Verkkouutiset

Sote

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Professori muistuttaa: Sote-uudistus lisäsi kuluja

Terveysoikeuden professori, HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen toteaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella hyväksytyn sote-uudistuksen lisänneen kuluja selvästi.

Hän vastaa ylilääkäri Risto Kuosan julkaisuun viestipalvelu X:ssä. Kuosan mukaan sote-uudistuksesta on turha etsiä syytä nykyiseen kustannusnousuun, vaikka se ”ei paranna huonoa tilannetta”.

– Kyllä sote-uudistus on kuluja selvästi lisännyt. Suoria muutoskuluja miljardin euron verran. IT-kulut ovat erityisesti kasvaneet, Lasse Lehtonen sanoo.

– Lisäksi pöhkösti muotoiltu ”järjestämisvelvollisuus” pakottaa kalliiden ostopalvelujen tai vuokratyövoiman käyttöön. Soten suunnitelmatalousmalli ilman kannustimia aiheuttaa tehottomuutta ja resurssihukkaa, Lehtonen jatkaa.

Viime päivinä on kiistelty pääministeri Petteri Orpon (kok.) lausunnoista sote-kustannuksiin liittyen. Pääministeri kutsui sote-järjestelmää äärimmäisen kalliiksi ja toimimattomaksi. Hän sanoi eduskunnan kyselytunnilla, ettei edellisen hallituksen laki hoitotakuusta toiminut kustannuksia nostaneen sote-ratkaisun vuoksi.

Muun muassa keskustasta näkemyksiä on arvosteltu sen pohjalta, että kustannusten nousun taustalla ovat lisäksi palkkaratkaisut, inflaatio ja työvoimapulasta johtuva vuokralääkärien käyttö. Vastaavia paineita olisi mahdollisesti ollut myös kuntapohjaisella mallilla.

SDP:lle vastataan: Jätitte sotkunne seuraavan hallituksen siivottavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja, kirurgi Ville Väyrynen kummastelee opposition toimintaa tilanteessa, jossa hallitus joutuu korjaamaan Sanna Marinin hallituksen valmisteleman sote-uudistuksen valuvikoja.

Väyrynen muistuttaa, että Suomi on tällä hetkellä isojen haasteiden edessä edessä. Velkaantuminen on EU-maiden nopeinta ja Marinin hallituksen säätämät keskeisten sote-normien kiristykset astuvat voimaan, mutta henkilöpulan ratkaisemiseksi ei ole tehty mitään.

– Yhteenkään näistä ongelmista ei SDP:n sote-uudistus auttanut, Väyrynen kommentoi

Kokoomusedustajan mukaan hallitus joutukin nyt samanaikaisesti sopeuttamaan taloutta ja pelastamaan hyvinvointialueet pinteestä.

– Minusta SDP:n toimintakulttuuri on vastuunpakoilua, Väyrynen tiivistää.

Juurisyy soten kasvaneisiin kustannuksin löytyy Väyrysen arvion mukaan 14 päivään kiristyneestä hoitotakuusta, jonka toteuttamiseen hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole riittävästi henkilöstöä. Tämä pakottaa alueet käyttämään kallista vuokratyövoimaa, jotta lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua.

Hyvinvointialueilta kuluikin viime vuonna vuokratyövoiman käyttöön huimat 700 miljoonaa euroa.

Väyrysen mukaan on kestämätöntä, mikäli alueiden täytyy maksaa hätäostona vastavalmistuneesta vuokralääkäreistä tai jopa lääketieteen opiskelijoista summia, joilla voisi normaalisti palkata useita virkalääkäreitä.

– Hyvinvointialueiden energia menee hoitotakuun toteuttamiseen. Mahdollisuutta pitkäjänteiseen toiminnan suunnitteluun tai hoidon jatkuvuuden turvaamiseen ei ole, Väyrynen kritisoi.

Aiemmin osastonylilääkärinä toiminut ansanedustaja huomauttaa, että oma henkilöstö ja jatkuvuus ovat laadukkaiden sote-palveluiden tae. Pelkillä mitoituksilla ei laadukasta hoitoa taata.

– Pykälä ei paranna ihmistä, vaikka edellinen hallitus SDP etunenässä näin kuvittelikin. Tosin se ei rohjennut testata teoriaansa omalla kaudellaan vaan jätti sotkunsa Orpon hallituksen siivottavaksi, Väyrynen kiteyttää.

