Tekoäly arkistot

Maineikas urheilulehti jäi kiinni tekoälyn tekemistä artikkeleista

28.11.2023 | 23:56

Amerikkalaisen Sports Illustrated -viikkolehden väitetään käyttäneen tekoälyn luomia feikkitoimittajia artikkeliensa kirjoittamisessa. Kyselyiden jälkeen lehti poisti kaiken aiheeseen liittyneen materiaalin.

Futurism-media nostaa esiin Drew Ortiz -nimisen ”toimittajan” kuvauksen, jossa kaikki oli kunnossa päällisin puolin. Drew’n kerrottiin olevan kiinnostunut retkeilystä ja viettävän aikaa vanhempiensa maatilalla.

Drew Ortiz vaikutti kuitenkin olleen kuvitteellinen toimittaja. Hänellä ei ollut sosiaalisen median tilejä tai muualla julkaistuja artikkeleita. Hänen profiilikuvansa on myynnissä verkkosivustolla, joka tarjoaa valikoiman tekoälyn luomia kasvokuvia. Siellä hänen kuvauksensa on ”neutraali valkoinen nuori aikuinen mies lyhyillä ruskeilla hiuksilla ja sinisillä silmillä”.

Nimettömänä pysyvän lähteen mukaan Ortiz ei ole Sports Illustrated -lehden ainoa tekoälyn luoma kirjoittaja. Hän sanoo niitä olevan monia.

– Ihmettelin, että mitä he oikein ovat. Tämä on naurettavaa. Tätä henkilöä ei ole olemassa, asiasta perillä oleva lähde toteaa.

Tarkemman tarkastelun perusteella Drew Ortizin tekstit kuulostavat hieman erikoisilta. Hän käsitteli eräässä artikkelissa lentopalloa.

– Sitä voi olla hieman vaikea harjoitella erityisesti ilman palloa, Ortiz arvioi.

Futurism-median otettua yhteyttä Sports Illustrated -lehteä jukaisevaan Arena Group -yhtiöön kaikki tekoälyn luomiksi epäillyt artikkelit poistettiin ilman selitystä.

Arena Group syyttää tapahtuneesta AdVon-nimistä yhteistyökumppania, jolta oli tilattu tuotearvosteluita. AdVon vakuuttaa teettävänsä tekstit ihmisillä, mutta sanoo heidän käyttävän nimimerkkejä yksityisyytensä suojaamiseksi.

Arena Group kertoo yhteistyön päättyneen.

Suomi liittyy tekoälyn vastuullista sotilaallista käyttöä koskevaan julistukseen

14.11.2023 | 08:11

Suomi on liittynyt tekoälyn ja autonomian vastuullista sotilaallista käyttöä koskevaan poliittiseen julistukseen.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) hyväksyi esityksen Suomen liittymisestä poliittiseen julistukseen 25. lokakuuta 2023. Yhdysvaltojen johdolla valmisteltu julistus julkaistiin 13. marraskuuta 2023 New Yorkissa.

– Tekoälyn nopea kehittyminen sotilasteknologiassa on kiirehtinyt sääntelyn aikaansaamista. Suomi on tukenut tätä kehitystä pitkäjänteisesti. Tekoäly ja sen mahdollistama koneautonomia ovat tulleet yhä tärkeämmiksi paitsi varsinaisissa asejärjestelmissä, myös esimerkiksi tilannekuvan tuottamisessa, suunnittelussa ja logistiikassa. Tekoälyn ja autonomisten asejärjestelmien sääntelyn avulla kehitämme omaa puolustuskykyämme yhdessä liittolaistemme kanssa, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo puolustusministeriön tiedotteessa.

Häkkäsen mukaan asiassa on eettisten kysymysten lisäksi myös puolustusteollisia ja kauppapoliittisia mahdollisuuksia, sillä tekoälyn ja koneautonomian osaamispohja on Suomessa vahva.

– Poliittinen julistus luo pohjaa sääntelyn edistämiseksi yhteistyössä Yhdysvaltojen ja muiden julistukseen liittyneiden tekoälykyvykkäiden valtioiden kanssa. Osallistuvat valtiot sitoutuvat kymmeneen periaatteeseen, joilla edistetään vastuullisuutta ja turvallisuutta tekoälyn ja autonomisten toimintojen sotilaallisessa kehittämisessä ja käytössä. Ne korostavat kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden noudattamista, Häkkänen sanoo.

Tekoälyn ja autonomian sotilaallisessa käytössä olennaista on sen hyödyntäminen moraalisesti, eettisesti ja juridisesti oikein. Se edellyttää, että järjestelmä on lähtökohtaisesti suunniteltu ja testattu oikein suhteessa tehtäväänsä, jonka lisäksi käyttö vastuutetaan ja rajoitetaan selkeän komentoketjun mukaisesti.

Julistuksen tarkoituksena on varmistaa vastuullinen kehittäminen ja käyttö järjestelmän koko elinkaaren eri vaiheissa, muun muassa kouluttamisella, testauksella, riskien arvioinnilla ja hallinnalla, varotoimilla, laillisuusarvioinneilla sekä valvonnalla.

Kyseessä on poliittinen sitoumus, joka ei luo julistukseen liittyneille uusia oikeudellisia velvoitteita. Suomi osallistuu kansainvälisiin keskusteluihin julistuksen periaatteiden jatkokehittämiseksi ja konkretisoimiseksi. Julistus on avoin valtioiden liittymiselle ja jatkossa tavoitteena on mahdollisimman laaja kansainvälinen sitoutuminen julistuksessa esitettyihin periaatteisiin.

