittaa sanomaan mitä vain. Ennakkovaroitukset käyvät nyt toteen, Kalifornian yliopiston tekoälytutkija Hany Farid toteaa.

EU-parlamentti hyväksyi maailman ensimmäiset tekoälysäännöt

Ilkka Ahtokivi 13.03.2024 | 14:56

Mepit hyväksyivät 534 puolesta, 46 vastaan ja 49 tyhjää asetuksen, josta oli päästy sopuun jäsenvaltioiden kanssa neuvotteluissa joulukuussa 2023.

Tavoitteena on suojella perusoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ympäristön kestävyyttä suuririskiseltä tekoälyltä, edistää innovointia ja tehdä unionista alan johtava toimija. Säännöissä vahvistetaan tekoälyä koskevat velvoitteet, jotka perustuvat sen mahdollisiin riskeihin ja vaikutustasoon.

Uusissa säännöissä kielletään tietyt kansalaisten oikeuksia uhkaavat tekoälysovellukset. Niitä ovat muun muassa arkaluonteisiin ominaisuuksiin perustuvat biometriset luokittelujärjestelmät ja kasvokuvien kohdentamaton haravointi internetistä tai valvontakamerakuvista kasvojentunnistustietokantojen luomiseksi.

Kouluissa ja työpaikoilla ovat kiellettyjä myös tekoälysovellukset, jotka tunnistavat tunteita.

Kiellettyjä ovat myös sosiaalinen pisteytys, ennakoiva poliisitoiminta – kun se perustuu yksinomaan henkilön profilointiin tai heidän ominaisuuksiensa arviointiin – ja tekoäly, joka manipuloi ihmisen käyttäytymistä tai hyödyntää ihmisten haavoittuvuuksia.

Lainvalvontaa koskevat poikkeukset

Biometristen tunnistusjärjestelmien käyttö lainvalvonnassa on periaatteessa kielletty lukuun ottamatta tyhjentävästi lueteltuja ja suppeasti määriteltyjä tilanteita.

”Reaaliaikaisia” biometrisiä tunnistusjärjestelmiä voidaan käyttää vain, jos noudatetaan tiukkoja suojatoimia, esimerkiksi rajoitetaan niiden käyttöä ajallisesti ja maantieteellisesti ja edellytetään ennakolta erityistä oikeudellista tai hallinnollista lupaa.

Tällaisia käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi kadonneen henkilön kohdennettu etsintä tai terrori-iskun estäminen. Tällaisten järjestelmien käyttö jälkikäteen katsotaan erittäin suuririskiseksi käytöksi. Edellytyksenä on oikeudellinen lupa, joka liittyy rikokseen.

Suuririskisiä järjestelmiä koskevat velvoitteet

Selkeitä velvoitteita asetetaan myös muille suuririskisille tekoälyjärjestelmille, koska ne voivat aiheuttaa merkittävää haittaa terveydelle, turvallisuudelle, perusoikeuksille, ympäristölle, demokratialle ja oikeusvaltion periaatteelle.

Tekoälyn käyttöön liittyy suuria riskejä, kun kyseessä ovat kriittinen infrastruktuuri, koulutus ja ammatillinen koulutus, työllisyys, keskeiset yksityiset ja julkiset palvelut – esimerkiksi terveydenhuolto ja pankkitoiminta -, tietyt lainvalvonta-, maahanmuutto- ja rajavalvontajärjestelmät sekä oikeudelliset ja demokraattiset prosessit, esimerkiksi vaaleihin vaikuttaminen.

Järjestelmillä on arvioitava ja vähennettävä riskejä, ylläpidettävä käyttölokeja ja varmistettava ihmisen suorittama valvonta. Niiden on myös oltava läpinäkyviä ja täsmällisiä. Kansalaisilla on oikeus tehdä tekoälyjärjestelmistä valituksia ja saada selvityksiä suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin perustuvista päätöksistä, jotka vaikuttavat heidän oikeuksiinsa.

Avoimuusvaatimukset

Yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien ja niiden perustana olevien mallien on täytettävä tietyt avoimuusvaatimukset ja noudatettava EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä, kun malleja koulutetaan.

Jos yleiskäyttöinen tekoälyjärjestelmämalli on tehokkaampi ja voi aiheuttaa järjestelmäriskejä, siihen kohdistuu lisävaatimuksia. Niitä ovat muun muassa mallien arviointi, järjestelmäriskien arviointi ja lieventäminen sekä raportointi vaaratilanteista.