Hallitus onkin nyt päättänyt, että normeissa palataan nyt Marinin hallituksen aikaiselle tasolle.

Muutos on Väyrysen mielestä hyvä. Se muun muassa mahdollistaa enemmän liikkumatilaa järjestää hoito todellisen lääketieteellisen kiireellisyyden mukaan.

Sen sijaan muutokseen kohdistuvaa kritiikkiä ja puheita ”terveydenhuollon romuttamisesta” Väyrynen ei ymmärrä. Hän muistuttaa, että liian tiukka hoitotakuu oli pääsyy vuokratyövoimakustannusten nousuun, ja että hoitotakuu on jatkossa sama, mitä se oli Marinin hallituksen aikana.

– Kun seuraa tätä SDP:n logiikkaa, en yllättyisi, vaikka heidän seuraava välikysymyksensä koskisi vuokratyövoiman käyttöä, Väyrynen päättää.

Petteri Orpo: Hoitotakuu tehtiin vähän kuin Neuvostoliitossa

Eduskunnan kyselytunnilla opposition SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että hoitojonot olivat vain pari vuotta sitten vielä pitempiä kuin nyt. Sen vuoksi punavihreä hallitus sääti hoitotakuun.

– Ja nyt te olette purkamassa tätä hoitotakuuta perustellen, että se ei ole toimiva, Antti Lindtman sanoi.

Lindtman kysyi pääministeriltä, antaako THL jonojen lyhentymisestä väärää tietoa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kehotti olemaan saivartelematta ja kysyi eduskunnalta, ollaanko siitä samaa mieltä, että Suomessa on valtavan pitkät jonot hoitoihin.

– Ollaan. Tässä maassa on huutava pula hoitohenkilöstöstä, joka on yksi syy sille, että me joudumme käyttämään paljon vuokratyövoimaa, jota me emme kukaan haluaisi, joka on kallista. Me emme pysty purkamaan jonoja riittävästi, koska ei ole hoitajia, Petteri Orpo sanoi.

Lisäksi pääministerin mukaan rahasta on huutava puute: uudistuksen rahoituksessa on kahden miljardin euron aukko ensi vuodelle. Norminpurku on hänen mukaansa yksi keinoista.

– Te ette antaneet rahaa tälle (hoitotakuulle, sote-uudistukselle), vaan te loitte mallin joka kiihdyttää kuluja. Se että tekee lain… se on vähän kuin Neuvostoliitossa aikanaan, että sitten odotetaan, että kaikki pääsevät hoitoon. Kun on oikein laki!

– Mutta kun pitäisi olla toimiva laki, pitäisi olla hoitajat ja pitäisi olla rahat, Orpo muistutti.

Lääkäriyritysten mielestä hyvinvointialueita ei pidä ”mikrojohtaa”

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään, että osa valtiontalouden tasapainottamisesta toteutetaan vähentämällä hyvinvointialueille suunnattavaa rahoitusta alun perin suunnitellusta.

Kehysriihessä päätettiin myös, mistä toiminnoista hyvinvointialueiden on säästettävä ja kuinka paljon. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä hallitus sortui kehysriihessä epätarkoituksenmukaiseen mikrojohtamiseen.

Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavia kehysriihen päätöksiä olivat perusterveydenhuollon hoitotakuuajan pidentäminen, iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen, sairaaloiden päivystystoiminnasta karsiminen sekä sosiaalipalveluista säästäminen.

− Miksi valtiovalta haluaa pikkutarkasti määrätä hyvinvointialueiden toimintaa? Samaan tavoitteeseen valtion menojen tasapainottamisesta olisi päästy siten, että hyvinvointialueille tarveperusteisesti jaettavaksi suunniteltua kokonaisrahoitusta olisi vähennetty hallituksen säästötavoitteen mukaisella määrällä. Hyvinvointialueiden tehtäväksi olisi silloin jäänyt toimintansa järjestäminen niin, että asetettu tavoite saavutetaan, sanoo tiedotteessa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Hallitus päätti kehysriihessä, että perusterveydenhuollon yöpäivystys täytyy lakkauttaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään 31.joulukuuta 2025.

Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, jonka toivotaan yleistyvän alueilla ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia. Päätös päivystysten uudelleen organisoimisesta perustuu ns. sairaalaverkkotyöryhmän tammikuussa julkaistuun raporttiin, josta puuttuivat vaikutusarviot.

− Hyvinvointialueilla aivan perustellusti ihmetellään, miksi hallitus haluaa tehdä kyseiset päätökset niiden puolesta. Esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialueella on laskettu Kouvolan Ratamokeskuksen yöpäivystyksen lakkauttamisen lisäävän kustannuksia ja heikentävän palveluiden saatavuutta merkittävästi, Partanen kertoo.

Terveydenhuollon hoitoonpääsyn määräajat eli hoitotakuurajat kirjattiin lainsäädäntöön vuonna 2005. Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuuaikoja kiristettiin vuonna 2023. Kehysriihessä hallitus päätti palauttaa kyseiset määräajat vuoden 2022 tasolle.

− Hyvinvointialueet ja monet asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen päätöstä voimakkaasti. Perustason hoidon viivästymisen epäillään kasvattavan kustannuksia enemmän kuin hallituksen arvioima laskennallinen säästö olisi. Jos ja kun näin todennäköisesti usein on, miksi hyvinvointialueet sitten viivyttelisivät perustason hoitoon pääsyn järjestämisessä? kysyy Partanen.

Tehy, SuPer ja Erto antoivat lakkovaroituksen

Ammattijärjestöt Tehy, SuPer ja Erto eli Sote ry on antanut lakkovaroituksen Mehiläisen, Terveystalon, Pihlajalinnan ja Synlabin kuvantamisessa tehtävään työhön.

Lakko kestäisi yhden vuorokauden tiistaina 28. toukokuuta.

Syynä lakkovaroitukseen on se, että Terveyspalvelualan työehtosopimuksen (TPTES) neuvottelut eivät etene. Maaliskuun alussa alkaneita neuvotteluja vaikeuttavat Tehyn, SuPerin ja Erton ja työnantajan eli Hyvinvointiala HALIn eriävät näkemykset palkankorotusten tasosta.

– Työnantajan palkkaesitys alittaa jopa Elinkeinoelmän keskusliiton yleisen linjan. Emme voi sitä hyväksyä, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.

Liittojen mukaan korkeampia palkankorotuksia tarvitaan, koska Terveyspalvelualalla taulukkopalkat laahaavat huomattavasti alle julkisen puolen Sote-sopimuksen vähimmäispalkkojen. Palkkaerot ovat entisestään kasvaneet sen jälkeen, kun Sote-sopimuksen palkkausjärjestelmän uudistus alkoi helmikuussa.

Esimerkiksi Mehiläinen Länsi-Pohjassa tehtäväkohtaiset palkat ovat kaikissa tehtävissä, kuten tehohoidossa, akuuttiosastolla ja synnytyssalissa 200-350 euroa pienemmät kuin Lapin hyvinvointialueella. Mehiläinen Länsi-Pohjassa sairaanhoitajan tai kätilön palkka vastaa Lapin hyvinvointialueen lähihoitajan palkkaa.

– Myös lähihoitajien palkat ovat jääneet merkittävästi verrattuna julkisen sektorin palkkoihin, toteaa SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens.

– Koska Suomen hallitus kaavailee yksityisten terveyspalvelujen lisäämistä, vaarana on, että yksityisen terveyspalvelualan matalasta palkkatasosta tulee perusteeton kilpailuetu, Tehyn Okkeri sanoo.

– Yksityisen terveyspalvelualan palkat on korjattava kilpailukykyisiksi. Palkkaerot on korjattava hallitulla ratkaisulla, emmekä odota muutoksen tapahtuvan yhdessä yössä, toteaa Erto ry:n järjestöpäällikkö Soile Lindstedt.

Hus-johtaja: Nykyinen sote-malli ei sisällä mitään kannusteita tuottavuuden lisäämiseen

Terveysoikeuden professori ja Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, että myös erikoissairaanhoito kamppailee nykyisin tuottavuushaasteiden kanssa.

– Erikoissairaanhoito oli Suomessa vielä 2010-luvulla tehokasta ja vaikuttavaa. Nyt sielläkin toiminnan tuottavuudessa on haasteita. Se näkyy pitkinä hoitojonoina muun muassa ortopediseen kirurgiaan, Lehtonen kommentoi X-alustalla.

