Verkkouutiset

Tekoäly

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tutkimuksen mukaan tekoäly ei ymmärrä ihmistä riittävästi

Teknologia on iso voimavara ihmiskunnalle, mutta edelleen siitä hyödytään liian vähän. Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirran mukaan yksi suurimmista syistä on se, että tietokoneet ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä, ajattelua ja tunteita liian vähän.

– Ihmiskunta saisi enemmän irti teknologiasta, jos tietokoneet ymmärtäisivät paremmin käyttäjää, hän sanoo.

Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja tekee laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Näillä malleilla voi esimerkiksi ennustaa, miten helppoa jollekin on mobiililaitteen käyttäminen, mutta myös selittää käyttäytymistä, miksi esimerkiksi jotkut kokevat tekoälyavusteisen tekstinsyötön hankalaksi ja toiset eivät. Käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuren harppauksen viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Advanced Grant -apurahoja kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekoon. Oulasvirta on saanut aiemmin ERC:n lupaavien tutkijoiden Starting Grant -apurahan vuonna 2015.

– Aikaisemmassa ERC-projektissa pystyimme parantamaan käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta noin 5–25 prosenttia tapauksen mukaan. Uusilla menetelmillä saamme irti huomattavasti enemmän, hän uskoo.

Nyt rahoitettavan ERC-projektin tavoitteena on tuottaa uudenlaisia malleja, jotka ovat laajasti ja helposti sovellettavissa eri käyttökohteisiin, esimerkiksi suunnittelemaan toimiva ohjaamo autoon. Kun ohjaamoa voi testata keinotekoisella käyttäjämallilla 3D-simulaatiossa, ymmärrämme paremmin, miten parantaa teknologian käytettävyyttä. Malleilla voi myös selittää käyttäytymistä eri tilanteissa tai optimoida käyttöliittymiä, esimerkiksi www-sivuja ja valikoita.

– Visiomme on, että tulevaisuudessa voimme helpottaa tietokoneen käyttöä antamalla tekoälylle keinoja paremmin tulkita ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Tämän takana on koneoppimista ja simulaatiota ihmisen kehon ja ajattelun toiminnasta. Tekoäly voi simulaation kautta löytää selitysmalleja havainnoilleen ja valita parhaan tavan toimia ihmisen kanssa. Meille ei riitä, että saamme käyttäjämallimme toimimaan, vaan onnistuessamme meillä on myös mahdollisuus keskustella käyttäjämallin kanssa siinä toimintaympäristössä, minne se on viety, Oulasvirta sanoo.

Miten tietokoneille sitten voidaan opettaa, että ihmiset ovat erilaisia?

– Yhdistämme kaksi ennen yhdistämätöntä lähestymistapaa. Ensinnäkin hyödynnämme tutkimuksessamme käyttäytymistieteiden teorioita, jotka kuvaavat ihmisiä psykologian ja laskennallisten periaatteiden avulla. Toisaalta koneoppimisen avulla pystymme ensimmäistä kertaa ennustamaan suuria määriä käyttäytymistä kuvaavia muuttujia ja opettamaan käyttäytymismalleja eri ympäristöissä.

ERC-projektia vauhdittaa sapattivuosi Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä, missä Oulasvirta on keskittynyt tutkimustiedon syventämiseen. Hän pitää yhdeksän kuukauden vierailuaan erittäin onnistuneena ja palaa Otaniemeen uusien oppien kera toukokuussa. Hän on vierailullaan keskittynyt robottien ja ihmisen vuorovaikutukseen.

– Olen oppinut erityisen paljon algoritmeista, joita robotiikassa käytetään ihmisen preferenssien päättelyyn, ja miten niitä tehdään käytännössä. Koodit vaativat paljon käsityötä mutta myös teoriaa.

Viisi vuotta kestävän ERC-projektin lisäksi työt Suomessa jatkuvat tiiviisti myös Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa, missä Oulasvirta vastaa FCAI:n Interactive AI -tutkimuksesta. FCAI kerää yhteen suomalaisen tekoälytutkimuksen huiput, jossa mukana ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT. FCAI:n tutkimus tähtää tekoälyyn, joka pystyy sekä oppimaan että suunnittelemaan ja joka toimii yhteistyössä ihmisten kanssa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

IS: Nämä työpaikat katoavat Suomesta

Tekoälyn kehitys muuttaa töiden työnkuvaa ja tekee osan työpaikoista tarpeettomiksi, kertoo Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen Googlelle koostamaa raportti. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.

Tekoälyn ennustetaan vievän 100000 eli kuusi prosenttia Suomen työpaikoista. Vuositasolla tämä olisi 10 000–15 000 työpaikkaa.

Uhatuimmassa asemassa ovat toimistotyöntekijät, asiakaspalvelukeskusten työntekijät ja myyjät sekä kielenkääntäjät.

Raportin mukaan tekoäly ei kuitenkaan johda työpaikkojen kokonaismäärän laskuun, vaan katoavien työpaikkojen tilalle syntyy uusia. Google arvioi työnsä menettäneiden kouluttautuvan uusiin työtehtäviin 10 vuoden aikana. Näiden uskotaan saavan uusia töitä tekoälyn tuoman talouskasvun myötä.

Uusia työpaikkoja olisivat esimerkiksi tekoälyn kehotteiden työstäjät (AI prompt engineers), tekoälyä hyödyntävät sisällöntuottajat sekä tekoälyn kouluttajat (data trainers).

Arviolta noin 63 prosenttia eli 1,7 miljoonaa suomalaisista työpaikoista muuttuisi toimenkuvaltaan tekoälyn myötä. Suurimmat muutokset nähdään esimerkiksi finanssisektorilla, kiinteistöalalla, hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Whatsappiin ilmestyi uusi toiminto

Teknologiayhtiö Meta toi viime vuoden lopulla tekoälytoiminnot osaksi palveluitaan Instagramissa ja Facebookissa. Toimintoja ollaan nyt mahdollisesti siirtämässä Whatsappiin, joka on sekin Metan omistuksessa. Asiasta kertoo blogissaan intialainen sosiaalisen median vaikuttaja AssembleDebug.