Jos kuva-, ääni- tai videosisältö on keinotekoisesti tuotettu tai manipuloitu – deep fake eli syväväärennös -, se on merkittävä selkeästi sellaiseksi.

Kansallisella tasolla on perustettava sääntelyn testiympäristöjä ja suoritettava testausta todellisissa olosuhteissa. Ne on saatettava pk-yritysten ja uusien yritysten saataville, jotta innovatiivista tekoälyä voidaan kehittää ja kouluttaa ennen sen markkinoille saattamista.

Lingvistijuristit tarkistavat vielä asetuksen. Virallisesti se hyväksytään ennen vaalikauden loppua niin sanotussa oikaisumenettelyssä. Myös neuvoston on vielä annettava virallinen hyväksyntänsä.

Laki tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan kaikilta osin 24 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Yritys teetti 700 ihmisen työt tekoälyllä, näin siinä kävi

Ville Mäkilä 29.02.2024 | 09:04

Klarna kertoo ottaneensa käyttöön OpenAI:n kehittämän tekoälypohjaisen avustajan, joka pystyy tekemään jopa 700 ihmisen työtehtävät. Yritys kertoo asiasta tiedotteessa.

Tekoälyllä toimiva avustaja ”työskentelee” Klarnan asiakaspalveluchatissa.

Klarnan tekemän kokeilun aikana ilmeni, että tekoälyavustaja kykeni suoriutumaan asiakaspalvelutehtävistä huomattavasti nopeammin kuin ihmiskollegansa. Se on vastauksissaan myös huomattavasti ihmistä tarkempi, minkä vuoksi asiakkaat joutuivat kysymään tarkentavia kysymyksiä tekoälyavustajalta ihmisasiakaspalvelijoita vähemmän.

Samalla Klarna havaitsi, että asiakkaat olivat keskimäärin tyytyväisempiä tekoälyavustajalta saamaansa asiakaspalveluun. Tuloksista ilmeni, että tekoälyavustajan ansiosta asiakkaat saivat asiansa hoidetuksi alle kahdessa minuutissa. Aiemmin asiakaspalveluchat ihmisen kanssa on voinut kestää jopa 11 minuuttia.

Tällä hetkellä Klarnan tekoälypohjainen asiakaspalvelija on saatavilla 23 markkina-alueella ja 35 eri kielellä. Tekoälyavustajan eduksi on laskettu myös sen joustava kyky palvella asiakkaita sujuvasti useilla ei kielillä. Tekoälyavustaja on asiakkaiden tavoitettavissa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

Klarna uskoo, että sen lanseerama tekoälyavustaja tulee parantamaan yrityksen voittoa 40 miljoonalla dollarilla tänä vuonna.

– Tämä tekoälyn läpimurto asiakaspalvelutilanteissa tarkoittaa ylivoimaisia kokemuksia asiakkaillemme edullisimmilla hinnoilla, mielenkiintoisempia haasteita työntekijöillemme ja parempaa tuottoa sijoittajillemme, Klarnan perustaja-toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski sanoo tiedotteessa.

Onko tekoälystä hyötyä töissä? Asiantuntija varoittaa sudenkuopasta

Antti Kirkkala 28.02.2024 | 23:57

Tekoälyteknologia on kehittynyt nopeaan tahtiin viime vuosien aikana. Tähän mennessä eniten huomiota on herättänyt OpenAI-yhtiön ChatGPT-botti, joka pystyy tuottamaan uskottavaa tekstiä ja esimerkiksi avustamaan koodauksessa.

Washington Post -lehti testasi noin 20–30 euroa kuukaudessa maksavia työkaluja yleisissä toimistöissä, kuten sähköpostien kirjoittamisessa tai esitelmien laatimisessa.

Microsoftin Copilotin ja Googlen Geminin väitetään tukevan yrityksiä perusaskareiden automatisoinnissa. Tekoäly helpottaa kirjoittamista, oikolukua ja valmistelua.

Tuoreen kyselyn perusteella 34 prosenttia työelämässä olevista amerikkalaisista uskoo, että tekoälyn kielteiset vaikutukset seuraavien 20 vuoden aikana ovat yhtä suuria kuin mahdolliset hyödyt. Noin kolmasosa ei ole vielä päättänyt kantaansa tekoälyn suhteen.