– Yhtenä syynä tuottavuuden laskuun on sote-uudistus ja sen kapitaatioperusteinen rahoitusjärjestelmä. Nykyinen rahoitusmalli kun ei pidä sisällään mitään kannusteita tuotannon lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun, jatkaa Lehtonen.

Hän on jakanut MTV:n artikkelin siitä, että terveyskeskuslääkärit vastaanottavat päivässä aiempaa vähemmän potilaita.

– Kehitys on ollut se, että terveyskeskuslääkärin vastaanottama potilasmäärä on puolittunut 2000-luvun alusta tähän päivään. On syytä ihmetellä, mistä se johtuu, Lehtonen sanoo MTV:lle.

– Aiemmin meillä on ollut palkkiojärjestelmiä, joissa on maksettu myös käyntimäärien perusteella. Kun tällaiset järjestelmät ovat poistuneet, on lääkäreiden kiinnostus katsoa paljon potilaita vähentynyt.

KL: Hoitajia houkutellaan töihin jopa 5000 euron kuukausipalkalla

Hyvinvointialueet käyttivät viime vuonna yhteensä satoja miljoonia euroja vuokratyövoimaan. Henkilöstövuokrausyritykset houkuttelevat listoilleen lääkäreiden lisäksi nyt myös hoitajia, kertoo Kauppalehti.

Keikkalääkäreitä välittävien yritysten määrä on kasvanut selvästi tällä vuosikymmenellä. Kasvua ovat ajaneet lakimuutos vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta sekä korona-aika, joka lisäsi sekä rokottajien kysyntää että kasvatti vuokrayritysten palkkoja.

Suurin yritysten kasvun ajuri on silti sote-alan kroonistunut työvoimapula. Esimerkiksi Joblyssa listatusta noin 22 600 avoimesta työpaikasta useampi kuin joka viides on terveydenhuollon alalta.

– Niin kauan kuin tätä ei kyetä ratkaisemaan, ilmiölle on otolliset olosuhteet jatkua, sanoo Kauppalehdelle Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.

Hänen mukaansa vuokratyö ei ole itsessään haitallinen ilmiö, vaan se helpottaa äkillisiä kysyntäpiikkejä. Korvaavaa työvoimaa on myös saatavilla sairaustapauksissa. Ongelma on se, että lainsäädännön velvoitteiden ja työvoimapulan puristuksessa tekijöitä joudutaan pahimmillaan ostamaan hintaan mihin hyvänsä.

Suuntaa kustannuksista antaa esimerkiksi neljän Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnan henkilöstöhankinnat 12 yritykseltä. Henkilöstön tarve oli 28 lähihoitajaa ja hankinnan kustannusarvio 370 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että yhden lähihoitajan hinta oli noin 6600 euroa kuukaudessa.

Mahdollisuus merkittävästi parempiin ansioihin ja työelämän joustoihin houkuttelee sote-alan ammattilaisia.

Esimerkiksi FenixCare tarjoaa ilmoituksissaan sairaanhoitajille noin 24–30 euroa ja lähihoitajille noin 21–24 euroa tunnilta ja vuorolisät päälle. Summat sisältävät yhdeksän prosentin lomakorvauksen.

Päivätyötä tekevän keskimääräisellä 166 tunnin kuukausittaisella työajalla tämä tarkoittaisi sairaanhoitajalle noin 4 000–5 000 euron ja lähihoitajalle noin 3 500–4 000 euron palkkaa ennen mahdollisia lisiä.

Vertailun vuoksi Sairaanhoitajan peruspalkka on julkisella sektorilla 2 700 euroja ja kesäkuun alusta lähtien noin 2 760 euroa. Lähihoitajan peruspalkka on 2 350 euroa ja kesäkuun alusta lähtien noin 2 400 euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yli kahdella miljardilla eurolla

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna 2,1 miljardia euroa kuluvan vuoden rahoitukseen verrattuna. Ensi vuonna hyvinvointialueita rahoitetaan koko maan tasolla yhteensä noin 26,2 miljardia euroa.

Luvut perustuvat valtiovarainministeriön julkaisemaan hyvinvointialueiden ennakolliseen rahoituslaskelmaan.

Ensi vuoden rahoitusvolyymi vastaa valtiovarainministeriön huhtikuun lopussa julkaistua julkisen talouden suunnitelman mukaista kehystasoa.