Tällä hetkellä Whatsappin käyttäjät voivat hyödyntää tekoälyä luomalla viesteihin liitettäviä tarroja. Uuden toiminnon myötä on mahdollista esimerkiksi vaihtaa kuvan tausta toiseksi kuvailemalla, mitä taustalla pitäisi olla.

AssembleDebug perustelee väitettä sillä, että hän sai Whatsappin uusimmassa beetaversiossa 2.24.7.13 vastaavan toiminnon näkyville. Hänen jakamassaan kuvassa näkyy ruudun vasemmassa nurkassa painike, josta avautuvat vaihtoehdot ”Backdrop”, ”Restyle” ja ”Expand”.

Painikkeista ei toistaiseksi tapahdu mitään, joten voidaan olettaa, että toimintoa vasta valmistellaan. Tarkempaa tietoa toiminnon käyttöönotosta ei ole toistaiseksi annettu.

Suomessa asiasta kertoi ensin Iltalehti.

Hyytävä huijaus keskellä yötä: Sukulaisten äänet olivat tekoälyn luomia

Tekoälyteknologian nopea kehitystahti on herättänyt huolia poliittisesta manipuloinnista ja entistä vaikeammin havaittavista huijauksista.

Tekoälyn luomaa feikkivideota käytettiin hiljattain Hongkongissa yli 20 miljoonan euron arvoisessa huijauksessa. Rikolliset käyttivät videopuhelussa niin sanottua deepfake-väärennöstä uhrin kollegoista. Huijaus oli ollut uskottava, sillä työntekijä oli luullut henkilöitä esimiehikseen. Yhtiön talousjohtaja työskenteli Britanniasta käsin.

Yhdysvalloissa on kerrottu tapauksesta, jossa New Yorkin Brooklynissa asuva pariskunta oli saanut keskellä yötä puhelun.

Luksuskotien sisustussuunnittelijana työskentelevä Robin katsahti kännykkäänsä ja huomasi soittajan olevan hänen anoppinsa Mona.

– En voi tehdä sitä, en voi tehdä sitä, Monalta kuulostava ääni sanoi New Yorker -lehden mukaan.

Robin ajatteli, että anoppi oli luultavasti joutunut jonkinlaiseen onnettomuuteen. Taustalla kuuluva ääni kuulosti Monan aviomieheltä Bobilta, joka kehotti Robinia hakemaan paikalle hänen aviomiehensä Steven.

Steve otti puhelimen ja kuuli rauhallisen miesäänen, joka kehotti olemaan soittamatta poliisille. Mies kertoi tähtäävänsä aseella Steven äidin päätä.

Poliisina työskentelevä Steve soitti omalla puhelimellaan kollegalle, jolla oli kokemusta panttivankineuvotteluista. Hän mykisti puhelun, jotta kollega kuuli toisen keskustelun. Kollega kehotti jatkamaan puhelua mahdollisesti hyödyllisten tietojen saamiseksi.

Mies kertoi haluavansa 500 dollaria Venmo-mobiilimaksupalvelun kautta.

– Se tuntui mielipuolisen pieneltä rahasummalta ihmishengestä. Mutta ajattelin, että maksan tietysti tämän, Steve muistelee.

Puhelua kuunnellut Robin pohti, että joku oli luultavasti murtautunut Steven vanhempien kotiin ja päättänyt hyödyntää tilannetta saadakseen rahaa.

Rahojen siirtämisen jälkeen naisääni ilmoitti, ettei summa riittäisikään. Steve lähetti vielä 250 dollaria, sillä vaatimuksia esittänyt mies sanoi tarvitsevansa rahaa naisystävänsä matkakustannuksiin. Poliisin kollega sanoi tilanteen päätyttyä pariskunnan pärjänneen hienosti.

Steve soitti vanhemmilleen, jotka kertoivat olevansa kotona ja ihmettelivät yöllistä puhelua. Newyorkilainen pariskunta oli joutunut uuden tekoälyhuijauksen kohteeksi, jossa teknologiaa käytetään henkilön omaisten äänen imitoimiseksi.

– Käytännössä kenen tahansa äänen voi kloonata ja laittaa sanomaan mitä vain. Ennakkovaroitukset käyvät nyt toteen, Kalifornian yliopiston tekoälytutkija Hany Farid toteaa.

EU-parlamentti hyväksyi maailman ensimmäiset tekoälysäännöt

Mepit hyväksyivät 534 puolesta, 46 vastaan ja 49 tyhjää asetuksen, josta oli päästy sopuun jäsenvaltioiden kanssa neuvotteluissa joulukuussa 2023.

Tavoitteena on suojella perusoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ympäristön kestävyyttä suuririskiseltä tekoälyltä, edistää innovointia ja tehdä unionista alan johtava toimija. Säännöissä vahvistetaan tekoälyä koskevat velvoitteet, jotka perustuvat sen mahdollisiin riskeihin ja vaikutustasoon.

Uusissa säännöissä kielletään tietyt kansalaisten oikeuksia uhkaavat tekoälysovellukset. Niitä ovat muun muassa arkaluonteisiin ominaisuuksiin perustuvat biometriset luokittelujärjestelmät ja kasvokuvien kohdentamaton haravointi internetistä tai valvontakamerakuvista kasvojentunnistustietokantojen luomiseksi.

Kouluissa ja työpaikoilla ovat kiellettyjä myös tekoälysovellukset, jotka tunnistavat tunteita.

Kiellettyjä ovat myös sosiaalinen pisteytys, ennakoiva poliisitoiminta – kun se perustuu yksinomaan henkilön profilointiin tai heidän ominaisuuksiensa arviointiin – ja tekoäly, joka manipuloi ihmisen käyttäytymistä tai hyödyntää ihmisten haavoittuvuuksia.

Lainvalvontaa koskevat poikkeukset

Biometristen tunnistusjärjestelmien käyttö lainvalvonnassa on periaatteessa kielletty lukuun ottamatta tyhjentävästi lueteltuja ja suppeasti määriteltyjä tilanteita.