Sähköpostin käytössä tekoälyn hyöty voi jäädä kyseenalaiseksi. Työkalut nopeuttavat selaamista ja viestin aloittamista, mutta voivat samalla tehdä perättömiä oletuksia tai asiavirheitä. Copilot-työkalussa voi valita useista eri tekstityypeistä tai -sävyistä ennen kirjoituksen aloittamista. Käyttäjä tiivistää sähköpostin pääsanoman ja sen jälkeen säätää tekoälyn luomaa lopputulosta.

Testissä tekoäly tuotti useita väitteitä, joita ei ollut ohjeistuksessa. Se kutsui oma-aloitteisesti tekoälyteknologiaa ”siistiksi” tai oletti, että sähköposti oli ”kiinnostava” tai ”kiehtova”. Jos muutoksia teki liian monta, niin alkuperäisen viestin merkitys alkoi hävitä kokonaan.

Pennsylvanian yliopiston apulaisprofessori Ethan Mollick muistuttaa, ettei tekoälysovellusten luomaan sisältöön kannata luottaa liikaa.

– Ne hallusinoivat. Sitä tekoäly tekee: keksii yksityiskohtia, Mollick sanoo.

Tekoälystä vaikutti olevan testin perusteella enemmän hyötyä, jos sille syötti asiakirjoja tai muuta informaatiota. Se silti keksi asioita, antoi virheilmoituksia tai ei ymmärtänyt asiayhteyttä. Mollickin mukaan informaation syöttäminen voi sinänsä parantaa tuloksia, mutta perättömiä kohtia voi olla aiempaa vaikeampi havaita.

Käytännön hyötyä rajoittaa se, että sovellukset ovat spekulatiivisia algoritmeja. Ne pyrkivät tarjoamaan käyttäjälle tilastollisesti todennäköisimmän vastauksen.

Microsoftin Copilot-työkalua voi lisäksi käyttää muistiinpanojen laatimiseen Teams-kokouksista. Jos kokouksen nauhoittaa, niin työkalu voi nostaa esiin kysymysten perusteella kohtia, joissa tiettyä asiaa käsiteltiin. Tekoäly ehdotti testaajille, että kokouksen tehokkuutta voisi lisätä vähentämällä ”small talkia ja vitsejä”.

Googlen Workspace -palvelun tuotejohtaja Kristina Behr sanoo, etteivät ihmiset voi väistää omaa vastuutaan käyttämällä tekoälyä.

– Tämä auttaa tekemään työtäsi. Se ei tee työtäsi puolestasi, Behr toteaa.

Tekoälyn varoitetaan olevan vakava uhka vaaleille

Antti Kirkkala 27.02.2024 | 21:00

Tekoälyn luomien video-, kuva- ja ääniväärennösten uskotaan nousevan merkittäväksi uhkakuvaksi lähitulevaisuudessa.

Niin sanotulla deepfake-materiaalilla voidaan häiritä vaaleja sekä yksittäisiä poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä.

Britannian sisäministeri James Cleverlyn mukaan tekoälyteknologia on riski maan seuraavien parlamenttivaalien kannalta. Cleverlyn on määrä tavata kalifornialaisia teknologiajohtajia ja kehottaa heitä yhteisiin vastatoimiin demokratian suojaamiseksi.

Teknologian nopea kehitys ja sosiaalisen median laaja käyttö luovat otollisen alustan rikollisille ja vihamielisille valtioille. Times-lehden mukaan James Cleverly tapaa Googlen, Metan, Applen, Youtuben ja muiden yhtiöiden johtoa. Vaalivaikuttamisen taustalla voivat olla Venäjän ja Iranin kaltaiset valtiot sekä niihin kytköksissä olevat ryhmät.

Vuonna 2024 yhteensä noin kaksi miljardia ihmistä äänestää oman valtionsa vaaleissa. Niitä järjestetään kuluvan vuoden aikana Britanniassa, Yhdysvalloissa, Intiassa ja 60 muussa maassa.

Viime vuoden lopulla Britannian oppositiojohtaja Keir Starmerista ja Lontoon pormestari Sadiq Khanista levitettiin perättömiä äänitallenteita. Pääministeri Rishi Sunakia vastaan on tehtailtu väärennettyjä uutisvideoita, joissa hänen väitetään olevan kytköksissä taloudellisiin kohuihin.