Rahoituksen taso tarkistetaan kahden vuoden viiveellä vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia jälkikäteen.

Ensi vuoden rahoitusta korottaa erityisesti rahoituksen niin sanottu jälkikäteistarkistus, joka on arvion mukaan 1,46 miljardia euroa. Arvio vuoden 2025 jälkikäteistarkistuksesta on laskettu hyvinvointialueiden vuoden 2023 tilinpäätösarviotietojen perusteella.

Lisäksi rahoituslain mukainen palvelutarpeen kasvu korottaa rahoitusta noin 240 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön tämän kevään ennusteen mukainen hyvinvointialueindeksi vuodelle 2025 on 2,72 prosenttia. Tämä korottaa rahoitusta noin 660 miljoonaa euroa.

Rahoituksessa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa esitetyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävälainsäädännön muutokset vuodelle 2025. Näiden vaikutus alentaa ensi vuonna rahoituksen tasoa noin 340 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialuekohtaiset rahoituslaskelmat päivittyvät vielä kuluvan vuoden aikana, ja lopulliset laskelmat vuodelle 2025 julkaistaan loppuvuodesta.

Professori SK:lle: Sote-uudistus meni pilalle Sanna Marinin hallituksen ideologian takia

Petteri Orpon (kok.) hallitus on joutunut kohdentamaan säästötoimia myös sosiaali- ja terveysmenoihin. Perusterveydenhuollon hoitotakuu venyy 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen, vanhuspalveluiden henkilömitoitus kevenee ja joitakin yöpäivystyksiä ajetaan alas. Lisäksi useat asiakasmaksut nousevat.

Kansalaisille luotiin sote-uudistuksesta liian kovia odotuksia, mistä seuraa nyt raju pettymys. Näin toteaa Suomen Kuvalehdessä sote-asiantuntija ja kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.

– Totesin jo vuonna 2020, että tässä ei enää ole kysymys palvelujen parantamisesta, vaan siitä, että saadaanko edes jonkinlainen perustaso säilytettyä, hän sanoo SK:lle.

Sote-uudistus toteutettiin Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana. Nyt Petteri Orpon (kok.) hallitus joutuu toteuttamaan säästöjä. Lisäksi hallitus nostaa yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynneistä maksettavia Kela-korvauksia. Tavoitteena on lyhentää hoitojonoja.

– Marinin hallitus loi ideologisista syistä mallin, joka korostaa julkisen terveydenhuollon omaa tuotantoa. Sen kapasiteetti ei kuitenkaan riitä, ja siksi Orpon hallituksen korjausliike on ymmärrettävä, arvioi professori Arto Haveri.

– Ideologisista syistä tehdyt uudistukset ovat yleensä huonoja. Valitettavasti huonoja ovat usein myös rajut korjausliikkeet. Näiden sijaan pitäisi päästä pitkäjänteisempään ja näyttöön perustuvaan uudistamiseen, hän viittaa Orpon hallituksen toimiin.

 

”Mistä yhdeksän miljardin euron sopeutus, SDP?” – Krista Kiurun lista ihmetyttää

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kommentoi SDP:n kansanedustajan ja Sanna Marinin (sd.) hallituksen ministerin Krista Kiurun Helsingin Sanomille antamaa haastattelua.

– Kiuru kertoo, että SDP ei tekisi säästöjä suurimpiin budjetin pääluokkiin eli soteen, sosiaaliturvaan, koulutukseen. Samaan aikaan SDP:n puheenjohtaja [Antti] Lindtman sanoo, että EU:n alijäämämenettely pitää välttää.

– Mistä 9 miljardin sopeutus, SDP? Uskottavuuden vuoksi alkaa olla kiire vastata, Grahn-Laasonen huomauttaa X-alustalla.

Kiuru kritisoi HS:ssä, että hallitus on ”valinnut kaikkein tyhmimmän” säästötoimen, kun hoitotakuuta väljennetään. Kiurun mukaan SDP ei olisi säästänyt koulutuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta, mutta kaikista muista kohteista sen sijaan olisi mahdollista säästää.

Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partanen ihmettelee myös, mistä ”kaikesta muusta” puolue säästäisi.

– Eli turvallisuudesta ja infrasta? Vai mistä? Tämäkö on demarien vaihtoehto, Partanen kysyy.

