Verkkouutiset

Tekoäly

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yle: Tekoäly voi kasvattaa Suomen BKT:ta jopa 8 prosenttia

Tekoäly-yhtiö Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin sanoo Yle Uutisille olevansa yllättynyt hitaudesta, jolla yritykset ovat tehneet kokeiluja ja pilotteja tekoälyssä. Hän huomauttaa, ettei tekoäly ole yleistä teknologiaa, joka soveltuisi kaikkialle. Silti käyttökohteiden löytämisessä on kestänyt odotettua pidempään.

– Hypoteesimme on ollut pitkään, että tekoäly luo arvoa osana digitaalisia palveluita ja tuotteita. Ja se vaatii merkittäviä ponnistuksia myös muulla kuin algoritmi- ja mallikehityksen saralla. Oletus oli, että siinä kestää, mutta se ehkä on kuitenkin toteutunut hitaammin kuin mitä olen olettanut, Sarlin toteaa Ylen haastattelussa.

Viime vuonna tekoälyä hyödyntävien yritysten osuus oli 15 prosenttia.

Pullonkaula on ohjelmistoissa ja alustoissa, joiden kautta tekoälyä hyödynnetään. Nyt tähän teknologiseen infrastruktuuriin tehdyt investoinnit alkavat kantaa hedelmää.

Maailmalla suuret teknologiayhtiöt ovat innolla integroineet kielimalleja omiin palveluihinsa. Nämä amerikkalaisten yhtiöiden kehittämät kielimallit toimivat suomeksi, ja suomalaisyritykset käyttävätkin jo niitä. Näistä malleista kuitenkin puuttuu syvällisempi kielellinen ja kulttuurillinen ymmärrys, Sarlin huomauttaa.

Tätä vajavaisuutta korjatakseen Silo AI on kehittänyt suomenkielisiä kielimalleja yhteistyössä Turun yliopiston TurkuNLP -tutkimusryhmän kanssa. Kesällä Silo AI esitteli pohjoismaisille kielille kehitetyn Vikingin.

– Kun mallit johdetaan primäärisesti suomenkielisestä datasta ja käytetään näitä suuria kieliä vahvistamaan sitä, niin silloin se päättelykyky tulee suomenkielisestä datasta. Se tarkoittaa, että nämä mallit kuvastavat sitä tapaa, miten suomen kieltä käytetään, Sarlin kuvailee.

Vikingin kaltaisella kielimallilla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen selvityksessä arvioidaan, että tekoälyjärjestelmien laajamittainen käyttöönotto voisi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa kahdeksalla prosentilla.

Tämä voi toteutua jo kymmenen vuoden kuluttua. Parhaimmillaan tämä tarkoittaisi 25 miljardin euron lisäystä valtion kassaan.

Googlen pilvipalveluiden Pohjoismaiden toimitusjohtaja Eva Fors on luottavainen siihen, että yhtiöt löytävät tekoälyn hyödyt.

– Sanoisin, että vuonna 2024 hype muuttuu todeksi. On ollut paljon innostusta, mutta yritykset eivät ole vielä löytäneet todellista hyötyä. Mutta nyt näemme, että yritykset alkavat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia tuotannossa, Fors sanoo Ylelle.

Tekoälyä hyödynnetään muun muassa toimitusketjuissa ja rahoitusalalla.

Elon Muskilta raivokas viesti Applelle

Miljardööri Elon Musk on uhannut kieltää Apple-laitteet yrityksissään, jos iPhone-valmistaja etenee OpenAI-kumppanuuden kanssa, kirjoittaa The Times -lehti.

Muun muassa Teslan perustajana tunnetuksi tullut Musk on sanonut, ettei hän päästäisi ketään toimistoonsa Apple-laitteen kanssa, jos OpenAI on integroitu siihen käyttöjärjestelmätasolla.

OpenAI on yhdysvaltalainen tekoälytutkimusta tekevä tutkimuskeskus, joka tunnetaan muun muassa ChatGPT:stä, joka on kirjoitettua tekstiä ymmärtävä ja sen kysymyksiin vastaava tekoälyalusta.

Applen toimitusjohtaja Tim Cook kertoi maanantaina kumppanuudesta OpenAI:n kanssa Kaliforniassa järjestetyssä konferenssissa. Yhtiö yritti vakuuttaa sijoittajille, ettei se ole jäänyt jälkeen tekoälykilpailussa.

Kumppanuus tuo OpenAI:n ChatGPT-teknologian Applen laitteisiin tavoitteenaan tehdä sen sovelluksista entistä yksilöllisempiä ja hyödyllisempiä asiakkaille.

Apple kertoi konferenssin osallistujille, että se oli rakentanut tekoälyn siten, että yksityisyys on ”keskeistä”.

Musk vastasi Applen ilmoitukseen viestipalvelu X:ssä.

– Jos Apple integroi OpenAI:n käyttöjärjestelmätasolla, Applen laitteet kielletään yrityksissäni. Se on tietoturvaloukkaus, jota on mahdoton hyväksyä, hän totesi.

Musk myös syytti Applea siitä, ettei se ollut ”tarpeeksi älykäs” tehdäkseen omaa tekoälyä mutta kyseenalaisti, kuinka se kykenisi varmistamaan, että OpenAI suojelee käyttäjiensä turvallisuutta ja yksityisyyttä.

Musk tunnetaan Applen pitkäaikaisena kriitikkona. Hän syytti viime vuonna yritystä Twitterin poistamisesta App Storesta ja ”sananvapauden” vihaamisesta. Sovellusta ei lopulta koskaan poistettu.

Musk oli yksi OpenAI:n perustajista mutta on sittemmin tullut eri linjoille sen toimitusjohtajan Sam Altmanin kanssa syyttäen yritystä sen alkuperäisen tavoitteen hylkäämisestä. Muskin mukaan startupin tavoite oli alun perin kehittää tekoälyä ihmiskunnan hyödyksi, mutta nyt yrityksestä on tullut voittoa tavoitteleva.

Hyytävä arvio tekoälyn räjähdyksestä: Pitää eristää armeijan tukikohtiin

Tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina erittäin nopeaan tahtiin.

Googlen entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt uskoo sovellusten kyvykkyyksien kasvavan lähitulevaisuudessa tavalla, joka tulee muuttamaan maailmaa merkittävästi. Kehitys tapahtuu nopeissa sykleissä, eli uusi tekoälymalli saadaan valmiiksi 12–18 kuukauden välein.

Suurimmat muutokset liittyvät niin sanotun konteksti-ikkunan laajenemiseen. Sen myötä järjestelmän antaman vastauksen voi syöttää takaisin jatkokysymyksiä varten.