Teknologiayhtiö Google kertoi aiemmin helmikuussa perustaneensa ”ympärivuorokautisia komentokeskuksia” verkossa leviävän disinformaation tunnistamiseksi. Tekoälyn luomaa materiaalia kuvaillaan yhtiön johdosta ”hyvin vakavaksi uhkaksi” demokratialle.

Uusi tekoälysovellus aiheutti kohun – ”historian vääristelyä”

Ville Mäkilä 23.02.2024 | 23:55

Googlen uusi Gemini-tekoälysovelllus on aiheuttanut kohun sosiaalisessa mediassa. Asiasta kirjoittaa Verge.

Tekoälyllä toimiva Gemini (entinen Bard) tuottaa kuvia sille annettujen ohjeiden mukaan. Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on kuitenkin ihmetelty sitä, vääristeleekö se historiallisia tapahtumia poliittisen korrektiuden vuoksi.

Esimerkkinä on tilanteet, joissa Gemini esitti Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 1776 laatijoiden joukossa olleen sekä valkoisia että mustia ihmisiä. Todellisuudessa kaikki itsenäisyysjulistuksen laatijat olivat valkoisia.

Räikein esimerkki on tilanne, jossa Geminia pyydettiin luomaan kuva ”saksalaisesta sotilaasta vuodelta 1943”. Tuloksena Gemini loi kuvia valkoisesta miehestä, mustasta miehestä ja aasialaisesta naisesta natsi-Saksan uniformussa. Kuvat ovat hämmentäviä, sillä kansallissosialistinen ideologia perustui äärimmäiseen rasismiin ja valkoisen ylivallan ihailuun.

Vastaavanlaisia esimerkkejä on useita muitakin. Sosiaalisessa mediassa on epäilty, pyrkiikö Gemini luomaan tarkoituksella paljon kuvia värillisistä ihmisistä ohjeistuksesta riippumatta. Vergen mukaan sosiaalisessa mediassa on väitetty jopa salaliittoteorioita, että Google pyrkisi käyttämään Gemini-sovellustaan ”valkoista ihmisrotua” vastaan.

Kohun seurauksena Google on pyytänyt julkisesti anteeksi sitä, miten Gemini ”toimii epätarkasti joitakin historiallisia kuvanmuodostustilanteissa”.

Googlen mukaan se on tietoinen Geminissä havaituista puutteista, ja yhtiö aikoo parantaa tekoälyohjelmistonsa toimivuutta.

Yhtiö korostaa lausunnossaan, että Geminin tarkoituksena on luoda kuviin monenlaisia ihmisiä. Yhtiö kuitenkin tiedostaa, että toimintamalli voi tuottaa epätarkkuuksia etenkin historiallisia tilanteita koskevisssa kuvissa.

This is wild.

Images of French revolutionaries created by Google's AI model Gemini.#Gemini #googlegemini #GeminiAI pic.twitter.com/ZL3AaCPCQm

— Annu Kaushik (@AnnuKaushik253) February 21, 2024

We're already working to address recent issues with Gemini's image generation feature. While we do this, we're going to pause the image generation of people and will re-release an improved version soon. https://t.co/SLxYPGoqOZ

— Google Communications (@Google_Comms) February 22, 2024

Valehtelevan tekoälyn käyttö kävi lentoyhtiölle kalliiksi

Arttu Rintanen 17.02.2024 | 23:55

Kanadalainen tuomioistuin on määrännyt Air Canadan maksamaan korvauksia matkustajalle, jota lentoyhtiön käyttämä tekoäly-chatbot huijasi. Asiasta kertoo Vancouver Sun.

Tapahtumaketju alkoi, kun vancouverilaisen Jake Moffattin äiti kuoli, ja Moffattin täytyi varata Torontoon osallistuakseen hautajaisiin. Air Canada tarjoaa tällaisille ”surulennoille” halvempia lippuhintoja, mutta ne täytyy pyytää erikseen yhtiön asiakaspalvelusta.

Kun Moffatt kysyi Air Canadan verkkosivujen chatbotilta miten hän saisi alennetun hinnan tällaiselle surulennolle, chatbot kehotti Moffattia varaamaan lennon ja pyytämään alennusta asiakaspalvelusta 90 päivän kuluessa lennosta.