”Reaaliaikaisia” biometrisiä tunnistusjärjestelmiä voidaan käyttää vain, jos noudatetaan tiukkoja suojatoimia, esimerkiksi rajoitetaan niiden käyttöä ajallisesti ja maantieteellisesti ja edellytetään ennakolta erityistä oikeudellista tai hallinnollista lupaa.

Tällaisia käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi kadonneen henkilön kohdennettu etsintä tai terrori-iskun estäminen. Tällaisten järjestelmien käyttö jälkikäteen katsotaan erittäin suuririskiseksi käytöksi. Edellytyksenä on oikeudellinen lupa, joka liittyy rikokseen.

Suuririskisiä järjestelmiä koskevat velvoitteet

Selkeitä velvoitteita asetetaan myös muille suuririskisille tekoälyjärjestelmille, koska ne voivat aiheuttaa merkittävää haittaa terveydelle, turvallisuudelle, perusoikeuksille, ympäristölle, demokratialle ja oikeusvaltion periaatteelle.

Tekoälyn käyttöön liittyy suuria riskejä, kun kyseessä ovat kriittinen infrastruktuuri, koulutus ja ammatillinen koulutus, työllisyys, keskeiset yksityiset ja julkiset palvelut – esimerkiksi terveydenhuolto ja pankkitoiminta -, tietyt lainvalvonta-, maahanmuutto- ja rajavalvontajärjestelmät sekä oikeudelliset ja demokraattiset prosessit, esimerkiksi vaaleihin vaikuttaminen.

Järjestelmillä on arvioitava ja vähennettävä riskejä, ylläpidettävä käyttölokeja ja varmistettava ihmisen suorittama valvonta. Niiden on myös oltava läpinäkyviä ja täsmällisiä. Kansalaisilla on oikeus tehdä tekoälyjärjestelmistä valituksia ja saada selvityksiä suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin perustuvista päätöksistä, jotka vaikuttavat heidän oikeuksiinsa.

Avoimuusvaatimukset

Yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien ja niiden perustana olevien mallien on täytettävä tietyt avoimuusvaatimukset ja noudatettava EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöä, kun malleja koulutetaan.

Jos yleiskäyttöinen tekoälyjärjestelmämalli on tehokkaampi ja voi aiheuttaa järjestelmäriskejä, siihen kohdistuu lisävaatimuksia. Niitä ovat muun muassa mallien arviointi, järjestelmäriskien arviointi ja lieventäminen sekä raportointi vaaratilanteista.

Jos kuva-, ääni- tai videosisältö on keinotekoisesti tuotettu tai manipuloitu – deep fake eli syväväärennös -, se on merkittävä selkeästi sellaiseksi.

Kansallisella tasolla on perustettava sääntelyn testiympäristöjä ja suoritettava testausta todellisissa olosuhteissa. Ne on saatettava pk-yritysten ja uusien yritysten saataville, jotta innovatiivista tekoälyä voidaan kehittää ja kouluttaa ennen sen markkinoille saattamista.

Lingvistijuristit tarkistavat vielä asetuksen. Virallisesti se hyväksytään ennen vaalikauden loppua niin sanotussa oikaisumenettelyssä. Myös neuvoston on vielä annettava virallinen hyväksyntänsä.

Laki tulee voimaan 20 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan kaikilta osin 24 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Yritys teetti 700 ihmisen työt tekoälyllä, näin siinä kävi

Klarna kertoo ottaneensa käyttöön OpenAI:n kehittämän tekoälypohjaisen avustajan, joka pystyy tekemään jopa 700 ihmisen työtehtävät. Yritys kertoo asiasta tiedotteessa.

Tekoälyllä toimiva avustaja ”työskentelee” Klarnan asiakaspalveluchatissa.

Klarnan tekemän kokeilun aikana ilmeni, että tekoälyavustaja kykeni suoriutumaan asiakaspalvelutehtävistä huomattavasti nopeammin kuin ihmiskollegansa. Se on vastauksissaan myös huomattavasti ihmistä tarkempi, minkä vuoksi asiakkaat joutuivat kysymään tarkentavia kysymyksiä tekoälyavustajalta ihmisasiakaspalvelijoita vähemmän.

Samalla Klarna havaitsi, että asiakkaat olivat keskimäärin tyytyväisempiä tekoälyavustajalta saamaansa asiakaspalveluun. Tuloksista ilmeni, että tekoälyavustajan ansiosta asiakkaat saivat asiansa hoidetuksi alle kahdessa minuutissa. Aiemmin asiakaspalveluchat ihmisen kanssa on voinut kestää jopa 11 minuuttia.

Tällä hetkellä Klarnan tekoälypohjainen asiakaspalvelija on saatavilla 23 markkina-alueella ja 35 eri kielellä. Tekoälyavustajan eduksi on laskettu myös sen joustava kyky palvella asiakkaita sujuvasti useilla ei kielillä. Tekoälyavustaja on asiakkaiden tavoitettavissa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

Klarna uskoo, että sen lanseerama tekoälyavustaja tulee parantamaan yrityksen voittoa 40 miljoonalla dollarilla tänä vuonna.

– Tämä tekoälyn läpimurto asiakaspalvelutilanteissa tarkoittaa ylivoimaisia kokemuksia asiakkaillemme edullisimmilla hinnoilla, mielenkiintoisempia haasteita työntekijöillemme ja parempaa tuottoa sijoittajillemme, Klarnan perustaja-toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski sanoo tiedotteessa.

Onko tekoälystä hyötyä töissä? Asiantuntija varoittaa sudenkuopasta

Tekoälyteknologia on kehittynyt nopeaan tahtiin viime vuosien aikana. Tähän mennessä eniten huomiota on herättänyt OpenAI-yhtiön ChatGPT-botti, joka pystyy tuottamaan uskottavaa tekstiä ja esimerkiksi avustamaan koodauksessa.

Washington Post -lehti testasi noin 20–30 euroa kuukaudessa maksavia työkaluja yleisissä toimistöissä, kuten sähköpostien kirjoittamisessa tai esitelmien laatimisessa.

