Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen varoittaa Uuden Suomen blogissaan hyvinvointialueiden rahoituksen olevan riittämätön nykyisiin palveluihin.
– Sanna Marinin (sd.) hallituksen viimeinen budjetti on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Budjetti on yli 8 mrd euroa alijäämäinen ja tukeutuu runsaaseen lainanottoon. Vuoden 2023 alusta aloittavien uusien hyvinvointialueiden rahoitus on silti riittämätön, Lehtonen toteaa.
– Hyvinvointialueiden omien arvioiden mukaan vuodelle 2023 tarvittaisiin ainakin 1 miljardin euron verran lisärahoitusta, jotta nykyiset palvelut pystytään ensi vuonnakin tuottamaan.
Lehtonen huomauttaa, että Suomessa terveydenhuoltoon käytetään runsaasti vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Norja käytti vuonna 2019 terveydenhuoltoon 4 661 euroa asukasta kohden. Tanskan vastaava lukema oli 3 786 euroa, Ruotsin 3 837 ja Suomen vain 3 153 euroa.
EU:n keskiarvo on 3 521 euroa. Suomi on ainoana Pohjoismaana lukeman alapuolella.
Hän toteaa, että Suomessa poikkeuksellinen suuri osuus lukemasta on potilaiden ja työnantajien maksamia. Esimerkiksi Ruotsissa terveydenhuollon julkinen rahoitus on 3 300 euroa asukasta kohden, siis 32 prosenttia suurempi kuin Suomessa (2 491 euroa).
– Kuitenkin Suomessa kuvitellaan, että pystymme tuottamaan suurin piirtein samankaltaiset julkiset terveyspalvelut väestöllemme, kuin mitä muut Pohjoismaat tekevät, Lehtonen toteaa.
– Alamme siis EU:ssa kuulua enemminkin köyhien maiden, kuin pohjoismaisen hyvinvointivaltion joukkoon. Valitettavasti se näkyy niin terveyspalvelujen saatavuudessa kuin vanhuspalvelujemme laadussa.
Lehtonen pitää lukujen valossa selvänä, että julkisesta terveydenhuollosta ei voida säästää.
– Kun verotusta ei ole enää mahdollista kiristää niin, että se toisi valtiolle merkittäviä lisätuloja ilman negatiivisia vaikutuksia talouteen ja kun valtion lainanottoa pitäisi vähentää, jää ainoaksi järkeväksi tavaksi terveyspalvelujen rahoituksen turvaamiseen rahoituksen löytäminen valtion budjetin sisältä, hän kirjoittaa.
– Pohjoismaisittain ylisuurista tulonsiirroista pitäisikin jatkossa ohjata rahoitusta nyt pohjoismaisittain alirahoitettuihin terveys- ja vanhuspalveluihin. Erityisesti on varottava, ettei hyvinvointivaltiota pelastettaessa säästetä noita hyvinvointivaltion ydinpalveluja kuoliaaksi.