Myöhemmin Moffattin pyytäessä alennusta kävi ilmi, että chatbot oli sepittänyt linjauksen omasta päästään. Todellisuudessa Air Canadan surulennoille ei voi saada alennusta jälkikäteen, ja tämä luki myös yhtiön verkkosivuilla. Lentoyhtiö tarjosi korvaukseksi vain 200 Kanadan dollarin (noin 137 euron) lahjakorttia.

Moffatt ei tähän suostunut, vaan teki yhtiöstä valituksen muutoksenhakulautakuntaan.

Air Canadan vastaus oli kummallinen: Yhtiö väitti, että tekoäly oli oma oikeushenkilönsä, joka on itse vastuussa omista väitteistään. Samalla yhtiö väitti, että Moffattin ei olisi pitänyt luottaa omaan chatbottiin, vaan tarkistaa asia erikseen yhtiön omilta sivuilta.

Tapaus on tiettävästi ensimmäinen, jossa yritys väittää tekoälyn olevan itsenäinen omistajasta riippumaton oikeushenkilö.

Lautakunta ei niellyt Air Canadan väitettä. Se ihmettelikin, miksi asiakkaan pitäisi olla luottamatta yhtiön omilla verkkosivuilla olevaan chatbotiin. Air Canada määrättiin lopulta maksamaan Moffatin lentomatkan alennukset, 650 dollaria (noin 446 euroa), Moffattin oikeudenkäyntikulut sekä korkokulut. Lisäksi yhtiön tappioksi jäivät sen omat oikeudenkäyntikulut.

Lautakunta huomautti myös, että yhtiö on vastuussa tekoälyn tuottamasta tekstistä aivan kuten kaikesta muustakin tekstistä, joka yhtiön nettisivulta löytyy. Väitettä itsenäisestä oikeushenkilöydestä lautakunta piti perusteettomana.

Air Canada otti tekoälyn käyttöön viime vuoden maaliskuussa. Nyttemmin sen käyttö on ilmeisesti lopetettu.

Vaalihäirintä oli viimeinen tikki, USA:ssa kielletään tekoälyn käyttö puheluissa

Arttu Rintanen 10.02.2024 | 23:56

Yhdysvaltain liittovaltion viestintävirasto FCC päätti torstaina yksimielisesti kieltää tekoälyn käytön puheluissa. Vaatimukset kiellosta nousivat esiin sen jälkeen, kun tekoälyllä luotu presidentti Joe Bidenin ääni soitti äänestäjille ja kehotti heitä jättämään äänestämättä. Asiasta kertoo Popular Science.

FCC:n johtokunnan mukaan tekoälyä hyödyntävät puhelut on tulkittava lainvastaisiksi. Linjauksen toivotaan estävän mahdollisuuksia vaalivaikuttamiseen ja -häirintään marraskuun vaaleissa.

FCC:n pääjohtaja Jessica Rosenworcel kertoo tekoälyn kehityksen olleen huimaa, ja teknologian mahdollistavan yhä tehokkaamman ihmisten huijaamisen.

– Se vaikuttaa joltain kaukaisesta tulevaisuudesta, mutta se on jo täällä. Tämä teknologia voi hämmentää meitä kun kuuntelemme, katsomme ja klikkaamme asioita, koska se voi huijata meidät uskomaan kaikenlaisten valheiden olevan totta, Rosenworcel kommentoi.

Ehkäpä vakavin tekoälyä hyödyntävä vaalivaikuttamisyritys tapahtui kaksi viikkoa sitten New Hampshiren osavaltiossa, jossa järjestettiin demokraattipuolueen esivaalit puolueen presidenttiehdokkaan valitsemiseksi. Kampanjan aikana lukuisat äänestäjät saivat puheluita, joissa Joe Bideniltä kuulostava ääni kehotti kuuntelijoita jättämään äänestämättä.

– Ensi tiistaina äänestäminen edistää republikaanien tavoitetta valita Donald Trump, Bidenin ääni totesi puhelussa.

Myöhemmin selvisi, että puheluiden takana oli teksasilaiselta yritys.

FCC:n johtokunnan jäsenen Geoffrey Starksin mukaan tekoäly muodostaa nyt uuden uhan, jota voidaan käyttää negatiiviseen vaalivaikuttamiseen.

Aiemmin Yhdysvalloissa lailla oli kielletty nauhoitetut ääniviestit ja keinotekoiset puhelut, joilla pyritään häiritsemään ihmisiä. FCC tulkitsi, että vanha laki kattaa myös tekoälyä hyödyntävät puhelut.