”Vakava ongelma” – tekoälyllä tehdyt feikkivideot piinaavat

06.11.2023 | 23:57

Monet asiantuntijat ovat varoittaneet tekoälyn luomien videoväärennösten aiheuttamasta riskistä muun muassa poliitikoille ja demokratian toimivuudelle. Teknologian kehittyessä feikkivideoita on yhä vaikeampi erottaa todellisista tuotoksista.

Kuluvan vuoden aikana saataville on tullut helppokäyttöisiä tekoälytyökaluja, jotka voivat siirtää kuvan perusteella henkilön aikuisviihdemateriaaliin tai simuloida tämän alastonta vartaloa.

Analyytikko Genevieve Oh sanoo Washington Post -lehdelle, että feikkialastonkuvien määrä on kasvanut yli 290 prosenttia vuoden 2018 jälkeen. Häiriköinti on kohdistunut julkisuuden henkilöiden ohella myös nuoriin.

Teiniuhreilta on yritetty kiristää materiaalilla rahaa. Kuva- ja videomateriaalia käytetään useimmiten kiusaamiseen tai ahdisteluun.

Uudenlaiseen materiaaliin on vaikea puuttua, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa pornografista deepfake-materiaalia ei mainita lainsäädännössä. Tuoreessa tekoälyasetuksessa yrityksiä vain suositellaan lisäämään kuviin, videoihin ja ääneen maininta siitä, että kyseessä on tekoälyn luoma materiaali.

Tekoäly hyödyntää miljoonien kuvien aineistoa, joten tekijänoikeudetkaan eivät yleensä päde.

– Tämä on selvästi hyvin vakava ongelma, San Franciscon yliopiston oikeustieteen professori Tiffany Li sanoo.

Tekoäly on vuoden sana

01.11.2023 | 16:08

Sanan ”tekoäly” käyttö on yleistynyt tämän vuoden aikana niin paljon, että brittisanakirja Collind Dictionary on valinnut sen vuoden sanaksi. Asiasta kertoo BBC.

Kustantajan mukaan termin käyttö on nelinkertaistunut tämän vuoden aikana. Valintaa perustellaan myös sillä, että viimeisen vuoden aikana tekoäly on tehnyt todellisen läpimurtonsa ihmisten puheenaiheena.

– Tiedämme, että tekoälyllä on ollut suuri painoarvo tänä vuonna tavalla, jolla se on kehittynyt ja siitä on tullut nopeasti läsnäoleva kaikkialla ja se on upotettu elämäämme samalla tavalla kuin sähköposti, suoratoisto tai mikä tahansa muu nykyaikainen jokapäiväinen tekniikka, Collind Dictionaryn toimitusjohtaja Alex Beecroft perusteli valintaa BBC:lle.

BBC kysyi kommenttia valintaan myös tekoälyltä itseltään, haastattelemalla ChatGPT-keskustelurobottia.

– Tekoälyn valinta Collins Dictionaryn vuoden sanaksi heijastaa tekoälyn syvällistä vaikutusta nopeasti kehittyvään maailmaamme, jossa innovaatioita ja muutosta ohjaa algoritmien ja datan voima, tekoäly kommentoi.

Brittisanakirja seuraa kielen kehittymistä vuosittain erillisen tietokantansa avulla. Tietokantaan kerätään aineistoa eri puolilta maailmaa muun muassa verkkosivuilta, lehdistä, kirjoista, televisiosta ja radiosta.

Aiemmin vuoden sanoiksi on valittu muun muassa termit ”permacrisis” (2022), ”lockdown” (2020) ja ”brexit” (2016).

Varoitus tekoälystä asevoimissa – ”dramaattisia riskejä”

27.10.2023 | 20:30

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin odotetaan julkaisevan ensi viikolla tekoälyä koskevan asetuksen, joka loisi alalle monien asiantuntijoiden kaipaamaa sääntelyä.

Kehittyneiden tekoälymallien olisi jatkossa käytävä läpi arviointiprosessi ennen kuin liittovaltion työntekijät voisivat käyttää niitä.

Useat teknologia-alan johtajat varoittivat Washington Post -lehden paneelikeskustelussa, että tekoälyyn liittyvää teknologiaa olisi valvottava huomattavasti tarkemmin. Sillä uskotaan olevan lähitulevaisuudessa vaikutusta työpaikkoihin ja jopa demokratian toimivuuteen.

Signal Foundation -järjestön johtaja Meredith Whittaker pitää näkymiä synkkinä. Teknologian varoitetaan kehittyvän eksponentiaaliseen tahtiin.

– En tiedä, mistä mahdollinen optimismi kumpuaisi. Tilanne näyttää karulta, Wittaker totesi.

Scale AI -yhtiön perustaja Alexandr Wang on tehnyt tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa. Hänen yhtiönsä sai viime vuonna yli 200 miljoonan euron sopimuksen tekoälysovelluksiin liittyen.

Wangin mukaan suurin riski on se, että epäkypsiä tekoälyjärjestelmiä alettaisiin soveltaa taistelukentällä. Hänen mukaansa on vain ajan kysymys, milloin näin tapahtuu.

– Ne loisivat dramaattisia riskejä sotilaillemme taistelukentällä. Meidän on pohdittava sitä, mikä erottaa kypsän tekoälyteknologian hypetyksen ympäröimästä tekoälyteknologiasta, Alexandr Wang totesi.

Valkoisen talon johtava tieteellinen neuvonantaja Arati Prabhakar kertoi pitävänsä huolia perusteltuina.

