Yksinkertainen toimenpide voi paljastaa asunnossa piilevän homeongelman, kuntotarkastaja ja diplomi-insinööri Tuomo Tofferi kertoo Iltalehdelle.
– Maallikko tunnistaa hometalon yleensä poikkeavasta hajusta, joka tarttuu vaatteisiin, hän toteaa.
Tässä ongelmaksi voi koitua se, että hajua ei välttämättä haista lyhyen asuntonäytön aikana. Tofferin mukaan asunnot on siivottu, tuuletettu ja pesty näyttöjä varten. Siksi harva asuntonäytöillä käyvä pystyy edes havaitsemaan homevauriotta haistelemalla.
Aina edes kuntotarkastaja ei pysty toteamaan homevauriota hajuaistilla. Tofferilla on antaa kuitenkin yksi vihje, millä homevaurion saa helposti paljastettua.
– Kun tulen kotiin, saatan huomata, että nyt jäi vaatteisiin poikkeavaa tuoksua. Tällöin kirjaan aina raporttiin, että vaatteissa havaittiin tuoksuja, ja tämä vaatii aina lisätarkistuksia, Tofferi sanoo IL:lle.
Kosteusvauriot ovat yleinen riesa etenkin suomalaisissa pientaloissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan pientaloista 15 prosentissa on varma kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa. Kosteuteen liittyviä ongelmia ilmenee myös muissa rakennuksissa, kuten kerrostaloasunnoissa.
Pahimmillaan kosteusvaurio voi aiheuttaa mittavan remontin, jonka hintalappu voi nousta useisiin tuhansiin euroihin. Vaikeimmissa tapauksissa hintalappu voi olla suurempikin. Verkkouutiset on kertonut kosteusvaurioista tarkemmin tässä jutussa.
– Yleisimpiä ovat tunkkainen tai maakellarimainen haju, maali- tai pinnoitevauriot (esimerkiksi hilseily, kupruilu, tummentumat), kosteuden tai homeen näkyminen, poikkeava lämpötila tai ilmanvaihto, Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen (PRKK) toimitusjohtaja Mikko Juva luetteli aiemmin Verkkouutisille.
Yksi merkki on myös asukkaiden oireilu, kuten nenän tukkoisuus tai päänsärky. Oireilulle tyypillistä on se, että oireet helpottavat muualla oleskeltaessa.
Peruskorjaamisen ja rakentamisen asiantuntijana Juvalle on muodostunut myös selvä näkemys siitä, minkä aikakauden rakennuksissa kosteusvaurioita esiintyy eniten.
– 1960–1980-lukujen taloissa ongelmia aiheuttavat usein puutteelliset vedeneristykset ja riskirakenteet, 1990-luvun taloissa valesokkelit ja liian tiiviit rakenteet, ja vanhemmissa rakennuksissa ongelmia tulee lähinnä huonosta kunnossapidosta, Juva kertoi VU:n haastattelussa.