SDP:n sopeutusvaihtoehtoa on peräänkuulutettu useasti aiemminkin. HS:n mukaan puolue julkistaa tulevina viikkoina eduskuntakäsittelyn yhteydessä sopeutuksille oman vaihtoehtonsa. Kiurun mukaan se noudattelee puolueen lupaamaa linjaa.

Keskusta: Suomalaisten hämmennystä ei vähennä ministerin tietämättömyys

– Hallituksen päätökset erikoissairaanhoidon, yöpäivystysten ja synnytysyksikön keskittämisestä herättävät huolta niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin palveluja käyttävien keskuudessa. Ihmiset kyselevät hämmästyneinä, mitä täällä tapahtuu ja kuka tätä johtaa, sanoi kansanedustaja Hilkka Kemppi keskustan ryhmäpuheenvuorossa opposition välikysymyskeskustelussa sairaaloiden alasajosta.

Kempin mukaan ”suomalaisten hämmennystä ei vähennä ministeri (Kaisa) Juuso (ps.) tietämättömyytenne siitä, mitä vastuualueellanne tapahtuu. Mediaesiintymisenne saa meidät entistä enemmän ymmällemme”.

Kemppi totesi, että toimivien sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perusoikeus kaikkialla Suomessa, niiden ei pidä olla vain rikkaiden ylellisyyttä. Hallitukselta tämä näkymä on hukassa.

Keskustaedustaja kertasi viime syksynä puolueensa esittämiä ratkaisuja.

– Perukaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen kohdistamanne kahden miljardin euron leikkaukset, antakaa hyvinvointialueille kahden vuoden lisäaika tasapainottaa talous, siirtäkää kelan matkakorvaukset alueiden budjetteihin niin keskittämisen kustannukset tulevat näkyväksi, tuokaa ratkaisuja vuokratyövoiman käytön rajoittamiseksi, edistäkää ammatinharjoittajamallia sekä käynnistäkää parlamentaarinen työskentely hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamiseksi, Kemppi luetteli.

Keskustan mukaan hallituksen päätökset heikentävät myös alueiden elinvoimaa, osaajapulaa, huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

Kemppi luetteli seitsemää uutta toimenpidettä suunnan korjaamiseksi.

– Tehkää vaikutusarvioinnit sairaaloiden lakkauttamisesta ja perukaa kustannuksia ja alueiden ahdinkoa lisäävät sairaalaleikkaukset. Lisätkää alueiden valtaa normeja purkamalla: Rahoja ei voi kuitenkaan imuroida pois, tai muuten alueilla ei ole edellytyksiä toimia parempien palvelujen puolesta. Lainsäädännöllä ei saa poissulkea toimivia ratkaisuja.

– Kohdentakaa Kela-korvaukset sinne, missä niistä on hyötyä. Keskustan mielestä korvaukset tulee kohdistaa muun muassa suun terveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin, Kemppi jatkoi.
– Vapauttakaa voimavaroja ja henkilöstöä hoidon ja hoivan työhön. Alkakaa johtamaan valtakunnallisesti tekoälyn käyttöönottoa, jotta emme tuhlaa erillisiin ratkaisuihin. Käynnistäkää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuusohjelma ja etsikää valtakunnallisesti tapoja levittää hyviä käytäntöjä hyvinvointialueelta toiselle.

Lisäksi Kemppi esitti, että kilpailutusten ja hankintaketjujen laittamista kuntoon. Arvostakaa paikallista ja poistakaa päällekkäiset hankinnat.

– Kootkaa kansalliset toimenpiteet työvoimapulan ratkaisemiseksi. Pulaa ei ole vain rahasta, vaan myös osaajista ja hyvistä ideoista, hän lisäsi.

Kaikilla hyvinvointialueilla säilyy keskussairaala tai yliopistollinen sairaala

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet ovat mittavat.

– Yhtä aikaa edessä on ikääntyvän väestön myötä kasvava palvelutarve, henkilöstöpula, kohonneet kustannukset ja kysymys rahoituksen kestävyydestä, hän totesi vatsauksessaan opposition välikysymykseen sairaaloiden alasajosta.

Ministerin mukaan hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja hoivan sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

– Tämä onnistuu vain rohkeasti uudistamalla. Ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja uudistamalla palvelurakenteita. Myös itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla tehdään paljon työtä palvelujen kehittämiseksi.