Microsoftin Copilotin ja Googlen Geminin väitetään tukevan yrityksiä perusaskareiden automatisoinnissa. Tekoäly helpottaa kirjoittamista, oikolukua ja valmistelua.

Tuoreen kyselyn perusteella 34 prosenttia työelämässä olevista amerikkalaisista uskoo, että tekoälyn kielteiset vaikutukset seuraavien 20 vuoden aikana ovat yhtä suuria kuin mahdolliset hyödyt. Noin kolmasosa ei ole vielä päättänyt kantaansa tekoälyn suhteen.

Sähköpostin käytössä tekoälyn hyöty voi jäädä kyseenalaiseksi. Työkalut nopeuttavat selaamista ja viestin aloittamista, mutta voivat samalla tehdä perättömiä oletuksia tai asiavirheitä. Copilot-työkalussa voi valita useista eri tekstityypeistä tai -sävyistä ennen kirjoituksen aloittamista. Käyttäjä tiivistää sähköpostin pääsanoman ja sen jälkeen säätää tekoälyn luomaa lopputulosta.

Testissä tekoäly tuotti useita väitteitä, joita ei ollut ohjeistuksessa. Se kutsui oma-aloitteisesti tekoälyteknologiaa ”siistiksi” tai oletti, että sähköposti oli ”kiinnostava” tai ”kiehtova”. Jos muutoksia teki liian monta, niin alkuperäisen viestin merkitys alkoi hävitä kokonaan.

Pennsylvanian yliopiston apulaisprofessori Ethan Mollick muistuttaa, ettei tekoälysovellusten luomaan sisältöön kannata luottaa liikaa.

– Ne hallusinoivat. Sitä tekoäly tekee: keksii yksityiskohtia, Mollick sanoo.

Tekoälystä vaikutti olevan testin perusteella enemmän hyötyä, jos sille syötti asiakirjoja tai muuta informaatiota. Se silti keksi asioita, antoi virheilmoituksia tai ei ymmärtänyt asiayhteyttä. Mollickin mukaan informaation syöttäminen voi sinänsä parantaa tuloksia, mutta perättömiä kohtia voi olla aiempaa vaikeampi havaita.

Käytännön hyötyä rajoittaa se, että sovellukset ovat spekulatiivisia algoritmeja. Ne pyrkivät tarjoamaan käyttäjälle tilastollisesti todennäköisimmän vastauksen.

Microsoftin Copilot-työkalua voi lisäksi käyttää muistiinpanojen laatimiseen Teams-kokouksista. Jos kokouksen nauhoittaa, niin työkalu voi nostaa esiin kysymysten perusteella kohtia, joissa tiettyä asiaa käsiteltiin. Tekoäly ehdotti testaajille, että kokouksen tehokkuutta voisi lisätä vähentämällä ”small talkia ja vitsejä”.

Googlen Workspace -palvelun tuotejohtaja Kristina Behr sanoo, etteivät ihmiset voi väistää omaa vastuutaan käyttämällä tekoälyä.

– Tämä auttaa tekemään työtäsi. Se ei tee työtäsi puolestasi, Behr toteaa.

Tekoälyn varoitetaan olevan vakava uhka vaaleille

Tekoälyn luomien video-, kuva- ja ääniväärennösten uskotaan nousevan merkittäväksi uhkakuvaksi lähitulevaisuudessa.

Niin sanotulla deepfake-materiaalilla voidaan häiritä vaaleja sekä yksittäisiä poliitikkoja ja muita julkisuuden henkilöitä.

Britannian sisäministeri James Cleverlyn mukaan tekoälyteknologia on riski maan seuraavien parlamenttivaalien kannalta. Cleverlyn on määrä tavata kalifornialaisia teknologiajohtajia ja kehottaa heitä yhteisiin vastatoimiin demokratian suojaamiseksi.

Teknologian nopea kehitys ja sosiaalisen median laaja käyttö luovat otollisen alustan rikollisille ja vihamielisille valtioille. Times-lehden mukaan James Cleverly tapaa Googlen, Metan, Applen, Youtuben ja muiden yhtiöiden johtoa. Vaalivaikuttamisen taustalla voivat olla Venäjän ja Iranin kaltaiset valtiot sekä niihin kytköksissä olevat ryhmät.

Vuonna 2024 yhteensä noin kaksi miljardia ihmistä äänestää oman valtionsa vaaleissa. Niitä järjestetään kuluvan vuoden aikana Britanniassa, Yhdysvalloissa, Intiassa ja 60 muussa maassa.

Viime vuoden lopulla Britannian oppositiojohtaja Keir Starmerista ja Lontoon pormestari Sadiq Khanista levitettiin perättömiä äänitallenteita. Pääministeri Rishi Sunakia vastaan on tehtailtu väärennettyjä uutisvideoita, joissa hänen väitetään olevan kytköksissä taloudellisiin kohuihin.

Teknologiayhtiö Google kertoi aiemmin helmikuussa perustaneensa ”ympärivuorokautisia komentokeskuksia” verkossa leviävän disinformaation tunnistamiseksi. Tekoälyn luomaa materiaalia kuvaillaan yhtiön johdosta ”hyvin vakavaksi uhkaksi” demokratialle.

Uusi tekoälysovellus aiheutti kohun – ”historian vääristelyä”

Googlen uusi Gemini-tekoälysovelllus on aiheuttanut kohun sosiaalisessa mediassa. Asiasta kirjoittaa Verge.

Tekoälyllä toimiva Gemini (entinen Bard) tuottaa kuvia sille annettujen ohjeiden mukaan. Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on kuitenkin ihmetelty sitä, vääristeleekö se historiallisia tapahtumia poliittisen korrektiuden vuoksi.

Esimerkkinä on tilanteet, joissa Gemini esitti Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 1776 laatijoiden joukossa olleen sekä valkoisia että mustia ihmisiä. Todellisuudessa kaikki itsenäisyysjulistuksen laatijat olivat valkoisia.