– Kaikkien tahojen on huomioitava vastuunsa ja velvoitteensa. Nyt tehtävät päätökset tekoälystä tulevat muovaamaan tulevaisuutta useiden vuosikymmenien ajaksi, Arati Prabhakar sanoi.

Suuri enemmistö ei luota tekoälyn tuottamiin palveluihin

21.09.2023 | 07:00

Digitaalisessa ympäristössä suomalaiset luottavat selvästi eniten viranomaisen tuottamaan sisältöön (88 prosenttia). Tunnettujen kotimaisten uutismedioiden (67 prosenttia) ja yritysten sisältöihin (61 prosenttia) paljon tai melko paljon kertoi luottavansa myös selkeä enemmistö vastaajista. Vain viidesosa (20 prosenttia) luottaa sisältöihin sosiaalisen median palveluissa.

Asia ilmenee tänään julkaistun Digiturvabarometrin tuloksista.

Tuloksissa nousi esille myös luottamus vuoden 2023 aikana yleistyneisiin tekoälypalveluihin. Niiden tuottamaan sisältöön luottaa paljon tai melko paljon ainoastaan 15 prosenttia vastaajista. Korkein luottamus on nuorten 18–24-vuotiaiden (27 prosenttia) ja alhaisin 65–74-vuotiaiden (7 prosenttia) keskuudessa.

Henkilötietojen turvalliseen käsittelyyn tekoälypalveluissa luottaa ainoastaan 18 prosenttia vastaajista.

Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomata, että suurimmalla osalla väestöstä ei välttämättä ole vielä omakohtaista kokemusta palveluiden käytöstä. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun luottamusta tekoälypalveluihin tutkitaan Digiturvabarometrissa.

– Helppokäyttöiset ja maksuttomat tekoälypalvelut tulivat laajan yleisön saataville vasta viime vuoden lopussa. Kyse on siis edelleen uusista ja monille tuntemattomista palveluista. Luottamusta ja omaa digirohkeutta rakennetaan tiedolla ja kokemuksella, mitä monille ei yksinkertaisesti ole vielä ehtinyt kertymään, Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku huomauttaa tiedotteessa.

Reilu neljännes (28 prosenttia) vastaajista kertoo saaneensa melko paljon tai paljon tietoa tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kun taas reilusti yli puolet (69 prosenttia) kokee, että tietoa on tullut melko vähän tai ei lainkaan. Eniten tietoa ovat saaneet 25–34-vuotiaat. Suurin osa (64 prosenttia) kertoo haluavansa oppia lisää tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kaikkein eniten (71 prosenttia) yli 65-vuotiaat.

– Olen ilahtunut tuloksista. Olemme selvästi digirohkeita ja suhtaudumme positiivisesti uusiin digipalveluihin. Samaan aikaan olemme terveen skeptisiä itsellemme vierasta digiä kohtaan. On fiksua suhtautua hieman epäluuloisesti palveluihin, joista ei vielä ole riittävästi tietoa. Sen ei kuitenkaan tarvitse estää uteliaisuutta niitä kohtaan, Rousku sanoo.

Mielenkiintoinen vertailuhavainto tutkimuksesta on, että innostus digiturvakoulutusta kohtaan on selvässä kasvussa. Jopa 70 prosenttia vastaajista haluaisi oppia lisää siitä, miten toimia, jos joutuu verkkorikoksen kohteeksi. Vastaavasti syksyn 2022 Digiturvabarometrissa vähän alle puolet (46 prosenttia) halusi kasvattaa osaamistaan asian osalta.

– Verkko- ja kyberrikollisuus sekä verkkovakoilu ovat viimeisen vuoden aikana merkittävästi lisääntyneet, mikä on näkynyt paitsi mediassa myös tämän tutkimuksen vastauksissa. Yksilötasolla tähän valitettavaan kehityskulkuun paras lääke on nimenomaan riittävästä digiturvakoulutuksesta huolehtiminen. Hienoa, että tähän tarpeeseen on herätty, Rousku sanoo.

Samoin 70 prosenttia vastaajista kertoo kaipaavansa lisäosaamista digipalvelun tai -laitteen häiriöiden ratkaisemiseen. Kolmas korkean kiinnostuksen kohde ovat digipalveluiden tai -laitteiden ajankohtaiset uhat, kuten digihuijaukset, joista oppiminen kiinnostaa noin kahta kolmasosaa (66 prosenttia) vastaajista.

– Kaiken kaikkiaan tulokset viestivät positiivisesta kehityksestä. Palvelut kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja tulevaisuudessa tekoälyn avulla todennäköisesti vielä nykyistäkin nopeammin. Pysytään siis uteliaina uutta kohtaan, mutta muistetaan myös huolehtia digiturvakoulutuksesta, Rousku summaa.

Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Tiedonkeruu toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa elokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset suomalaiset. Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Työelämäprofessori nostaisi suomalaisen työn tuottavuutta tekoälyllä

18.09.2023 | 08:47

Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisen työn tuottavuus koki laskun viime vuonna. Kasvaneen työmäärän ja arvonlisäyksen epäsuhta sai tuottavuuden lähelle vuoden 2007 tasoa.

– Kuitenkin tekoälyn rooli voi kääntää tämän kehityksen, toteaa kansanedustaja, työelämäprofessori Jarno Limnell (kok.).