Juuso muistutti, että seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes kolmasosa hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy.

– Hallitus parantaa koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuutta molemmilla kansalliskielillä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusmääriä lisätään, veto- ja pitovoimaa vahvistetaan, työnjakoa selkeytetään ja kansainvälisten osaajien saatavuutta parannetaan muun muassa nopeuttamalla ja sujuvoittamalla ammattioikeuden saamista. Ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön ja työajan kohdentamista asiakastyöhön parannetaan, Juuso luetteli.

Hänen mukaansa hallituksen tehtävä on varmistaa erityisosaamisen riittävyys koko väestölle.

– Sairaaloiden ja päivystysten palveluverkkoa ja työnjakoa kehitetään, jotta laadukas hoito voidaan turvata kaikille.

Juuso huomautti, että erikoissairaanhoidon kustannukset muodostavat noin 40 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaiskustannuksista ja ovat nousseet muita kustannuksia jyrkemmin.

– Toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut siitä, kun nykyinen lainsäädäntö sekä sairaaloiden ja päivystysten palveluverkko on muodostunut. Osa alueista kasvaa ja osa supistuu. Jotta osaavaa henkilöstöä ja taloudellinen kantokykymme riittäisi, on välttämätöntä tarkastella erikoissairaanhoidon järjestämistä ja kustannuksia, hän sanoi.

– Erikoissairaanhoidossa tarvitaan yhä syvällisempää erityisosaamista sekä tiloja ja laitteita. Tämä haastaa nykyistä palvelurakennetta. Sairaalaverkkoa on tarkasteltava sote-henkilöstön saatavuutta ja osaamisen riittävyyttä painottaen, ministeri jatkoi.

Juusi totesi, että henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on kohdistettava niin, että ne palvelevat parhaiten asiakaskuntaa, meitä jokaista.

Tavoitteena vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan

Hallitus päätti kehysriihessä sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuudesta. Muutoksia päätettiin tehdä perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan sekä tasapainottaa julkista taloutta.

– Kaikilla hyvinvointialueilla säilyy keskussairaala tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. HUS-yhtymä päättää itse sairaaloidensa palveluvalikoimasta, päivystyksistä ja synnytysten hoidosta Uudellamaalla, Juuso sanoi.

Hallituksen linjausten mukaan lakia muutetaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystysten osalta.

– Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa kello 7-22. Hyvinvointialueita ohjataan ja kannustetaan varmistamaan perustason terveyspalvelujen hyvä saatavuus päiväaikaan sekä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta sairaalapäivystykset eivät ruuhkaudu, Juuso sanoi.

Hänen mukaansa potilaan kannalta on ensisijaista, että hoitoon pääsee suunnitelmallisesti ja päiväaikaan.

– Ei ole kenenkään etu, että potilaan täytyy hakea hoitoa yöaikaan paitsi tietysti, jos kyseessä on hätätilanne. Yöaikaan hätätilapotilaat tai vakavasti sairaat voidaan näillä alueilla viedä suoraan sairaalaan, jossa on monipuolinen tutkimus- ja hoitomahdollisuus.

Hallituksen päätösten mukaan ympärivuorokautisiin perusterveydenhuollon päivystyksiin tulee muutoksia vuoden 2026 alussa, jolloin perusterveydenhuollon yöaikainen päivystys poikkeusluvalla päättyy Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa.

Yöpäivystyksen ylläpitomahdollisuus säilyy Ivalossa ja Kuusamossa pitkien etäisyyksien sekä Pietarsaaressa ja Raaseporissa kielellisten oikeuksien toteutumisen vuoksi sekä lisäksi Kemissä ja Savonlinnassa. Poikkeuslupakäytännöstä luovutaan.

Juuson mukaan hyvinvointialueet voivat ylläpitää myös eri sairaaloissaan vuodeosastohoidossa olevien potilaiden sairaanhoidon edellyttämää lääkäripäivystystä.

– Lisäksi tiettyjä kevyessä anestesiassa tehtäviä toimenpiteitä voi jatkossa tehdä missä vain terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä osaaminen ja potilasturvallisuus toteutuu.