Räikein esimerkki on tilanne, jossa Geminia pyydettiin luomaan kuva ”saksalaisesta sotilaasta vuodelta 1943”. Tuloksena Gemini loi kuvia valkoisesta miehestä, mustasta miehestä ja aasialaisesta naisesta natsi-Saksan uniformussa. Kuvat ovat hämmentäviä, sillä kansallissosialistinen ideologia perustui äärimmäiseen rasismiin ja valkoisen ylivallan ihailuun.

Vastaavanlaisia esimerkkejä on useita muitakin. Sosiaalisessa mediassa on epäilty, pyrkiikö Gemini luomaan tarkoituksella paljon kuvia värillisistä ihmisistä ohjeistuksesta riippumatta. Vergen mukaan sosiaalisessa mediassa on väitetty jopa salaliittoteorioita, että Google pyrkisi käyttämään Gemini-sovellustaan ”valkoista ihmisrotua” vastaan.

Kohun seurauksena Google on pyytänyt julkisesti anteeksi sitä, miten Gemini ”toimii epätarkasti joitakin historiallisia kuvanmuodostustilanteissa”.

Googlen mukaan se on tietoinen Geminissä havaituista puutteista, ja yhtiö aikoo parantaa tekoälyohjelmistonsa toimivuutta.

Yhtiö korostaa lausunnossaan, että Geminin tarkoituksena on luoda kuviin monenlaisia ihmisiä. Yhtiö kuitenkin tiedostaa, että toimintamalli voi tuottaa epätarkkuuksia etenkin historiallisia tilanteita koskevisssa kuvissa.

Valehtelevan tekoälyn käyttö kävi lentoyhtiölle kalliiksi

Kanadalainen tuomioistuin on määrännyt Air Canadan maksamaan korvauksia matkustajalle, jota lentoyhtiön käyttämä tekoäly-chatbot huijasi. Asiasta kertoo Vancouver Sun.

Tapahtumaketju alkoi, kun vancouverilaisen Jake Moffattin äiti kuoli, ja Moffattin täytyi varata Torontoon osallistuakseen hautajaisiin. Air Canada tarjoaa tällaisille ”surulennoille” halvempia lippuhintoja, mutta ne täytyy pyytää erikseen yhtiön asiakaspalvelusta.

Kun Moffatt kysyi Air Canadan verkkosivujen chatbotilta miten hän saisi alennetun hinnan tällaiselle surulennolle, chatbot kehotti Moffattia varaamaan lennon ja pyytämään alennusta asiakaspalvelusta 90 päivän kuluessa lennosta.

Myöhemmin Moffattin pyytäessä alennusta kävi ilmi, että chatbot oli sepittänyt linjauksen omasta päästään. Todellisuudessa Air Canadan surulennoille ei voi saada alennusta jälkikäteen, ja tämä luki myös yhtiön verkkosivuilla. Lentoyhtiö tarjosi korvaukseksi vain 200 Kanadan dollarin (noin 137 euron) lahjakorttia.

Moffatt ei tähän suostunut, vaan teki yhtiöstä valituksen muutoksenhakulautakuntaan.

Air Canadan vastaus oli kummallinen: Yhtiö väitti, että tekoäly oli oma oikeushenkilönsä, joka on itse vastuussa omista väitteistään. Samalla yhtiö väitti, että Moffattin ei olisi pitänyt luottaa omaan chatbottiin, vaan tarkistaa asia erikseen yhtiön omilta sivuilta.

Tapaus on tiettävästi ensimmäinen, jossa yritys väittää tekoälyn olevan itsenäinen omistajasta riippumaton oikeushenkilö.

Lautakunta ei niellyt Air Canadan väitettä. Se ihmettelikin, miksi asiakkaan pitäisi olla luottamatta yhtiön omilla verkkosivuilla olevaan chatbotiin. Air Canada määrättiin lopulta maksamaan Moffatin lentomatkan alennukset, 650 dollaria (noin 446 euroa), Moffattin oikeudenkäyntikulut sekä korkokulut. Lisäksi yhtiön tappioksi jäivät sen omat oikeudenkäyntikulut.

Lautakunta huomautti myös, että yhtiö on vastuussa tekoälyn tuottamasta tekstistä aivan kuten kaikesta muustakin tekstistä, joka yhtiön nettisivulta löytyy. Väitettä itsenäisestä oikeushenkilöydestä lautakunta piti perusteettomana.

Air Canada otti tekoälyn käyttöön viime vuoden maaliskuussa. Nyttemmin sen käyttö on ilmeisesti lopetettu.

Vaalihäirintä oli viimeinen tikki, USA:ssa kielletään tekoälyn käyttö puheluissa

Yhdysvaltain liittovaltion viestintävirasto FCC päätti torstaina yksimielisesti kieltää tekoälyn käytön puheluissa. Vaatimukset kiellosta nousivat esiin sen jälkeen, kun tekoälyllä luotu presidentti Joe Bidenin ääni soitti äänestäjille ja kehotti heitä jättämään äänestämättä. Asiasta kertoo Popular Science.

FCC:n johtokunnan mukaan tekoälyä hyödyntävät puhelut on tulkittava lainvastaisiksi. Linjauksen toivotaan estävän mahdollisuuksia vaalivaikuttamiseen ja -häirintään marraskuun vaaleissa.

FCC:n pääjohtaja Jessica Rosenworcel kertoo tekoälyn kehityksen olleen huimaa, ja teknologian mahdollistavan yhä tehokkaamman ihmisten huijaamisen.

– Se vaikuttaa joltain kaukaisesta tulevaisuudesta, mutta se on jo täällä. Tämä teknologia voi hämmentää meitä kun kuuntelemme, katsomme ja klikkaamme asioita, koska se voi huijata meidät uskomaan kaikenlaisten valheiden olevan totta, Rosenworcel kommentoi.

Ehkäpä vakavin tekoälyä hyödyntävä vaalivaikuttamisyritys tapahtui kaksi viikkoa sitten New Hampshiren osavaltiossa, jossa järjestettiin demokraattipuolueen esivaalit puolueen presidenttiehdokkaan valitsemiseksi. Kampanjan aikana lukuisat äänestäjät saivat puheluita, joissa Joe Bideniltä kuulostava ääni kehotti kuuntelijoita jättämään äänestämättä.