Jatkossa tekoälyä puheluihin käyttävät toimijat voivat saada yksittäisestä puhelusta jopa 23 000 dollarin (noin 21 300 euron) sakon. Lisäksi ei-toivotun puhelun vastaanottajalle voidaan maksaa jopa 1 500 dollarin (noin 1 400 euron) vahingonkorvaus.

Tekoälyn luomaa feikkivideota käytettiin miljoonien huijauksessa

Antti Kirkkala 09.02.2024 | 14:10

Hongkongin poliisi ilmoittaa tutkivansa tapausta, jossa finanssialan työntekijää hämättiin maksamaan yli 23 miljoonaa euroa tekoälyn avulla.

Rikolliset käyttivät videopuhelussa niin sanottua deepfake-väärennöstä uhrin kollegoista.

Huijaus oli ollut uskottava, sillä työntekijä oli luullut henkilöitä esimiehikseen. Yhtiön talousjohtaja työskenteli Britanniasta käsin.

Telegraph-lehden mukaan kyseessä on tiettävästi tähän mennessä suurin taloudellinen huijaus, jossa on hyödynnetty tekoälyteknologiaa. Hongkongin poliisi kertoo julkistaneensa tapauksen, koska siinä käytettiin ensimmäistä kertaa useita feikkihenkilöitä samassa videopuhelussa.

Työntekijä siirsi 200 miljoonaa Hongkongin dollaria yhteensä 15 eri tilisiirrolla viidelle eri pankkitilille. Uhri oli suhtautunut alun perin epäilevästi saatuaan aihetta koskevan sähköpostin.

Hän oli kuitenkin vakuuttunut videopuhelun seurauksena. Huijarien uskotaan yrittäneen temppua useille saman yhtiön työntekijöille.

Deepfake-teknologia on kehittynyt erittäin nopeaan tahtiin viime vuosien aikana. Sen on varoitettu luovan tulevaisuudessa poliittisia skandaaleja ja jopa aseellisia konflikteja.

LUE MYÖS:
Video näyttää: Deepfake-manipulaatiot ovat jo pelottavan uskottavia (VU 26.4.2023)

Professori tekoälystä KL:lle: Mahdollistaa mielekkäämpiä työtehtäviä

Emilia Nieminen 04.02.2024 | 11:50

Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi ja kirjailija Lauri Järvilehto uskoo tekoälyn vapauttavan tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa ihmisten itsensä kehittämiselle ja ajattelulle, kertoo Kauppalehti. Hänen mukaansa tekoälyn avulla ihmisiä voidaan vapauttaa heille ikävämmistä mekaanisista työtehtävistä heitä enemmän kiinnostaviin tehtäviin.

Järvilehto pitää tärkeänä ajan varaamista yksinomaan ajatteluun. Hänen mukaansa ajattelun ja oppimisen tärkeyttä korostetaan puheissa, mutta käytännössä siihen ei panosteta aikaa.

Tekoälyn käyttö voi olla yksi ratkaisu tähän pulmaan. Järvilehto huomauttaa, että tällä hetkellä monet teknologiayhtiöt toimivat väärin irtisanoessaan ihmisiä ja korvatessaan heitä tekoälyllä. Osa yritysjohtajista on hänen mukaansa ymmärtänytkin ihmisten merkityksen yritysten kilpailukyvyn kannalta.

– Pitkällä aikavälillä ollaan lirissä, ja tätä ei monissa yrityksissä ymmärretä. Jos kapasiteettia vapautuu, yksilö voi optimoida työtään, Järvilehto arvioi KL:lle.

Hänen mukaansa yhtiöiden on kannattavaa pitää ihmiset töissä. Tekoälyn vapauttamaa työaikaa tulisi käyttää ajatustyöhön.

Järvilehto on kiinnostunut tekoälyn ja ihmismielen välisestä suhteesta. Hän hyödyntää tekoälyä omassa arjessaan ja työssään, mutta antaa sille vain vähemmän mielekkäitä työtehtäviä, kuten tiivistelmien tai käännöstehtävien tekoa. Kirjojen kirjoittamisen hän haluaa sen sijaan tehdä itse.

– Kirjoittaminen on yksi suosikkijuttujani. Miksi antaisin hauskan osuuden robotille?, Järvilehto pohtii.

Verkkouutiset

Tekoäly