– Viiden vuoden sisällä meidän pitäisi pystyä tuottamaan tuhannen vaiheen vastauksia, joilla pystytään ratkaisemaan todella tärkeitä ongelmia lääketieteessä, materiaalitieteessä ja ilmastonmuutoksessa, Eric Schmidt sanoo Noema-median haastattelussa.

Tiedossa on ”tekoälyagentteja” eli suuria kielimalleja, jotka pystyvät oppimaan uusia asioita. Agentti voisi omaksua kaiken nykyisen tiedon kemiasta, muodostaa hypoteeseja, kokeilla niitä laboratoriossa ja kasvattaa tietämystään.

– Näistä agenteista on tulossa todella vahvoja, ja niitä luultavasti tulee olemaan miljoonia, Schmidt toteaa.

Tekoälyagentit voivat jopa kehittää oman kielen viestiäkseen toistensa kanssa. Ihmisten olisi tällöin mahdotonta seurata niiden toimintaa.

– Mitä meidän pitäisi tehdä? Sulkea ne? Ottaa kirjaimellisesti sähköjohto irti koneesta? On todellakin ongelma, kun agentit alkavat viestiä keskenään ja tehdä asioita tavoilla, joita me ihmiset emme ymmärrä. Tämä on mielestäni raja, joka voi tulla vastaan, Eric Schmidt toteaa.

Länsimaissa suuria tekoälyjärjestelmiä kehittävät OpenAI, Microsoft, Google ja Anthropic. Näiden ohella on lukemattomia pieniä toimijoita. Alan toimijoita rajoittaa riippuvuus kalliista laitteista. Vientirajoitusten vuoksi Kiinan uskotaan olevan useita vuosia jäljessä.

Eric Schmidtin huolena on, että tekoälyn kehitystä valvotaan länsimaissa, mutta Kiinassa tai muualla maailmassa toiminta voi olla riskialtista. Deep fake -väärennösten lisäksi tekoälyä voi mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi bioaseiden kehittämiseen tai voimakkaisiin kyberhyökkäyksiin.

Hänen mukaansa valtioiden on sovittava tietyistä periaatteista tekoälyn kehitykseen liittyen. Hän vertaa tilannetta ballistisiin ohjuksiin, joiden koelaukaisuista kerrotaan etukäteen katastrofaalisten väärinkäsitysten välttämiseksi.

– Jossakin vaiheessa sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa tulee luultavasti olemaan pieni määrä äärimmäisen tehokkaita tietokoneita, joilla on kyky itsenäisiin keksintöihin. Kyvykkyydet tulevat olemaan suurempia kuin mitä haluamme antaa kansalaisillemme tai kilpailijoillemme ilman lupaa, Eric Schmidt sanoo.

Tällaiset tietokoneet tullaan Schmidtin mukaan sijoittamaan asevoimien tukikohtiin. Niiden voimanlähteenä voi toimia ydinreaktori. Laitokset suojataan piikkilangalla ja konekivääreillä.

– Mielestäni on järkevää olettaa, että tämänkaltaisia järjestelmiä tulee olemaan muutamia. Ja niiden lisäksi paljon muita, jotka ovat vähemmän tehokkaita ja laajemmin saatavilla, Schmidt sanoo.

Nykyiset ja kehitteillä olevat kielimallit perustuvat yksinkertaiseen periaatteeseen seuraavan todennäköisen sanan ennustamisesta.

– Haluamme välttää tilanteen, jossa holtiton agentti Kiinassa pääsee käsiksi aseeseen ja laukaisee sen ajatellen, että kyseessä on jonkinlainen peli. On muistettava, että nämä järjestelmät eivät ole inhimillisiä eivätkä välttämättä ymmärrä tekojensa seurauksia, Googlen ex-toimitusjohtaja sanoo.

Näin moni yritys hyödyntää tekoälyä – suomalaiset EU:n kärkikastia

Kahdeksan prosenttia eurooppalaisista yli kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä hyödynsi tekoälyä liiketoiminnassaan viime vuonna, selviää EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin tilastosta.

Suomalaiset yritykset ovat Euroopan maiden kärkikastia. Eniten tekoälyteknologioita hyödyntäviä yrityksiä oli Tanskassa (15,2 prosenttia). Suomalaisista yli kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 15,1 prosenttia hyödynsi tekoälyä viime vuonna. Kolmantena listalla on Luxemburg.

Listan häntäpäässä ovat puolestaan Puola, Bulgaria ja Romania, jossa vain 1,5 prosenttia yrityksistä hyödynsi tekoälyä.

Tekoäly viittaa järjestelmiin, jotka käyttävät teknologioita, esimerkiksi tekstinlouhintaa, puheentunnistusta, koneoppimista ja syväoppimista tietojen keräämiseen tai käyttämiseen tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eurostatin mukaan yritysten eniten käyttämä tekoälyteknologian tyyppi oli viime vuonna eri työnkulkujen automatisointi ja päätöksenteon avustaminen tekoälypohjaisella prosessiautomaatiolla, jota käytti kolme prosenttia yrityksistä. Seuraavaksi eniten hyödynnettiin kirjoitetun kielen analysointia sekä koneoppimista.

Muita käytettyjä tekoälyteknologioita ovat muun muassa puhutun kielen muuntaminen koneellisesti luettavaan muotoon, esineiden tai henkilöiden tunnistaminen kuvien perusteella sekä kirjoitetun tai puhutun kielen tuottaminen.

Google teki vaivihkaa suuren muutoksen – nyt pienyritystä uhkaa tuho

Googlen algoritmi-muutoksella voi olla järisyttäviä vaikutuksia yrityksille. Sen sai tuta sisäilmanlaadusta sisältöä ja tuotetestejä verkkoon tuottava yritys, jonka kävijävirrat käytännössä tyrehtyivät maaliskuussa, kun Google lakkasi näyttämästä hakutuloksissa yrityksen verkkosivuja ja ohjasi ihmisiä sen sijaan lifestyle-lehtien artikkeleihin.

Päivittäinen tuhansien kävijöiden määrä putosi joihinkin satoihin ja yritys kertoo BBC:lle joutuneensa irtisanomaan suurimman osan henkilöstöstään, jota Googlen vielä suosiessa oltiin voitu kasvattaa 15 henkeen.

– Jos mikään ei muutu, sivustomme on tuhoon tuomittu, HouseFresh-yrityksen miehensä kanssa perustanut Gisele Navarro sanoo.

Navarro myöntää, että Google ei ole kenellekään kävijöitä velkaa. Silti yhtiön valta on niin suuri, että vaikutus on sama kuin joku katkaisisi kaikki kaupunkiin johtavat tiet. Googlen kautta kulkee yli 90 prosenttia koko maailman hakukoneliikenteestä.

Googlen edustaja vakuuttaa BBC:lle, että Google tekee hakukoneeseensa päivityksiä vasta, kun ne on tarkasti testattu ja varmistettu, että muutos on käyttäjille hyödyllinen. Verkkosivustojen omistajille yhtiö puolestaan sanoo tarjoavansa apua, resursseja ja mahdollisuuden antaa palautetta sijoittumisestaan hakutuloksissa.