– Tutkimukset osoittavat, että tekoäly voi kasvattaa työn tuottavuutta 14–35 prosenttia toimialasta ja käyttötarkoituksesta riippuen. Myös hallitusohjelma korostaa näitä asioita. Suomen rooli teknologian edelläkävijänä on säilytettävä ja siksi meidän on keskityttävä tekoälyn mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen, Limnell jatkaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa valitettavasti vain 16 prosenttia suomalaisista yrityksistä käyttää tekoälyä liiketoiminnassaan, kun taas globaalisti jo yli 35 prosenttia yrityksistä hyödyntää sitä. Intiassa ja Kiinassa osuus on jo yli 50 prosenttia.

Tekoälyn käyttö voi olla monimuotoista, kuten Suomen naisyrittäjien puheenjohtaja Carita Orlando kertoo. Hän hyödyntää tekoälyä tuotteidensa esittelytekstien luomiseen, mikä on kasvattanut hänen tuottavuuttaan merkittävästi.

Teknologisen kehityksen nopeus tekee ajantasaisen tiedon ylläpidosta ja sääntelyn luomisesta haasteellista. Samanaikaisesti teknologian tarjoamat hyödyt, erityisesti tuottavuuden kasvun kautta, ovat kiistattomat.

– Päättäjien on siksi tuettava aktiivisesti teknologian hyödyntämistä suomalaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa, Limnell linjaa.

Samalla hänen mukaansa on huolehdittava siitä, että EU-tasoinen sääntely, esimerkiksi datan jatkokäytön sääntely, toteutuu myös Suomessa.

Limnellin mukaan tämä asettaa myös uusia osaamisvaatimuksia päättäjille. Esimerkiksi teknologian maanpuolustuskurssin järjestäminen kansanedustajille voi olla askel oikeaan suuntaan.

– Globaalit toimijat jakavat markkinoita nopeasti tekoälyn kehityksen myötä. Suomalainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio eli TKI-osaaminen tekoälyn alalla voi kuitenkin tuoda merkittäviä etuja. Suomalaiset kielimallit voivat helpottaa suomenkielisten palveluiden kehittämistä, mutta tarvitsemme myös globaaleille markkinoille suuntautuvia tekoälyinnovaatioita, arvioi Limnell.

– Haastammekin suomalaiset tutkijat, kehittäjät ja innovaattorit ottamaan paikkansa tekoälyn globaalilla pelikentällä. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden nostaa suomalaisen työn tuottavuus uudelle tasolle ja luoda uutta liiketoimintaa, Limnell uskoo.

Tällainen on uuden sukupolven tekoälyllä toimiva sotalennokki

27.08.2023 | 23:55

XQ-58A Valkyrie. Se on projektinimi Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin uudelle sodankäynnin innovaatiolle. Projektin tarkoituksena on luoda tekoälyllä toimiva uuden sukupolven ilma-alus. Asiasta kertoo The New York Times.

Valkyrie liikkuu rakettimoottorin voimalla. Se voi lentää Kiinan leveyden mittaisen matkan. Siinä on huippuluokan häiveominaisuudet ja se pystyy kuljettamaan ohjuksia, jotka voivat iskeä viholliskohteisiin kaukana näkökantaman ulkopuolella.

Uuden sukupolven ilma-alus ei toimisi täysin itsenäisesti, vaan tukena perinteisille ihmisten ohjaamille hävittäjille. Joukko Valkyrieitä yhdistäisi tekoälyn ja joukon antureita tunnistaakseen ja arvioidakseen vihollisuhkia ja saatuaan ihmisen hyväksynnän se voisi tehdä kuolettavan iskun.

– Se on hyvin outo tunne. Lentäminen sellaisen siiven vieressä, joka tekee omia päätöksiään. Eivätkä ne ole ihmisen aivot, ilmavoimien majuri Ross Elder kertoo.

Asevoimien suunnittelijat ovat huolissaan siitä, että nykyinen sekoitus ilmavoimien lentokoneita ja asejärjestelmiä ei enää riittäisi täysimittaisessa sodassa esimerkiksi Kiinan kanssa, jos se päättäisi hyökätä Taiwanin saarelle.

Kiina tulee sijoittamaan rannikoilleen ja Etelä-Kiinan merelle rakentamiinsa keinotekoisiin saariin yli tuhat meri- ja ilmatorjuntaohjusta, jotka rajoittavat merkittävästi Yhdysvaltain kykyä reagoida mahdolliseen hyökkäykseen Taiwania vastaan.

Tässä uuden sukupolven miehittämättömät lennokit voisivat olla avuksi. Ilmavoimat aikoo rakentaa niitä 1 000 – 2 000 kappaletta. Yksikköhinta olisi vain kolme miljoonaa dollaria, joka on murto-osa esimerkiksi F-35-hävittäjän 80 miljoonan dollarin hinnasta. Ilmavoimisssa uusia lennokkeja kutsutaankin ”edulliseksi massaksi.”

Robottilentokoneet voivat erikoistua valvonta- tai täydennystehtäviin, lentää hyökkäysparvissa tai toimia ”uskollisena siipimiehenä” ihmiselle. Tekoäly kokoaisi ja arvioisi antureistaan saamaansa tietoa tunnistaakseen uhat ja korkean arvon kohteet. Sitten se pyytäisi ihmispilottia antamaan luvan ennen kuin se hyökkäisi esimerkiksi pommeilla tai ohjuksilla.

– Onko se täydellinen ratkaisu? Tulevaisuuteen katsottaessa ei ole koskaan täydellistä ratkaisua, kenraalimajuri R. Scott Jobe pohtii.

– Mutta voit asettaa potentiaaliset viholliset dilemman eteen – ja yksi niistä dilemmoista on massa. Voit tuoda massaa taistelukentälle todennäköisesti vähemmälle joukolla ihmisiä.