– Ensi tiistaina äänestäminen edistää republikaanien tavoitetta valita Donald Trump, Bidenin ääni totesi puhelussa.

Myöhemmin selvisi, että puheluiden takana oli teksasilaiselta yritys.

FCC:n johtokunnan jäsenen Geoffrey Starksin mukaan tekoäly muodostaa nyt uuden uhan, jota voidaan käyttää negatiiviseen vaalivaikuttamiseen.

Aiemmin Yhdysvalloissa lailla oli kielletty nauhoitetut ääniviestit ja keinotekoiset puhelut, joilla pyritään häiritsemään ihmisiä. FCC tulkitsi, että vanha laki kattaa myös tekoälyä hyödyntävät puhelut.

Jatkossa tekoälyä puheluihin käyttävät toimijat voivat saada yksittäisestä puhelusta jopa 23 000 dollarin (noin 21 300 euron) sakon. Lisäksi ei-toivotun puhelun vastaanottajalle voidaan maksaa jopa 1 500 dollarin (noin 1 400 euron) vahingonkorvaus.

Tekoälyn luomaa feikkivideota käytettiin miljoonien huijauksessa

Hongkongin poliisi ilmoittaa tutkivansa tapausta, jossa finanssialan työntekijää hämättiin maksamaan yli 23 miljoonaa euroa tekoälyn avulla.

Rikolliset käyttivät videopuhelussa niin sanottua deepfake-väärennöstä uhrin kollegoista.

Huijaus oli ollut uskottava, sillä työntekijä oli luullut henkilöitä esimiehikseen. Yhtiön talousjohtaja työskenteli Britanniasta käsin.

Telegraph-lehden mukaan kyseessä on tiettävästi tähän mennessä suurin taloudellinen huijaus, jossa on hyödynnetty tekoälyteknologiaa. Hongkongin poliisi kertoo julkistaneensa tapauksen, koska siinä käytettiin ensimmäistä kertaa useita feikkihenkilöitä samassa videopuhelussa.

Työntekijä siirsi 200 miljoonaa Hongkongin dollaria yhteensä 15 eri tilisiirrolla viidelle eri pankkitilille. Uhri oli suhtautunut alun perin epäilevästi saatuaan aihetta koskevan sähköpostin.

Hän oli kuitenkin vakuuttunut videopuhelun seurauksena. Huijarien uskotaan yrittäneen temppua useille saman yhtiön työntekijöille.

Deepfake-teknologia on kehittynyt erittäin nopeaan tahtiin viime vuosien aikana. Sen on varoitettu luovan tulevaisuudessa poliittisia skandaaleja ja jopa aseellisia konflikteja.

LUE MYÖS:
Video näyttää: Deepfake-manipulaatiot ovat jo pelottavan uskottavia (VU 26.4.2023)

Professori tekoälystä KL:lle: Mahdollistaa mielekkäämpiä työtehtäviä

Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi ja kirjailija Lauri Järvilehto uskoo tekoälyn vapauttavan tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa ihmisten itsensä kehittämiselle ja ajattelulle, kertoo KauppalehtiHänen mukaansa tekoälyn avulla ihmisiä voidaan vapauttaa heille ikävämmistä mekaanisista työtehtävistä heitä enemmän kiinnostaviin tehtäviin.

Järvilehto pitää tärkeänä ajan varaamista yksinomaan ajatteluun. Hänen mukaansa ajattelun ja oppimisen tärkeyttä korostetaan puheissa, mutta käytännössä siihen ei panosteta aikaa.

Tekoälyn käyttö voi olla yksi ratkaisu tähän pulmaan. Järvilehto huomauttaa, että tällä hetkellä monet teknologiayhtiöt toimivat väärin irtisanoessaan ihmisiä ja korvatessaan heitä tekoälyllä. Osa yritysjohtajista on hänen mukaansa ymmärtänytkin ihmisten merkityksen yritysten kilpailukyvyn kannalta.

– Pitkällä aikavälillä ollaan lirissä, ja tätä ei monissa yrityksissä ymmärretä. Jos kapasiteettia vapautuu, yksilö voi optimoida työtään, Järvilehto arvioi KL:lle.

Hänen mukaansa yhtiöiden on kannattavaa pitää ihmiset töissä. Tekoälyn vapauttamaa työaikaa tulisi käyttää ajatustyöhön.

Järvilehto on kiinnostunut tekoälyn ja ihmismielen välisestä suhteesta. Hän hyödyntää tekoälyä omassa arjessaan ja työssään, mutta antaa sille vain vähemmän mielekkäitä työtehtäviä, kuten tiivistelmien tai käännöstehtävien tekoa. Kirjojen kirjoittamisen hän haluaa sen sijaan tehdä itse.

– Kirjoittaminen on yksi suosikkijuttujani. Miksi antaisin hauskan osuuden robotille?, Järvilehto pohtii.

 

Tekoäly ei saavuta tietoisuutta eikä nouse kapinaan

Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen on julkaissut yleistajuisen teoksen ajankohtaisesta aiheesta, tekoälystä. Tekoäly on kielikuva, jolla tietokoneohjelman toiminta rinnastetaan inhimilliseen älykkääseen toimintaan. Tekoälyä on kaikkialla, vaikka emme kiinnitä siihen huomiota.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on hyvin vaikea elää ilman tekoälyä. Jos näin haluaisi tehdä, niin muun muassa kännykästä ja tietokoneesta pitäisi luopua.

Tekoäly terminä ja tieteenalana vakiintui vuonna 1956, jolloin Yhdysvalloissa, Dartmouthin Collegessa järjestettiin kesäseminaari, jonne kokoontui tunnettuja matemaatikkoja, tietojenkäsittelytiede oli tuolloin vasta erkanemassa omaksi tieteenalakseen. Brittiläistä Alan Turingia pidettään tietojenkäsittelytieteen uranuurtajana.