Vuonna 2022 alkanut algoritmi-muutosten sarja on vasta alkua, sillä Google on tekemässä yhtä merkittävimmistä uudistuksistaan koko olemassaolonsa aikana. Googlen hakutoiminnon on tarkoitus ryhtyä tarjoamaan tekoälyn muodostamia vastauksia moniin sille esitettyihin kyselyihin.

– Tuloksena on tuote, joka tekee työn puolestasi, Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai sanoi ominaisuudesta, joka on esitelty jo käyttäjille Yhdysvalloissa.

Yhtiön toimilla on perustavanlaatuinen vaikutus siihen, mitä moni meistä näkee kun menemme verkkoon. Yhtiö itse perustelee hakukoneensa muutoksia sillä, että ne edustavat teknologian uutta aikakautta ja toisaalta ovat ratkaisu ongelmiin, jotka riivaavat laajasti verkkoa.

Kriitikoiden mukaan Googlen muutos ”haku- ja vastauskoneeksi” voi kuitenkin johtaa siihen, että osa suosittua sisältöä tuottavista yrityksistä joutuu taistelemaan henkiinjäämisestään.

Yksi syy muutoksiin on se, että Google on tunnistanut ongelmat, joita hakukoneoptimointi eli SEO aiheuttaa. Tekniikan tarkoituksena on auttaa sivuja menestymään hakutuloksissa, mutta sitä on voitu myös väärinkäyttää niin, että sisältöä on tuotettu vain Googlen algoritmit ja mainostulot mielessä, mikä taas on johtanut käyttäjien karvaaseen pettymykseen tuloksissa.

Tämän vuoksi Google on kertonut ryhtyneensä kitkemään heikkolaatuista ja spämminkaltaista sisältöä, ja sanoo sen tuottaneen hyviä tuloksia.

– Viimeiset päivityksemme tähtäävät siihen, että yhdistämme ihmiset sisältöön, joka on hyödyllistä, palkitsevaa ja yksilöllistä, ja joka edustaa kattavasti verkon erilaisia sivustoja, Googlen viestinnästä luonnehditaan BBC:lle.

– Samalla kun parannamme hakua, painotamme edelleen myös hyödyllisen liikenteen lähettämistä sivustoille ja tuemme tervettä ja avointa verkkoa.

Päivityksillä on BBC:n mukaan ollut osin yllättäviäkin tuloksia. Esimerkiksi New York Magazine -lehti menetti puolen vuoden aikana lähes kolmanneksen Googlen hakukoneesta tulleista kävijöistä. GQ.com-julkaisu putosi 26 prosenttia, ja urbaanin sanakirjan englanninkielinen versio Urban Dictionary menetti puolet haun kautta tulleista kävijöistä, kaikkiaan 18 miljoonaa.

Samaan aikaan keskustelusivusto Reddit koki valtavan kävijäpiikin, kun Google ohjasi sinne 126 prosenttia lisää kävijöitä. Redditin tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin kaupallinen tulos kasvoi huimat 48 prosenttia.

Reddit ei ole ainoa voittaja, vaan myös muut sivut, joille käyttäjät itse tuottavat sisältöä, ovat kokeneet samanlaisia kävijävyöryjä. Näitä ovat muun muassa Quora sekä Instagram. Hyvin pärjäsivät myös LinkedIn ja Wikipedia.

BBC:n mukaan osin kyse on Googlelta silkasta trendien seuraamisesta, sillä käyttäjät ovat halunneet nähdä muiden ihmisten rehellisiä mielipiteitä ja kokemuksia sen sijaan, että heille ehdotettaisiin sivustoja, jotka pyrkivät hyötymään hakukoneoptimoinnista.

BBC:n haastattelemien sisällöntuottajien ja verkkopalveluiden omistajien suurin pelko ovat kuitenkin tekoälyllä tuotetut vastaukset, joiden lukemisen jälkeen ihmiset eivät vieraile enää millään sivustoilla. Tekoälyn antama vastaus voi olla lisäksi olla ylimalkainen tai jopa väärä.

Matkailutoimittaja David Leiter sanoo, että seuraukset ovat ongelmallisia myös siksi, että Google tekoäly suoraan varastaa sivustojen sisältöjä käyttöönsä. Ennen Google antoi Leiterin tekemän artikkelin tulokseksi, kun joku haki käveltäviä kanjoneita Las Vegasin alueella.

– Nyt Google on korvannut juttuni jättimäisellä tekoälytiivistelmä -laatikolla, johon sylkäistään suurimmaksi osaksi väärä vastaus, kommentoi Leiter, jonka mukaan Google hävitti uudistuksilla hänen verkkoliikenteestään 95 prosenttia.

Google myöntää, että tekoälytyökalut voivat tarjota epätarkkoja tietoja, mutta puolustaa, että tuloksia parannetaan jatkuvasti. Yhtiön edustajan mukaan kustantajat voivat myös vaikuttaa siihen, saako heidän sivujensa tietoja käyttää tekoälyn koostamissa vastauksissa. Tosin, jos tekoälymalli on jo ehtinyt kaapia sisällön talteen, dataa voi olla mahdoton poistaa.

Liimaa pizzaan? Nämä ovat tekoälyn oudoimpia vastauksia

Tekoälysovellukset voivat antaa täysin käsittämättömiä vastauksia yksinkertaisiinkin kysymyksiin. Washington Postin artikkeli käy läpi joitain kummallisuuksia, joihin käyttäjät ovat tekoälyn kanssa asioidessaan törmänneet.

Hakukoneyhtiö Googlen tekoäly suositteli hiljattain lisäämään pizzaan liimaa, jotta juusto pysyisi paikallaan. Aikaisemmin se on väittänyt myös, että runsaan virtsan juominen auttaa munuaiskiven poistossa.

Googlen tekoäly on myös väittänyt Yhdysvaltain edesmenneen entisen presidentin John F. Kennedyn valmistuneen Wisconsinin yliopistosta kuutena eri vuotena, kuten vuonna 1993, jolloin vuonna 1963 salamurhan uhrina kuollut Kennedy oli ehtinyt olemaan manan majoilla jo 30 vuotta.

Tekoälyn älyttömien vastausten taustalla piilee kuitenkin melko yksinkertainen syy. Se seuloo tietoa internetin pohjattomasta kaivosta, jossa on niin uutisartikkeleita, Wikipedia-artikkeleita, ruoanlaitto-ohjeita, Reddit-keskusteluita – ylipäätään kaikkea nettiin laitettua.