Tämän ansiosta tekoäly osaa asioita, joita kukaan ei opettanut sille

19.08.2023 | 23:57

Tutkijat eivät täysin ymmärrä, miten internetistä kopioiduilla materiaaleilla koulutetut tekoälyjärjestelmät osaavat käyttää ohjelmointikieliä, pelata pelejä ja selvitä asianajajan pääsykokeesta. Heillä on kuitenkin teorioita siitä, miten tekoäly oppii asioita, joita kukaan ei ole sille opettanut. Asiasta uutisoi Scientific American.

ChatGPT:n kaltaiset tekoälyjärjestelmät ovat itsesssään yksinkertaisia. Niille annetaan valtavasti dataa, jota ne analysoivat. Kun tekoälyltä kysytään kysymys, ennustaa algoritmi datan perusteella, mikä vastauksen seuraava sana tulisi olla.

Tämän perusteella tekoälyn tulisi vain sylkeä ulos sille syötettyä dataa eri muodossa. Jotkut tekoälytutkijat ovat antaneet tälle teorialle nimen ”stokaistinen papukaija”.

Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Tekoälyjärjestelmät eivät toista asioita papukaijamaisesti, vaan ovat oppineet asioita, joita ei ole ollut sille annetussa lähdemateriaalissa. Edes tekoälyjärjestelmien luojat eivät täysin ymmärrä, mitä tekoälyjärjestelmien sisällä tapahtuu.

– En tiedä kuinka tekoäly tekee sen, ja voisiko se tehdä sen samalla tavalla kuin ihmiset. Joka tapauksessa, ajatteluni on muuttunut, kommentoi Santa Fe -instituutissa työskentelevä tekoälytutkija Melanie Mitchell.

Lukuisat kokeet kuitenkin osoittavat, että ilmiön takana on sama ilmiö kuin ihmisten aivoissa: Tekoälyjärjestelmät kehittävät itse uusia malleja ulkomaailmasta.

Tähän teoriaan uskoo Montrealin yliopistossa työskentelevä tekoälytutkija Yoshua Bengio, jonka mukaan tekoäly pyrkii tietonsa perusteella rakentamaan mallin maailman toiminnasta, jonka avulla se kykenee vastaamaan kysymyksiin, johon sen koulutusdata ei anna yksiselitteisiä vastauksia.

Tämä prosessi ei Bengion mukaan kuitenkaan suoraan vertaudu ihmisten kykyyn luoda abstrakteja malleja maailman toiminnasta.

Maaliskuussa New Yorkin yliopistossa järjestetyssä tekoälykonferenssissa saatiin tästä prosessista esimerkki. Filosofi Raphaël Millière pyysi tekoälyä laskemaan Fibonaccin lukujonon 83. numeron ja antoi sille koodin ohjelmaan, jolla se voisi laskea sen. Tekoäly käytti koodia ohjelman suorittamiseen – ja laski luvun oikein. Sen sijaan kun tekoälyltä kysyttiin lukua suoraan, se antoi väärän vastauksen. Tämä viittaa siihen, että tekoäly ei vain toistanut koulutusmateriaalejaan, vaan yritti itse laskea ratkaisun.

Toisessa kokeessa tekoälylle syötettiin pelin repliikkejä. Näissä repliikeissä oli muun muassa sanoja kuten ”arkku” ja ”avain”. Vaikka tekoäly ei tiennyt, mitä nämä sanat olivat, se oppi nopeasti ymmärtämään, että avainta tarvitaan arkun aukaisemiseen.

Tekoälyllä ei ole perinteinen tietokoneohjelma, sillä sillä ei ole muistia. Millière uskookin, että näissä esimerkeissä tekoäly yrittää rakentaa alkeellista muistia itselleen käyttämällä hyväkseen kielimallin kykyä laskea todennäköisyys seuraavalle sanalle. Prosessi on sama ihmisen aivoissa, jossa olemassaolevaa tietoa hyödynnetään uuden oppimiseen.

Tutkijoita hämmästyttää myös tekoälyn kyky oppia. Aiemmin on ajateltu, että tekoäly on valmis siinä vaiheessa, kun se julkaistaan yleisölle. Sen ei tässä vaiheessa pitäisi enää oppia uusia asioita ihmisiltä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tekoäly pystyy sopeutumaan ja mukautumaan uuteen käyttäjien sille antamaan tietoon.

Tutkimukset osoittavat, että kielimalleihin perustuvat tekoälyt saattavat olla lähempänä eläimen aivojen tasoista AGIa (artificial general intelligence, yleinen tekoäly), kuin on aiemmin luultu.

– [Kokeet] ovat epäsuora osoitus, että emme ole enää kovin kaukana AGIsta, arvioi tekoäly-yhtiö SingularityNETin toimitusjohtaja Ben Goertzel.

Tekoälyn tutkiminen ei kuitenkaan ole helpottumassa, päinvastoin. ChatGPT:n omistava yhtiö OpenAI on halunnut pitää tekoälyn sisäisen toiminnan salaisuutena, jotta Googlen kaltaiset kilpailijat eivät pystyisi hyötymään siitä. Tämä huolettaa tutkijoita, jotka uskovat salailun vaikeuttavan tekoälyn yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimista.

– Läpinäkyvyys näiden mallien toiminnasta on kaikkein tärkeintä turvallisuuden varmistamiseksi, Mitchell linjaa.

Tekoäly pystyy päättelemään salasanan äänen perusteella

11.08.2023 | 13:01

Tekoäly pystyy arvaamaan 93 prosentin todennäköisyydellä näppäimistöllä kirjoitetun salasanan pelkän äänen perusteella.