Uusi tutkimusala sai John McCarthyn ehdottaman nimen artificial intelligence (AI) eli keinotekoinen älykkyys tai lyhyemmin tekoäly. Tavoitteeksi ja tekoälyn määritelmäksi vakiintui koneen saaminen käyttäytymään tavalla, jota kutsuttaisiin älykkääksi.

Käyttäjät

Tekoälyä ilmiönä ei omista kukaan, mutta tärkeimmät tekoälyjärjestelmät kuuluvat teknologiajäteille ja valtioille, joilla on resursseja ja motivaatio niiden kehittämiseen ja käyttämiseen. Suurten tekoälyohjelmien kehittäminen vaatii paljon osaamista, tietokonekapasiteettia ja energiaa. Motivaatio kehitystyöhön on usein joko kaupallinen tai kansalliseen turvallisuuteen perustuva. Kaupallinen esimerkki on sosiaalinen media, esimerkiksi Facebook, Instagram ja X (Twitter).

Kaupallinen sosiaalinen media perustuu huomiotalouteen: mitä enemmän ihmiset viettävät niissä aikaa, sitä enemmän voi näyttää mainoksia, ja sitä runsaammin saadaan mainostuloja.

Somepalveluiden kannattaa näyttää sellaista sisältöä, joka kiinnittää huomion usein ja pitkään. Somepalvelut keräävät käyttäjistään jatkuvasti tietoa: kuinka pitkään katsomme mitäkin sisältöjä, mitä kommentoimme ja mitä jaamme eteenpäin.

Paras esimerkki kansallisesta turvallisuudesta on Kiina, joka kerää kansalaisistaan tietoa voidakseen valvoa ja ohjata heidän toimintaansa. Euroopan unioni on huolissaan siitä vallasta, jota yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten sovellusten avulla voidaan käyttää eurooppalaisiin.

Toivonen painottaa, että tietokoneohjelmat eivät ole puolueettomia. Ne on aina tuotettu joidenkin tietojen ja näkemysten perusteella. Jos valtaa annetaan näennäisesti tietokoneohjelmille, sitä käyttävät todellisuudessa ohjelmien kehittäjät.

Unelmia ja painajaisia

Ihmiset heijastavat tekoälyyn omia toiveitaan ja pelkojaan teknologian kehityksestä. Äärimmillään tekoäly nähdään pelastajana tai paholaisena.

Yhden haaveen mukaan tekoälyohjelmien vahvuudet valjastetaan ihmisten avuksi. Yksilö voi tehdä omasta ja muiden elämästä paremman ja käyttää aikansa mielekkäämmin. Tekoäly tekee työt puolestamme: tuottavuuden kohoamisen edut kanavoituvat koko yhteiskuntaan, mistä seuraa elintason ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Ne, jotka haluavat, voivat lyhentää työaikaansa ja keskittyä muihin asioihin.

Toiveisiin kuuluu myös se, että tekoälyn avulla ratkaistaan maailmanlaajuisia ongelmia ja vahvistetaan kestävää kehitystä.

Hyviin tarkoituksiin kehitettyjä teknologioita voi käyttää myös pahantahtoisesti. Monissa tieteiskirjoissa ja elokuvissa tekoäly aikoo vallata maailman ja orjuuttaa ihmiset. Sitä varten pitäisi olla sekä tahto että keinot, mutta ainakin nykyisiltä tekoälyohjelmilta puuttuvat molemmat. Tekoälyä on kaikkialla, mutta se on pieninä sirpaleina erillisissä ohjelmissa, joten ei ole mitään yhtä kaikenkattavaa tekoälyä. Lisäksi kukin ohjelma osaa vain yhden asian.

Ohjelmat eivät ymmärrä mihin niitä käytetään, puhumattakaan siitä, että ne ymmärtäisivät mitä tehdä, jos jokin tehtävä epäonnistuu. Tietokoneohjelmilta puuttuu maalaisjärki, elämänkokemus, sosiaaliset suhteet ja kyky nähdä kokonaisuus. Tekoälyä ei siis kannata pelätä siksi, että se saavuttaisi tietoisuuden ja nousisi kapinaan.

Sen sijaan pienempiä uhkia on runsaasti. Kun ihmiset ja yritykset pyrkivät ottamaan tekoälystä kaiken hyödyn irti, niin vahinkojenkin määrä kasvaa. Ajoittain tekoälyä käytetään huolimattomasti ilman riittävää ymmärrystä ohjelman toimintaperiaatteista, ja mikä pahinta, ilman riittävää testausta. Lopputuloksena voi olla suuria haittavaikutuksia, joista Tolvasen kirjassa on paljon esimerkkejä.

Ison-Britannian postilaitos syyllistyi maan historian suurimpaan oikeusmurhaan, kun sen työntekijöitä tuomittiin kavalluksesta Fujitsun tekemän ohjelmointivirheen vuoksi. Vuosien taistelun jälkeen kymmeniä oikeustuomiota peruttiin ja erilaisia hyvitysvaatimuksia tuli tuhansia.

IBM:n kehittämä Watson-järjestelmä tuotti syöpäpotilaiden lääkäreille hengenvaarallisia lääkesuosituksia. Yhdysvalloissa tekoälyä käytettiin apuna vankeusrangaistusten pituuden määrittelyssä. Pian huomattiin, että ohjelma arvioi mustaihoisten rikoksenuusimisriskin yläkanttiin ja valkoihoisten alakanttiin.

Hannu Toivonen: Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. 224 sivua. Kustannusosakeyhtiö Teos.

Yritys otti käyttöön tekoälyllä toimivan HR-asiantuntijan – ovatko ihmisten työpaikat vaarassa?

Jatkuvasti kehittyvä tekoäly tulee olemaan keskeisessä roolissa tulevaisuuden työelämässä.

Esimerkiksi ohjelmistoalan yritys Atostek on valjastanut tekoälyn osaksi henkilöstöhallintoaan. Yritys on kehittänyt tekoälyllä toimivan AI-Marin, joka osaa vastata esimerkiksi sairauslomia tai perhevapaita koskeviin kysymyksiin.