Välillä oikea tieto löytyy valtavasta massasta, mutta toisinaan tietoa on tarjolla niin vähän, että se suoltaa ulos jotain väärää. Tietoa siitä, miten saada juusto pysymään pizzan päällä, on niin vähän, että se sai tekoälyn turvautumaan 11 vuotta vanhaan vitsikkääseen Reddit-postaukseen.

Vaikka tekoäly onkin tiedonhaussa käyttökelpoinen työkalu, sen tarjoamiin tietoihin kannattaa suhtautua kriittisesti ja mieluummin olettaa niiden olevan väärässä, kunnes toisin todistetaan.

Tekoäly huolestuttaa työntekijöitä mutta lisää tuottavuutta

Tekoäly on otettu laajasti käyttöön suomalaisyrityksissä, mutta sen käyttäminen huolestuttaa työntekijöitä. Joka neljäs suomalaisyritys on investoinut tekoälyyn. Joka kuudes suomalainen työntekijä on huolissaan, että tekoäly vie heidän työnsä, kertoo SD Worxin teettämä laaja, kansainvälinen kyselytutkimus.

Suurin suomalaisten työntekijöiden tekoälyyn liittyvä huolenaihe on, että tekoälyn pelätään vähentävän työtehtäviä. Suomalaisista työntekijöistä 15 prosenttia kertoo olevansa huolissaan, että tekoäly vie heidän työnsä. Tekoälyn parissa työskentelevistä joka kolmas työntekijä pelkää, että tekoäly jossain vaiheessa vähentää heidän työtehtäviään.

Joka neljäs suomalaisyritys on investoinut tekoälyyn, ja kaikkiaan 13 prosenttia käyttää sitä säännöllisesti apuna työssään. Vaikka tekoäly huolestuttaa, seitsemän kymmenestä työntekijästä kuitenkin kertoo, että tekoäly lisää heidän tuottavuuttaan.

Tiedot selviävät laajasta eurooppalaisesta kyselytutkimuksesta, jonka henkilöstö- ja palkkahallinnon ratkaisujen tarjoaja SD Worx teetti helmikuussa 18 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistui yli 5 000 yritystä ja yli 18 000 yritysten työntekijää.

– Tekoäly muokkaa radikaalisti työympäristöämme Suomessakin. Vaikka muutos herättää huolta, se tarjoaa myös valtavasti mahdollisuuksia. Teettämämme kyselytutkimus osoittaa, että tekoäly voi lisätä työntekijöiden tuottavuutta, kun sitä hyödynnetään oikein. Avain menestykseen piilee asiantuntijoiden koulutus- ja kehitysohjelmissa, jotta he voivat hyödyntää tekoälyä tehokkaasti työssään. Laadukas koulutusohjelma myös lieventää muutoksen mukanaan tuomaa pelkoa, sanoo SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotila tiedotteessa.

Tekoälyllä ristiriitainen rooli henkilöstöhallinnossa

Joka neljäs suomalaisen yrityksen HR-päättäjä arvioi, että tekoäly tekee tietynlaiset työt tarpeettomiksi tulevaisuudessa.

Kyselyyn vastanneiden HR-päälliköiden mielestä tekoäly oli kuitenkin vähiten tärkeä ominaisuus palkanlaskentaohjelmistossa. Tästä huolimatta joka kuudes yritys käyttää jo tekoälyä apunaan palkanlaskentaprosessissa.

Tekoälyä hyödynnetään palkanlaskennassa ensisijaisesti lainsäädännön seurantaan. Neljä kymmenestä tekoälyä hyödyntävästä suomalaisyrityksestä kertoo käyttävänsä tekoälyä juuri tähän tarkoitukseen.

Kolme kymmenestä suomalaisyrityksestä käyttää tekoälyä apuna tietojen varmistamisessa ja työntekijöiden sekä muiden tietojen luokittelussa. Palkanlaskennan poikkeamien havaitsemiseen ja korjaamiseen tekoälyä käyttää apunaan useampi kuin joka kolmas suomalaisyritys.

– Vaikka tekoäly ei vielä ole palkanlaskentaohjelmistojen ydinominaisuus, se on jo löytänyt roolinsa lainsäädännön tarkkailijana ja prosessien optimoijana. Joka kuudes suomalaisyritys hyödyntää tekoälyä palkanlaskennassa, mikä osoittaa, että uuden teknologian avulla on mahdollista muuttaa työtapoja syvällisesti. Palkanlaskennan lisäksi on monia eri tapoja, joilla tekoäly voi muuttaa henkilöstöhallintoa esimerkiksi rekrytoinnissa, osaamisen kehittämisessä sekä henkilöstön urakehityksessä, Uotila toteaa.

Tekoäly ei ole suomessa suurin huolenaihe

Vain yhdeksän prosenttia suomalaisyrityksistä kokee, että tekoäly on merkittävä haaste henkilöstöhallinnon työssä. Suuremmat yritykset pitävät tekoälyn käyttämistä haasteellisempana kuin pienet yritykset.

Tekoälyn sijaan HR-ammattilaisilla on aivan muita huolenaiheita.

Kyselyn mukaan HR-työssä suurimpia haasteita ovat henkilöstön hyvinvointi (37 prosenttia), rekrytointi (34 prosenttia), työntekijöiden sitouttaminen (33 prosenttia), joustava työ (27 prosenttia) sekä työntekijäkokemus (27 prosenttia).

Tekoälyn mainitsi haasteena vain yhdeksän prosenttia suomalaisista HR-päättäjistä.

 

Yritysten näkymissä tapahtui selkeä muutos

Nordean puolivuosittain toteutettava Yrityspankkibarometri kertoo suomalaisten yritysten näkymien selvästi parantuneen viimeisen puolen vuoden aikana.

Yrityspankkibarometrin tulokset osoittavat, että yrityskentän heikkeneminen on hidastunut hieman viime syksystä. Tulevan puolen vuoden osalta näkymät ovat parantuneet selvästi viime syksystä, ja saldoluku on noussut jo selvästi positiivisen puolelle.

– Vaikka yritysten nykytilanne näyttää vielä haasteelliselta, näkymät seuraavalle puolelle vuodelle valavat lisää uskoa tulevaisuuteen. Nykytilanteessakin rahoituksen kysyntä on kääntynyt jo positiivisen puolelle, joten voinemme odottaa uusia investointeja ja parempia aikoja jatkossa, toteaa tiedotteessa Nina Luomanen, pk-yritysasiakkaista vastaava johtaja Suomessa.

Suomen talouteen erikoistuneen ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan positiiviset näkymät ovat havaittavissa laaja-alaisesti eri toimialoilla.

– Teollisuudessa investointinäkymät ovat parantuneet eniten viime syksystä. Yleisesti ottaen rahoituksen kysynnän sekä investointien määrän osalta näkymät ovat positiiviset läpi toimialojen. Rakentamisessa investointinäkymät ovat kuitenkin vielä heikot. Edelleen suurempi osuus vastanneista uskoo rakentamisen vielä vähenevän kuin kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, Kostiainen kertoo.