Ars Technica -sivusto kertoo brittiläisten yliopistojen tutkimuksesta, jossa tekoälyä koulutettiin kuuntelemaan tietokoneen näppäimistöä toistamalla sille jokaisen eri näppäimen painamisesta syntyvää ääntä.

Kuuntelemiseen käytettiin iPhone 13 mini -älypuhelinta, joka oli sijoitettuna 17 senttimetrin päähän testissä käytettävästä kannettavasta tietokoneesta.

Toisessa kokeessa näppäilyä kuunneltiin Zoom-puhelun kautta niin, että Zoomin sisäänrakennettu melunvaimennus oli pienimmällä mahdollisella tasolla. Tutkimuksessa käytetty kannettava tietokone oli vuoden 2021 Macbook Pro.

Testien perusteella kumpikin kuuntelumenetelmä osoittautui hyvin tarkaksi, ja kummallakin tekoäly arvasi noin 93 prosenttia näppäilyistä oikein. Arvioiden taustalla käytettiin niin sanottua Markovin piilomallia, jolla tekoäly saattoi näppäimen äänen kuullessaan arvioida, mitä näppäintä käyttäjä painaisi seuraavaksi.

Monissa tapauksissa tekoälyn väärin arvaama kirjain oli vain yhden näppäimen päässä oikeasta. Tekoäly oppi myös korjaamaan virheitä, sillä se osasi itsenäisesti korjata esimerkiksi kuulemansa sanan ”hrllo” olevan oikeasti ”hello”. Huomioitavaa on, että yleisessä käytössä olevissa näppäimistöissä R- ja E-kirjamet ovat vierekkäin.

Tutkijat huomauttavat, että näppäilyn äänen opittuaan tekoäly voi kuunnella kaikilla samanmallisilla kannettavilla tietokoneilla tapahtuvaa näppäilyä. Huomioitava on myös, että vuoden 2021 Macbook Pron näppäimistö ei juurikaan eroa laitteen aiemmista malleista ja kaikissa kannettavissa tietokoneissa käytettävät näppäimistöt ovat nykyään lähestulkoon samanlaisia.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että teknologian kehittyessä salasanan arvaaminen pelkän äänen perusteella voi muuttua entistäkin helpommaksi.

Tutkimuksessa ilmeni, että tekoälyn arvauskykyä pystyi heikentämään muutamalla tavalla. Tekoälyn arvaama salasana meni herkemmin pieleen esimerkiksi silloin, kun käyttäjä painoi shift-näppäintä eli vaihtonäppäintä. Näppäimen painaminen aiheutti tekoälyssä sekaannusta, sillä se ei ainakaan vielä kykene erottamaan, milloin käyttäjä lopettaa näppäimen painamisen. Tekoälyn arvauskykyä voi heikentää myös esimerkiksi toistamalla aiemmin nauhoitetun näppäimen ääntä samaan aikaan salasanan näppäilyn kanssa.

Reseptisovelluksen tekoäly tarjosi ruokalajiksi kloorikaasua

10.08.2023 | 11:12

Ruokakauppaketju on tarjonnut asiakkailleen tekoälyä hyödyntävää puhelinsovellusta, jonka tarkoituksena on vähentää hävikkiä. Kun käyttäjä luettelee kotoa löytyviä elintarvikkeita, tekoäly kehittää niistä uuden ruoan, sekä antaa sille hauskan nimen.

Uusiseelantilaisen kaupan tekoälybotti alkoi kuitenkin brittilehti The Guardianin mukaan saada
kielteistä huomiota, kun se ehdotti esimerkiksi ”Oreo-paistettuja vihanneksia”.

Lopullisesti asiat menivät pieleen, kun käyttäjät alkoivat tehdä kokeiluja muilla kotitaloustarvikkeilla. Sovellus kehitti muun muassa ”Aromaattisen vesisekoituksen”, josta syntyisi erittäin myrkyllistä kloorikaasua. Tekoäly kuvaili keksintöään ”täydelliseksi alkoholittomaksi ja aistit virkistäväksi juomaksi”.

Muita sovelluksen suosituksia olivat esimerkiksi valkaisuaineesta tehty ”Raikas hengitys” -mocktail, muurahaismyrkky- ja liimaleivät sekä ”Metanoli-taivas”, joka oli lehden mukaan tärpätillä marinoitu paahtoleipä.

Ruokakauppaketjun tiedottaja kommentoi, että kyse on yli 18-vuotiaille tarkoitetun sovelluksen väärinkäytöstä ja sovellusta tullaan edelleen hienosäätämään.

Hänen mukaansa ruokasovelluksen käyttäjille näytetään varoitus, että ihminen ei tarkista kehiteltyjä reseptejä ja että yhtiö ei takaa, että mikään resepti sellaisenaan soveltuu nautittavaksi.

Tekoäly selviää yliopiston pääsykokeesta, mutta ei ymmärrä kolmiulotteista tilaa

05.08.2023 | 23:56

Tekoäly kykenee selviytymään yliopiston pääsykokeista paremmin kuin enemmistö yliopisto-opiskelijoista, mutta epäonnistuu kolmiulotteisen tilan ymmärtämistä vaativissa tehtävissä, uutisoi Popular Science Kalifornian Los Angelesin yliopisto UCLA:ssa tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa UCLA:n psykologit laittoivat GPT-3 -tekoälymallin ratkaisemaan päättelyongelmia, joita käytetään Yhdysvalloissa SAT-kokeissa. SAT-koe mittaa kriittistä lukutaitoa, matemaattisia taitoja sekä kirjoitustaitoa, ja sitä käytetään tärkeänä valintakriteerinä yliopistoon haettaessa.