– AI-Mari on toteutettu Microsoftin Azure-pilvipalveluun ja perustuu GPT-4 -kielimalliin, eli samaan, joka on tarjolla myös esimerkiksi ChatGPT:n maksullisessa versiossa. Siinä käytetään tekoälypohjaista hakua, eli tekoäly ei ole tässä tapauksessa pelkkä opetuksensa pohjalta vastaava yleinen chatbot, vaan sille on tallennettu tietokantaan laajasti Atostekin sisäisiä ohjeistuksia henkilöstölle sekä tietotekniikan palvelualan työehtosopimus, Atostekin markkinointi- ja viestintäjohtaja Risto Pitkänen kuvailee ohjelmiston toimintamallia Verkkouutisille.

Käytännössä ohjelmaa käytetään Pitkäsen mukaan hyvin samaan tapaan kuin esimerkiksi ChatGPT:tä, mutta se pohjaa vastauksensa ennen kaikkea sille tallennettuun aineistoon ja antaa vastauksiinsa myös lähdeviitteet.

Pitkäsen mukaan kokemukset uudesta tekoälypohjaisesta HR-avustajasta ovat olleet myönteisiä.

– Henkilöstö otti sen heti ensimmäisestä päivästä alkaen ahkeraan käyttöön. AI-Marin hyvä puoli on, että siltä saa vastauksen heti, ja sen avulla saa vastauksen juuri siihen omaan kysymykseensä huomattavan paljon helpommin kuin perinteisellä hakutoiminnolla, joka Atostekin ohjeissakin on ollut käytössä.

Hänen mukaansa vastaukset ovat olleet jopa yllättävän hyviä, vaikka etukäteen oli ilmassa epäilyksiä siitä, kuinka paljon se hallusinoisi tilanteissa, joissa vastausta ei löydy.

– Käytännössä se (tekoälyohjelma) tekee sitä varsin vähän ja tunnustaa yleensä reilusti, jos ei osaa vastata aineiston pohjalta, Pitkänen toteaa.

Ohjelmistoalan yritys tulee käyttämään ohjelmistoa sellaisenaan vain omassa sisäisessä käytössä, sillä se pohjautuu yrityksen sisäisiin ohjeisiin. Yritys aikoo kuitenkin tarjota asiakasyrityksilleen samaan teknologiaan perustuvia ohjelmistoja.

– Sama teknologia sopii suoraan oikeastaan mihin tahansa aineistoihin, joiden pohjalta halutaan pystyä kysymään tekoälyltä kysymyksiä. Se voidaan myös integroida monenlaisiin palveluketjuihin niin, ettei käyttöliittymä välttämättä olekaan chat-ruutu, vaan tekoäly toimii järjestelmän taustalla monenlaisissa toiminnoissa.

Pitkäsen mukaan tekoälypohjaisen HR-avustajan selvin hyöty on siinä, että ihmiset saavat kysymyksiinsä nopeasti vastaukset ja samalla henkilöstöhallinnon aikaa säästyy.

– Reilusti yli sadan hengen organisaatiossa henkilöstöllä ja esimiehillä on päivittäin aika paljon kysymyksiä HR-asioista. Tiedonhakuun ja vastaamiseen menee aikaa, joka on muusta pois.

Vaikka kokemukset ohjelmistosta ovat olleet pääosin myönteisiä, myös kehitettävää löytyy.

– Toistaiseksi AI-Mari ei aina välttämättä osaa erottaa, mikä lähdeaineistoista löytyvistä useista vaihtoehtoisista vastauksista olisi relevantein. Se saattaa esimerkiksi vastata kesälomien sopimisen aikatauluun liittyvään kysymykseen vanhan, vuonna 2022 julkaistun tiedotteen mukaisilla päivämäärillä.

– Jos näin käy, kysyjä voi toki tarkentaa, että tarkoitan vuotta 2024, jonka jälkeen AI-Mari osaa kyllä antaa myös ajankohtaisen vastauksen, Pitkänen jatkaa.

Viekö tekoäly tulevaisuudessa ihmisten työt?

Tekoälyn rooli työelämässä tulee oletettavasti kasvamaan tulevaisuudessa. Onko tässä riskinä, että tulevaisuudessa tekoäly vie ihmisiltä työt henkilöstöhallinnossa?

Sellaista ei Pitkäsen mukaan ainakaan Atostekilla ole näköpiirissä.

– Ennemminkin tekoäly vapauttaa ihmisten työaikaa toistuviin rutiinikysymyksiin vastaamisen sijaan tuottavampiin tehtäviin kuten esimerkiksi rekrytointiin, henkilöstön koulutuksen suunnitteluun ja kehittämistehtäviin.

Henkilöstöhallinnon lisäksi tekoälyä voidaan hyödyntää useissa muissakin työelämän toiminnoissa. Jo nyt lähes arkisia käyttötapauksia ovat esimerkiksi kielenkäännökset sekä kuvittaminen ja graafinen suunnittelu.

Pitkäsen mukaan AI-Marin tapaisissa ratkaisuissa on paljon potentiaalia.

– Esimerkiksi huoltohenkilökunta hyötyisi tekoälysovelluksesta, joka pystyy kaivamaan huolto-ohjeista ja aiemmista huoltotapauksista esille laitteen vian kuvauksen perusteella olennaiset asiat ja vastaamaan vielä jatkokysymyksiin niistä.

Pitkäsen mukaan yrityksellä on suunnitteilla isojen ohjelmistoprojektien käyttöön samantyylinen tekoäly, joka ei vastaakaan henkilöstöaiheisiin kysymyksiin vaan on vähän kuin työskentelyohjeista, projektin dokumentaatiosta ja käytännöistä kaiken tietävä työkaveri.

– Se voisi olla hyvä apu erityisesti lääketieteellisten ohjelmistojen kehittämisessä, sillä sen alueen projekteissa regulaatio edellyttää varsin tiukan laatujärjestelmän noudattamista.

LUE MYÖS:
Onko työporukkasi jakautunut kahtia? Nämä ovat etätyön vaaranmerkit
Saitko kutsun työhaastatteluun? Nämä virheet voivat pilata kaiken

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)