Lyhytaikaisen rahoituksen näkee kasvavan hieman alle puolet vastaajista. Yritysten käyttöpääoman tarve on pysynyt edelleen korkeana, ja pitkäaikaisen rahoituksen tulevaan kasvuun uskoo jo reilusti yli puolet vastanneista. Investointirahoituksen vähenemiseen uskoo enää alle kymmenen prosenttia. Pitkäaikaisen rahoituksen kysyntänäkymät ovatkin vahvimmillaan sitten kevään 2021.

Pankissa piristyneet näkymät otetaan ilolla vastaan.

– Odotukset EKP:n korkojen laskusta ovat painaneet jo pidempiä korkoja alemmaksi, mikä on tehnyt investoinneista jälleen kannattavampia. Moni yritys on kuitenkin vielä varovainen, joten ohjauskorkojen lasku kesäkuussa toisi varmasti luottoa investointipäätöksiin, sanoo Luomanen.

Yrityspankkibarometrissa kysyttiin tällä kertaa myös tekoälyn hyödyntämisestä yrityskentällä. Suurimalla osalla vastanneista tekoälyn hyödyntäminen ei ole vielä juurikaan noussut esille asiakaskeskusteluissa. Käytännön sovelluksia vaikuttaisi olevan vielä melko vähän käytössä, mutta suunnitelmia on tehty.

– Kansalaisten digitaidot, tietoliikenneyhteydet ja yritysten digitalisaatio ovat Suomessa Euroopan kärkeä. Suomella onkin hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä tuottavuuden parantamisessa. Tekoälyn käyttö vaatii yrityksiltä investointeja ja kykyä muuttaa totuttuja työskentelytapoja, Kostiainen pohtii.

Nordean Yrityspankkibarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Se kertoo Nordean yrityspankin asiakasvastuullisten henkilöiden näkemyksestä yritysten ja rahoituksen kehityksestä edellisen kuuden kuukauden aikana sekä näkymistä kuusi kuukautta eteenpäin. Kevään 2024 kyselyyn vastasi 71 Nordean yrityspankin asiakasvastuullista henkilöä. Kysely toteutettiin 8.-19. huhtikuuta 2024 välisenä aikana.

Tekoäly jakaa yritykset kahteen kastiin

Helsingin seudun yrityksistä 49 prosenttia katsoo, ettei niillä ole riittävää osaamista tekoälyn hyödyntämiseksi, käy ilmi Helsingin seudun jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. 28 prosenttia katsoo osaamista olevan riittävästi ja 23 prosenttia ei osaa sanoa.

Tekoälyosaamisensa kohentamiseksi yritykset Helsingin seudulla aikovat pääasiassa kouluttaa henkilökuntaansa (53 prosenttia) ja ostaa koulutusta ja/tai palveluja talon ulkopuolelta (37 prosenttia). Vain 12 prosenttia yrityksistä aikoo rekrytoida uutta osaamista tekoälytarpeisiin. 28 prosenttia ei tunne tarvetta millekään edellä mainituista.

– Tekoälyn käyttö jakaa selkeästi alueen yrityksiä ja sen käyttö on yhä vähäistä. Tekoälyn vaikutus työelämään on selvästi vasta tulossa. Yli 80 prosenttia vastaajista näkee, että tekoäly vaikuttaa oman yrityksen työtehtävien sisältöön jo lähivuosina, sanoo työvoimatarpeen ennakointia tekevän Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista tiedotteessa.

Samassa kyselyssä jopa 38 prosenttia yrityksistä raportoi kokevansa pulaa osaavasta työvoimasta. 29 prosenttia kertoi pulan osaavasta työvoimasta rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä vähintään jonkin verran.

– Vaikea kokonaistilanne taloudessa on helpottanut osaajapulaa hetkellisesti. Tästäkin huolimatta osan yrityksistä on vaikea löytää osaavia tekijöitä, ja pulaa on sekä asiantuntija- että suorittavan tason osaajista. Hakijoiden puutteellinen ammattiosaaminen nousee kyselyssämme suurimmaksi syyksi osaajapulan takana, Olli Oja sanoo.

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyyn vastasi 338 yritystä. Kysely tehtiin aikavälillä 15.–29. maaliskuuta 2024. Kyselyn vastaajat ovat suurimmalta osalta ylintä johtoa ja johtoa. Vastaajista 86 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

Tutkimus paljastaa ihmisten sokean luottamuksen tekoälyyn

Vaikutus ei katoa edes silloin, kun kuvitteellisen tekoälyn kerrotaan heikentävän suoritusta.

Uusi tutkimus osoittaa, että ihmiset suoriutuvat tehtävistä paremmin, jos he uskovat tekoälyn auttavan heitä. Tämä niin kutsuttu plasebo-vaikutus ei yllättäen katoa edes silloin, kun tekoälyjärjestelmän kerrotaan olevan epäluotettava ja jopa suoritukselle haitallinen.

Tutkijat laittoivat kaksi osallistujaryhmää tekemään yksinkertaisen tehtävän, jossa näyttöruudulle ilmestyi vaihtelevalla nopeudella kirjaimia ja nämä tuli yhdistellä pareiksi.

Toiselle ryhmälle kerrottiin, että heitä avustaa tehtävässä hyväksi todettu tekoäly. Toiselle puolestaan kerrottiin taustalla pyörivästä epäluotettavasta tekoälyohjelmasta, joka heikentäisi heidän suoritustaan. Molemmat ryhmät tekivät tehtävän myös ilman tekoälyn apua.

– Kumpaakaan tekoälyjärjestelmää ei todellisuudessa ollut olemassa, vaan osallistujille vain uskoteltiin, että tekoäly auttoi heitä, kertoo väitöskirjatutkija Agnes Kloft Aalto-yliopistosta.

Tutkijoiden hämmästykseksi molemmat ryhmät suorittivat harjoituksen paremmin – eli nopeammin ja tarkkaavaisemmin – kun he uskoivat tekoälyn myötävaikuttavan suoritukseen.

– Huomasimme, että ihmisillä on erittäin korkeat odotukset näitä järjestelmiä kohtaan. Emme pysty muuttamaan heidän odotuksiaan vain kertomalla heille, että ohjelma ei toimi, sanoo apulaisprofessori Robin Welsch.

Alkuperäisten kokeiden jälkeen tutkijat vielä toistivat kokeen verkossa ja pyysivät samalla osallistujia kuvaamaan odotuksiaan ja asenteitaan tekoälyä kohtaan. Useimmat suhtautuivat tekoälyyn myönteisesti, ja yllättäen jopa muulla tavoin skeptisillä ihmisillä oli myönteisiä odotuksia tekoälyn suorituskyvystä.