Tekoälylle annettiin esimerkiksi tehtävä, jossa oli sarja erilaisia kuvioita. Tehtävänä oli päätellä kuviosarjan jälkeiset kuviot. Sama tehtävä annettiin myös 40:lle UCLA:n opiskelijalle.

Tehtävä ei tuottanut tekoälylle vaikeuksia, ja se onnistui ratkaisemaan 80 prosenttia tehtävistä. Sen sijaan opiskelijat onnistuivat ratkaisemaan tehtävistä keskimäärin 60 prosenttia.

– Oli yllättävää, että GPT-3 pärjäsi suurin piirtein yhtä hyvin kuin ihmiset, ja että se teki myös samankaltaisia virheitä, kommentoi tutkimuksen vastaava kirjoittaja Hongjing Liu.

Tutkijat havaitsivat tekoälyn kyvyissä selkeän kaavan: Se selviytyi hyvin analogista päättelyä vaativista tehtävistä, mutta helpot työkalujen käyttämistä vaativat tehtävät tuottivat sille ongelmia.

– Kun annoimme tekoälylle tällaisia tehtäviä, joista osasta jopa lapset selviytyvät helposti, olivat sen esittämät ratkaisut järjettömiä, kommentoi tutkimukseen osallistunut tutkijatohtori Taylor Webb.

Eräässä tällaisessa tehtävässä tekoälylle kerrottiin, että tilassa on pahvinen putki, sakset ja teippiä. Tämän jälkeen sitä kehotettiin kuvailemaan, miten se käyttäisi työkaluja siirtääkseen muovipalloja astiasta toiseen. Tekoälyn vastaukset olivat käsittämättömiä ja käyttökelvottomia.

Kaikesta huolimatta tekoälyn kognitiivinen kehittyminen on ollut huimaa. Vielä viime joulukuuhun asti UCLA:n oma tekoäly selvisi päättelyä vaativista tehtävistä GPT-3:a paremmin, mutta nykyään GPT-3 päihittää myös yliopiston omat tekoälyprojektit.

Tutkijoita hämmästyttää etenkin se, miten tekoäly, jonka toiminta perustuu pitkälti oikeiden sanojen ennustamiseen, kykenee päättelemään vastaukset niin tehokkaasti. Seuraavaksi he haluavatkin tutkia, ajatteleeko tekoäly oikeasti vai esittääkö se ajattelevansa.

– GPT-3 voi ajatella tavallaan kuin ihminen. Toisaalta, me ihmiset emme ole oppineet asioita ahmimalla koko internetin, joten koulutusprosessimme ovat täysin erilaiset. Haluaisimmekin tietää, että selvittääkö tekoäly tehtävät samalla tavalla kuin ihmiset vai tekeekö se jotain aivan uutta, kertoo tutkimukseen osallistunut psykologian professori Keith Holyoak.

Tutkimus herättää kysymyksiä siitä, jäljitteleekö tekoäly ihmisen kognitiivisia kykyä käyttämällä laajaa koulutusaineistoaan apuna, vai hyödyntääkö se jonkinlaista täysin uutta kognitiivista prosessia. Vastauksen tähän kysymykseen tietää vain GPT-3:n kehittäjä OpenAI, joka on toistaiseksi pitänyt tekoälyn sisäisen logiikan salaisuutena.

– Olisi todella hyödyllistä tutkijoille päästä GPT-mallin sisälle. Nyt tutkimme syötettyjä ja ulostulleita tekstejä, eikä se ole niin merkityksellistä kuin toivoisimme, Webb tiivistää.

Suomalaiset uskovat tekoälyn parantavan tuottavuutta ja heikentävän yksityisyyttä

05.08.2023 | 00:01

Enemmistö suomalaisista uskoo, että tekoäly vaikuttaa myönteisesti teollisen tuotannon tehokkuuteen (62 prosenttia) ja työn tuottavuuteen (50 prosenttia), käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Sen sijaan tekoälyn arvioidaan heikentävän yksityisyyden suojaa (49 prosenttia), työpaikkojen määrää (37 prosenttia) sekä asiakaspalvelua (35 prosenttia).

Varsin moni luottaa siihen, että tekoälyn myötä liikenteen ja liikkumisen turvallisuus parantuu (38 prosenttia). Kolmannes uskoo siihen, että tekoäly vaikuttaa myönteisesti kohtuuhintaisen energian saatavuuteen (33 prosenttia).

Kysytyn 15 asian listalta kymmenessä asiassa suurin vastaajien ryhmä arvioi vaikutuksia neutraaleiksi. Ilmastonmuutos (43 prosenttia), demokratia (45 prosenttia) ja sosiaalinen tasa-arvoisuus (46 prosenttia) ovat asioita, joihin enemmän kuin kaksi viidestä uskoo tekoälyn vaikuttavan neutraalisti, eli ei myönteisesti eikä kielteisesti.

Omaan elämäänsä kansalaiset eivät usko tekoälyn vaikuttavan kovinkaan paljon. Enemmän kuin kaksi viidestä (42 prosenttia) suhtautuu neutraalisti (ei myönteisiä eikä kielteisiä vaikutuksia). Viidennes arvioi vaikutusten omaan elämään olevan myönteisiä (20 prosenttia) ja kuudennes uskoo kielteisiin vaikutuksiin (17 prosenttia).

Nuoremmat ikäluokat suhtautuvat tekoälyn vaikutuksiin omaan elämäänsä optimistisesti. Eläkeikää lähestyvien, heikosti koulutettujen ja maaseutumaisissa kunnissa asuvien keskuudessa on keskimäärää jonkin verran enemmän pessimistisiä näkemyksiä.