Valtava haaste uusien ohjelmien todellisten hyötyjen arvioimiselle

Tulokset osoittavat, miten vaikeaa on oikeasti arvioida uusia tekoälyjärjestelmiä.

– Tämä on tutkimuksestamme kumpuava suuri oivallus: plasebo-vaikutuksen vuoksi on valtavan haastavaa arvioida, auttavatko tekoälyohjelmat meitä oikeasti, Welsch sanoo.

Vaikka suurten kielimallien kaltaiset tehokkaat teknologiat epäilemättä kykenevät parantamaan tiettyjä suorituksia, ainakin ohjelmien eri versioiden väliset vähäiset erot saattavat näyttää kokoaan suuremmilta lumevaikutuksen vuoksi. Tätä myös hyödynnetään tehokkaasti markkinoinnissa.

Tulokset valaisevat myös merkittävää haastetta ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimukselle. Johtopäätösten tekeminen ilman lumevaikutuksen kontrollointia voi johtaa pahasti harhaan.

– Tutkimuksemme viittaa siihen, että monet alan tutkimukset ovat saattaneet olla vinoutuneita tekoälyjärjestelmien hyväksi, Welsch toteaa tiedotteessa.

Tutkija epäilee tekoälyhypeä: Intoilevien johtajien pitäisi kuunnella työntekijöitä

Tuoko tekoäly nopeita muutoksia suomalaiseen työelämään? Työelämää tutkiva historioitsija Mona Mannevuo Helsingin yliopistosta arvioi, että parhaillaan meneillään on tekoälyhype, johon liittyy paljon taloudellisia intressejä.

– On vaikea arvioida tekoälyn aitoa muutosvoimaa. Jos tekoäly muuttaa työelämää niin nopeasti kuin väitetään, meidän pitäisi keskustella työelämän rakenteista. Ajatus siitä, että joidenkin ihmisten koulutus olisi äkkiä turhaa tai heidän työnsä tekisi kone, olisi radikaali muutos. Meillä ei ole poliittisen keskustelun perusteella mitään suunnitelmaa ihmisten uudelleenkouluttamisesta toiseen työhön, Mannevuo sanoo.

Mannevuota häiritsee se, että tekoälyn mahdollisesti mukanaan tuovaa muutosta ei avata täsmällisemmin. Sitäkin voi miettiä, onko tekoälyn valvojana toimiminen mielekäs työ.

Tekoälyn hyödyntämisessä kannattaa kuulla työntekijöitä

Kielenkääntäjän työtä on käytetty esimerkkinä työstä, joka voi jatkossa muuttua tai kadota tekoälyn vuoksi, vaikka tekoälyn tuottamaa käännöstä ei voikaan verrata ammattilaiskäännökseen.

Kielenkääntäjä tuntee kulttuurisen kontekstin – siis ajattelee, toisin kuin tekstiä matemaattisen ennustemallin perusteella suoltava tekoälykielimalli, ChatGPT.

–Tekoäly nähdään tällä hetkellä myös välineenä kuormituksen purkamiseen esimerkiksi terveydenhuollossa. Se tuntuu minusta vähän turhan optimistiselta, koska ajattelen pikemmin, että tekoäly voisi automatisoida suorittavaa tietotyötä.

Paras vastaus siihen, millaiset tehtävät kannattaisi automatisoida, on Mannevuon mukaan yleensä ihmisillä, jotka tekevät kyseistä työtä arjessa. Tekoälyn käytöstä intoilevan johdon kannattaisikin aina keskustella työntekijöiden kanssa.

–Miten tekoäly voi auttaa ydintehtävän suorittamisessa? Mannevuo kuvaa.

Tekoälyn käyttöönotto voi tuntua rasittavalta, jos työssä on jo valmiiksi mittava kuormitus tai käytössä monta eri sovellusta ja alustaa.

Teknologia nopeutuu, ihmisen kognitiiviset kyvyt eivät

Tekoälylle kannattaisi Mona Mannevuon mukaan antaa töitä, jotka eivät ole ihmiselle kovin mieluisia. Käyttöönottoon liittyy myös silti eettistä pohdintaa.

– Kuka on esimerkiksi vastuussa koneen tekemästä virheestä? Mannevuo kysyy.

Tutkiessaan työn tehostamisen historiaa Mannevuo on havainnut, ettei teknologinen kehitys useinkaan vähennä työn määrää, vaan se tekee siitä monimutkaisempaa. Joskus taas tekevien käsien määrä saattaa vähentyä, kiire ei.

Ihmisten kognitiiviset kyvyt eivät ole nopeutuneet, vaikka teknologia onkin.

Mona Mannevuo. Kuva: Veikko Somerpuro

– Tietotyötä on kuitenkin vaikea mitata, toisin kuin liukuhihnatyötä, Mannevuo pohtii.

Tekoälyn myötä tietotyö voi muuttua jatkossa entistä intensiivisempään suuntaan. Käsiteltävät tietomassat ovat laajempia ja monimutkaisempia.
Jos konetta käytetään ajattelun ja kirjoittamisen tukena, tilanne saattaa Mannevuon mukaan myös johtaa tekstin määrän lisääntymiseen laadun kustannuksella.

– Samalla voi unohtua perimmäinen kysymys: mikä on tekemämme työn arvo?

Työ monimutkaistuu innovaatioiden myötä

Mona Mannevuo tutkii parhaillaan työssä väsymisen historiaa. Monet väsymysilmiöt kytkeytyvät uusiin teknologioihin.

– Chaplinin Modern Times -elokuvan liukuhihna on klassinen esimerkki ihmisen ja koneen epäonnisesta kohtaamisesta. Jokaisen uuden työtä tehostavan teknologian jälkeen työlääketieteessä tavataan väsymysilmiöitä.

Jo 1960-luvulla huolestuttiin teknistyvien laitteiden aiheuttamasta kognitiivisesta kuormituksesta, vaikka monet laitteet olivat nykyisiin verrattuina varsin yksinkertaisia.

– Nyt koneet ja varsinkin teknologiset alustat ovat sellaisia, että niiden toimintaa voi olla vaikea hahmottaa. Tekoälyä jopa markkinoidaan mystisenä mustana laatikkona. On kuitenkin kuormittavaa käyttää työkaluna sellaista välinettä, mitä ei kunnolla ymmärrä, Mannevuo huomauttaa.

Muutoksen mukanaan tuomien väsymysilmiöiden jälkeen tilanne yleensä tasaantuu ja työtä järjestellään uudelleen – kunnes saapuu seuraava innovaatio.

Osaamisen hankkiminen jää yksilön vastuulle

Aiemmin hyvän työntekijän ominaisuuksiksi riittivät tunnollisuus ja terveet elämäntavat. Nykyään työelämässä nostetaan esiin tasaisten keskivertosuorittajien sijaan supersuorittajia, jotka omaksuvat nopeasti uudet tekniset innovaatiot.

– Tämä luo mielikuvan siitä, että muiden osaamisessa on puutteita, Mannevuo sanoo.

Etenkin tietotyötä tehdään yhä enemmän yksin, ja osaamisen päivittäminen on jäänyt yhä enemmän yksilön vastuulle.

Mannevuon mielestä kriittisen ajattelun taidot ovat kuitenkin tietotyössä kaiken pohja, eikä meidän tulisi unohtaa perustaitojen merkitystä.

Tekoäly voi rapauttaa luottamusta

Tekoälyn avulla voi tuottaa nopeasti suuria määriä jonkinlaista tekstiä ja kuvavirtaa. Tarkistamattomaan tekoälyn tuottamaan sisältöön ei ole kuitenkaan luottamista; esimerkiksi tekstiä tuottaessaan tekoäly vain arpoo kirjaimia ja sanoja peräkkäin todennäköisyyksiä laskemalla, vaikkakin hämmentävän nopeasti.

Vastuuton tai rikollinen toimija voi julkaista tarkistamatonta, tekoälyn tuottamaa sisältöä vaikkapa somessa väittäen niitä tosiksi. Tämä voi rapauttaa luottamusta ja korostaa erilaisten sisältöjen kriittisen arvioinnin merkitystä.

–Kriittinen lukutaito on tärkeä osa huoltovarmuutta, Mannevuo summaa.

Bussit ajavat ilman kuljettajaa tässä suurkaupungissa

Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa matkaa yöbusseja. Ne erottaa muista busseista kuitenkin yksi asia: Nämä linja-autot ajavat suurkaupungin teillä itse. Asiasta kertoo BBC.

Kun keskiyö koittaa, A21-bussin kuljettaja painaa kojelaudassa olevaa pientä punaista nappia. Mitään ei tapahdu. Linja-auto jatkaa matkaansa, pysähtyen liikennevaloihin ja kääntyen risteyksistä.

Kuljettaja ei kuitenkaan ole keskiyön jälkeen tehnyt mitään. Linja-auto on ajanut reittiään täysin itsenäisesti.

Autonomisia linja-autoja kehittävän Sum-yhtiön toimitusjohtajan Park Kang-ukin mukaan jokin päivä kaikki Soulin bussit toimivat ilman kuljettajia. Sum on kehittänyt viimeisen neljän vuoden ajan autonomisia linja-autoja, jotka ovat ensimmäistä laatuaan koko maailmassa.

Teknologia ei ole vielä täysin kypsää, joten öisen Soulin hiljaiset kadut ovat täydellinen ympäristö järjestelmien kehittämiseen.

– Yhä harvempi ihminen haluaa olla bussikuski, etenkään öisin. Tämä on täydellinen ratkaisu tämän puutteen korjaamiseen, Park iloitsee.

Turvallisuussyistä matkustajien on kuitenkin istuttava koko matkan ajan sekä käytettävä turvavöitä. Kuljettajan paikalla myös istuu aina joku siltä varalta, että jotakin odottamatonta tapahtuisi.

Aluksi itsestään liikkuvan ratin näkeminen voi säikäyttää, mutta robottibussit toimivat hämmästyttävän sujuvasti. Välillä kuljettajan on kuitenkin puututtava tilanteeseen ja lyötävä jarrut pohjaan. Nämä hetket muistuttavat siitä, että robottiautoteknologia on vielä alkuvaiheissaan.

Matkustajia tekoälyn kuljettamassa linja-autossa matkustaminen ei pelota.

– Minusta oli jännittävää päästä kokeilemaan tätä. Yöbussien kuljettajien korvaaminen tekoälyllä myös vähentää kuljettajiin kohdistuvaa painetta, kommentoi eräs opiskelija.

Kaikki matkustajat eivät edes tajunneet, että linja-autoa kuljetti tekoäly.

– En edes tajunnut. […] Ei sitä huomaa, eräs nainen totesi.

Yhdysvaltalainen autoinsinööriliitto SAE kategorisoi robottiautot viiteen eri luokkaan. Ensimmäinen luokka koostuu lähinnä apuvälineistä kuten vakionopeudensäätimestä, viides luokka taas täysin automaattisista ajoneuvoista, jotka selviävät autonomisesti kaikista mahdollisista tilanteista. Sellaisia ei toistaiseksi ole olemassa.

Soulin yöbussit kuuluvat kolmanteen luokkaan, kehittyneimmät robottiautot taas neljänteen. Nekin tosin toimivat vain rajatuilla alueilla Kiinan Pekingissä sekä Yhdysvaltain Kaliforniassa ja Arizonassa.

Se, saavutetaanko viidettä luokkaa koskaan jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä.

– Ajatus siitä, että robottiautot olisivat tulevaisuus on puhdasta scifiä, väittää Melbournen Monashin yliopiston julkisen liikenteen tutkimuksen professori Graham Currie.

– Se on hölynpölyä, rehellisesti sanottuna. Kaduilla on koiria, on lapsia, on säätiloja, on muita ajoneuvoja. Teknologia ei ole ratkaissut näitä asioita, ja ei ehkä ikinä ratkaise.

Robottibussit ovat myös huolestuttaneet ammattiliittoja. Soulin linja-autonkuljettajien liiton pääsihteerin Yoo Jae-hon mukaan autonomiset ajoneuvot eivät saisi korvata ihmisiä, sillä ne ovat liian vaarallisia. Mikäli ne korvaavat kuljettajia enenevissä määrin, pitäisi kuljettajille järjestää koulutusta ja uusia töitä.

A-21 -linjan bussikuskia robottibussit eivät kuitenkaan haittaa.

– Onhan se minulle helppo sanoa, mutta minusta tämä on mahtavaa. Linja-auton ajaminen yöllä on kovaa työtä. Tuskin kovin moni jää ikävöimään tätä, kuljettaja päättää.

Tekoälyn ohjaama hävittäjä kohtasi ensi kertaa ihmispilotit oikeassa harjoitustaistelussa

Tekoälyn ohjaama hävittäjäkone on kohdannut tiettävästi ensimmäistä kertaa ihmispilottien ohjaamia koneita taisteluharjoituksissa Yhdysvalloissa. Asiasta uutisoi ilmailusivusto Aviationist.

Yhdysvaltain ilmavoimien testipilottikoulun ja Yhdysvaltojen asevoimien korkean teknologian hankkeista vastaavan DARPA:n mukaan harjoitus järjestettiin jo viime vuonna. Siitä kuitenkin kerrotaan vasta nyt. Projektia vetänyt tiimi on pantu ehdolle ilmailusaavutuksista jaettavan Yhdysvaltain ilmailuliiton arvostetun Robert J. Collier -palkinnon saajaksi.