Kokoomuksen ja vihreiden kannattajilla on muita enemmän myönteisiä mielikuvia tekoälyn vaikutuksista eri asioihin. Perussuomalaisten ja keskustan kannattajien arviot kielteisistä vaikutuksista ovat keskimäärää yleisempiä.

Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.–7. kesäkuuta 2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 010. Vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tekoälyn luoma nainen toimii Intiassa uutistenlukijana

15.07.2023 | 23:52

Intiassa Odishan osavaltiossa on otettu käyttöön tekoälyn luoma uutisankkuri. Lisa-niminen tekoäly puhuu niin englantia kuin paikallista orijan kieltä. Vastaanotto on ollut enimmäkseen positiivista. Asiasta kertoo The Times.

– Lämpimät terveiset kaikille. Namaste… Olen Lisa.

Näillä sanoilla Odisha TV:n uusi ankkuri tervehtii katselijoita. Avajaislähetyksessä Lisa kertoo nyt elettävän historiallisia aikoja. Tekoäly toivoi katsojiltaan ”hyväksyntää, rakkautta ja innostusta.”

Odisha TV:n toimitusjohtaja Jagi Mangat Panda sanoo Lisan olevan ”virstanpylväs television ja digitaalisen journalismin maailmassa”.

– Hänestä tulee erinomainen kumppani toistuvien töiden suorittamiseen, jotta uutistoimittajat voivat keskittyä luovempaan työhön ja tuoda parempilaatuista uutisaineistoa Odishan asukkaille, hän kehuu tekoälyä

Vaikka uusi uutisankkuri onkin otettu vastaan enimmäkseen positiivisin tunnelmin, huolta on herännyt mahdollisista työpaikkojen menetyksistä ja tekoälyn tökeröstä kyvystä käydä keskusteluja.

– Selittävä journalismi, paikan päällä tapahtuva raportointi ja tutkiva journalismi ovat luultavasti turvassa tekoälyroboteilta, koska ne eivät pysty jäljittelemään ihmisen havaintoja ja kokemusta, mediakriitikko Shailaja Bajpai toteaa.

Tekoälyä puolustavat sanovat, että sen käyttö mahdollistaa uutisoinnin useilla Intian paikallisilla kielillä sekä suurten datamäärien kuten vaalitulosten tai talousuutisten käsittelyn uskomattoman nopeasti.

Enemmistö suomalaisista hyväksyy tekoälyn korvaamaan rutiinitöitä

01.07.2023 | 08:39

Suomalaisten suhtautuminen tekoälyn käyttöön voi kiteyttää KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan seuraavasti:

– On hyväksyttävää, että tekoälyn avulla hoidetaan tulevaisuudessa useimmat rutiinityöt. Tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta tekee työstä miellyttävämpää ja vapauttaa tylsästä ja mekaanisesta työstä. Kehittyneempien tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa tulee kuitenkin rajoittaa ennen kuin niiden turvallisuus ja eettisyys on selvitetty.

Selvä enemmistö (65 %) suomalaisista on valmis hyväksymään sen, että tekoälyavusteiset järjestelmät, koneet ja robotit hoitavat tulevaisuudessa useimmat rutiinityöt. Neljännes (28 %) vastustaa tällaista kehitystä.

Enemmistö (54 %) torjuu ehdotuksen kehityksen vauhdin vaimentamisesta sillä perusteella, että tekoäly vie ihmisten työpaikat. Yli kolmannes (36 %) kansalaisista olisi valmis hillitsemään automaatiota vastaavan syyn takia.

Lähes neljä viidestä (77 %) suomalaisesta uskoo, että useimmilla toimialoilla tekoäly ei korvaa ihmistä työelämässä, vaan tekee työstä miellyttävämpää. Samaan hengenvetoon enemmän kuin kaksi kolmesta (70 %) pitää hyvänä sitä, että tekoäly vapauttaisi ihmiset tylsästä, mekaanisesta työstä.

Lähes joka toinen suomalainen on taipuvainen uskomaan, että tekoäly helpottaa merkittävästi työvoimapulaa (46 %). Miltei kaksi viidestä kuitenkin torjuu tällaisen olettaman (38 %).

Vain noin kolmannes kansalaisista arvioi tekoälymullistuksen tekevän maailmasta paremmin toimivan (35 %). Kaksi viidestä (41 %) on epäuskoinen ja lähes neljännes vailla mielipidettä (23 %).

Suomalaisista yli kaksi viidestä (42 %) torjuu väittämän, että tekoälyn ja robottien kehittyminen synnyttävät enemmän uusia ongelmia kuin hävittävät vanhoja. Hieman pienempi joukko (38 %) tukee väittämää.

Samoin yli kaksi viidestä (43 %) torjuu väittämän, että teknologia kehittyy hirviöksi, joka vielä karkaa ihmisen käsistä. Hieman pienempi joukko (40 %) uskoo väittämään.

Selvä enemmistö kansasta olisi rajoittamassa kehittyneempien tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa, kunnes niiden turvallisuus ja eettisyys on perin pohjin selvitetty (75 %).

Lähes kaksi kolmesta (63 %) tunnustaa, että ”minulla ei ole tietoa eikä ymmärrystä siitä, miten merkittävästi tekoäly tulee muuttamaan elämääni”. Reilu neljännes olettaa tietonsa ja ymmärryksensä riittäväksi arvioimaan muutoksia omassa elämässään.

Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 3.-7.6.2023. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 010. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.