Harjoituksessa ihmislentäjän valvoma tekoäly operoi F-16-hävittäjään perustuvaa X-62 VISTA -testikonetta.

Puolustusmanöövereistä alkaneet testit etenivät lopulta suoriin kohtaamisiin ja kaartotaisteluihin, joissa koneet kävivät vain noin 600 metrin päässä toisistaan ja lensivät suurilla nopeuksilla.

Yhdysvaltain ilmavoimien tiedotteen mukaan X-62:n ohjaamossa varmuuden vuoksi istuneet lentäjät eivät joutuneet kertaakaan ottamaan konetta pois tekoälyn ohjauksesta useiden harjoitustaistelulentojen aikana.

– [Tekoälyn ohjaaman] itsenäisen ilmasta-ilmaan taistelun mahdollisuudet ovat olleet kuviteltavissa vuosikymmeniä, mutta todellisuus on pysynyt tähän asti kaukaisena haaveena, Yhdysvaltain ilmavoimaministeri Frank Kendall kommentoi.

Kendall suitsuttaa tekoälyn lentämän X-62:n murtaneen ”erään taistelulentämisen suurimmista muureista”.

– Tämä on mullistava hetki, ministeri sanoo.

Tutkimuksen mukaan tekoäly ei ymmärrä ihmistä riittävästi

Teknologia on iso voimavara ihmiskunnalle, mutta edelleen siitä hyödytään liian vähän. Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirran mukaan yksi suurimmista syistä on se, että tietokoneet ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä, ajattelua ja tunteita liian vähän.

– Ihmiskunta saisi enemmän irti teknologiasta, jos tietokoneet ymmärtäisivät paremmin käyttäjää, hän sanoo.

Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja tekee laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Näillä malleilla voi esimerkiksi ennustaa, miten helppoa jollekin on mobiililaitteen käyttäminen, mutta myös selittää käyttäytymistä, miksi esimerkiksi jotkut kokevat tekoälyavusteisen tekstinsyötön hankalaksi ja toiset eivät. Käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuren harppauksen viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Advanced Grant -apurahoja kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekoon. Oulasvirta on saanut aiemmin ERC:n lupaavien tutkijoiden Starting Grant -apurahan vuonna 2015.

– Aikaisemmassa ERC-projektissa pystyimme parantamaan käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta noin 5–25 prosenttia tapauksen mukaan. Uusilla menetelmillä saamme irti huomattavasti enemmän, hän uskoo.

Nyt rahoitettavan ERC-projektin tavoitteena on tuottaa uudenlaisia malleja, jotka ovat laajasti ja helposti sovellettavissa eri käyttökohteisiin, esimerkiksi suunnittelemaan toimiva ohjaamo autoon. Kun ohjaamoa voi testata keinotekoisella käyttäjämallilla 3D-simulaatiossa, ymmärrämme paremmin, miten parantaa teknologian käytettävyyttä. Malleilla voi myös selittää käyttäytymistä eri tilanteissa tai optimoida käyttöliittymiä, esimerkiksi www-sivuja ja valikoita.

– Visiomme on, että tulevaisuudessa voimme helpottaa tietokoneen käyttöä antamalla tekoälylle keinoja paremmin tulkita ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Tämän takana on koneoppimista ja simulaatiota ihmisen kehon ja ajattelun toiminnasta. Tekoäly voi simulaation kautta löytää selitysmalleja havainnoilleen ja valita parhaan tavan toimia ihmisen kanssa. Meille ei riitä, että saamme käyttäjämallimme toimimaan, vaan onnistuessamme meillä on myös mahdollisuus keskustella käyttäjämallin kanssa siinä toimintaympäristössä, minne se on viety, Oulasvirta sanoo.

Miten tietokoneille sitten voidaan opettaa, että ihmiset ovat erilaisia?

– Yhdistämme kaksi ennen yhdistämätöntä lähestymistapaa. Ensinnäkin hyödynnämme tutkimuksessamme käyttäytymistieteiden teorioita, jotka kuvaavat ihmisiä psykologian ja laskennallisten periaatteiden avulla. Toisaalta koneoppimisen avulla pystymme ensimmäistä kertaa ennustamaan suuria määriä käyttäytymistä kuvaavia muuttujia ja opettamaan käyttäytymismalleja eri ympäristöissä.

ERC-projektia vauhdittaa sapattivuosi Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, missä Oulasvirta on keskittynyt tutkimustiedon syventämiseen. Hän pitää yhdeksän kuukauden vierailuaan erittäin onnistuneena ja palaa Otaniemeen uusien oppien kera toukokuussa. Hän on vierailullaan keskittynyt robottien ja ihmisen vuorovaikutukseen.

– Olen oppinut erityisen paljon algoritmeista, joita robotiikassa käytetään ihmisen preferenssien päättelyyn, ja miten niitä tehdään käytännössä. Koodit vaativat paljon käsityötä mutta myös teoriaa.

Viisi vuotta kestävän ERC-projektin lisäksi työt Suomessa jatkuvat tiiviisti myös Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa, missä Oulasvirta vastaa FCAI:n Interactive AI -tutkimuksesta. FCAI kerää yhteen suomalaisen tekoälytutkimuksen huiput, jossa mukana ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT. FCAI:n tutkimus tähtää tekoälyyn, joka pystyy sekä oppimaan että suunnittelemaan ja joka toimii yhteistyössä ihmisten kanssa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

IS: Nämä työpaikat katoavat Suomesta

Tekoälyn kehitys muuttaa töiden työnkuvaa ja tekee osan työpaikoista tarpeettomiksi, kertoo Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen Googlelle koostamaa raportti. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.

Tekoälyn ennustetaan vievän 100000 eli kuusi prosenttia Suomen työpaikoista. Vuositasolla tämä olisi 10 000–15 000 työpaikkaa.

Uhatuimmassa asemassa ovat toimistotyöntekijät, asiakaspalvelukeskusten työntekijät ja myyjät sekä kielenkääntäjät.

Raportin mukaan tekoäly ei kuitenkaan johda työpaikkojen kokonaismäärän laskuun, vaan katoavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia. Google arvioi työnsä menettäneiden kouluttautuvan uusiin työtehtäviin 10 vuoden aikana. Näiden uskotaan saavan uusia töitä tekoälyn tuoman talouskasvun myötä.

Uusia työpaikkoja olisivat esimerkiksi tekoälyn kehotteiden työstäjät (AI prompt engineers), tekoälyä hyödyntävät sisällöntuottajat sekä tekoälyn kouluttajat (data trainers).

Arviolta noin 63 prosenttia eli 1,7 miljoonaa suomalaisista työpaikoista muuttuisi toimenkuvaltaan tekoälyn myötä. Suurimmat muutokset nähdään esimerkiksi finanssisektorilla, kiinteistöalalla, hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)