Kehysriihen linjausten mukaan muutoksia tehdään vuoden 2026 alusta erikoissairaanhoidon sairaaloihin Kemissä, Oulaisissa, Salossa, Savonlinnassa ja Valkeakoskella. Näissä sairaaloissa voi Juuson mukaan edelleen tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampaa, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia.

– Kehysriihen linjausten mukaan jokaisella hyvinvointialueella säilyy yliopistosairaala tai keskussairaala, jossa voi synnyttää. Muutokset tuntuvat alueellisesti raskailta, mutta väestön laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi ne ovat välttämättömiä. Hallitus on vastuussa siitä, että jokaisessa paikassa, jossa erikoissairaanhoitoa järjestetään, voidaan varmistaa riittävä ja osaava henkilöstö, Juuso totesi.

Ministeri vakuutti, että jokainen Suomessa asuva henkilö saa nyt ja jatkossa terveydentilansa edellyttämän palvelun yhdenvertaisin perustein julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, missä hän asuu tai oleskelee.

Sote-alan opiskelijoille vaaditaan kielikokeita

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super vaatii karsivien kielikokeiden välitöntä käyttöönottoa alan oppilaitoksissa. Liitto kertoo asiasta tiedotteessa.

Valmistumisen edellytyksenä tulisi Superin mukaan olla valtakunnallinen kielitesti, jolla osoitetaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöltä vaadittava B2-tason kielitaito. Ilman kielikoetta käytännöt ja kielitaidon tasot ovat liiton mielestä liian kirjavia.

Superin mukaan myös työnantajien tulee nykyistä paremmin varmistaa työtehtävissä tarvittava ammatillinen kielitaito ja työpaikoille on luotava työkaluja puuttua riittämättömään kielitaitoon. Liitto katsoo, että Valviran ja aluehallintovirastojen on selkeästi ohjeistettava työnantajia turvaamaan riittävä kielitaito ja varmistettava hoidon laatu sekä asiakas- ja potilasturvallisuus.

Työnantajat ovat nopeassa tahdissa lisänneet työvoiman aktiivista kansainvälistä rekrytointia. Vieraskielisten työntekijöiden koulutusmuotona on usein oppisopimuskoulutus. Vuonna 2023 lähihoitajaopiskelijoista noin 32 prosenttia oli vieraskielisiä.

Super on huolissaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammatillisen koulutuksen laadusta. Liittoon saapuu jäseniltä viestejä lähihoitajaopiskelijoiden ja valmistuneiden lähihoitajien puutteellisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta työpaikalla. Puutteellisen ammatissa tarvittavan kielitaidon vuoksi työpaikoilla on jatkuvasti riski- ja vaaratilanteita.

Superin mukaan vakituiset työntekijät ja alalle valmistuvat vieraskieliset opiskelijat kuormittuvat kohtuuttomasti tilanteessa, jossa riittävää ammatillista kielitaitoa ei ole varmistettu ennen kuin valmistunut lasketaan työpaikan hoitajamitoitukseen.

– Tämä saa opiskelijat jopa keskeyttämään opinnot. Kielitaidon puute vaarantaa myös vieraskielisen opiskelijan oikeusturvan, altistaa työperäiselle hyväksikäytölle ja pahimmillaan estää kotoutumisen, Super katsoo kannanotossaan.

Super on toimittanut asiasta kannanoton yhteistyötahoille 18. huhtikuuta.

”Sote-uudistuksen lopputulos on nyt käsillä”

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi eduskunnan kyselytunnilla Li Anderssonin (vas.) kysymykseen hyvinvointialueiden rahoituksesta.

– Viime hallituksen aikana tehtiin sote-uudistus, jonka lopputulos on nyt meillä käsillä. Sote-palvelut ovat melkoisen sekaisin tällä hetkellä: perusterveydenhoitoon on vaikea päästä, hoitojonot kasvavat ja hoitovelkaa on koronan jäljiltä, Sanni Grahn-Laasonen sanoi.

Hänen mukaansa ”tämän hallituksen tehtävä on pyrkiä korjaamaan sote-uudistusta niin, että se alkaisi toimia, vastata ennennäkemättömään hoitaja- ja ylipäätään työvoimapulaan, joka johtuu ikääntyvästä väestöstä ja eläköitymisestä”.

– Sen lisäksi meidän pitää pystyä ratkomaan nopeavaikutteisia toimia. Siinä yhtälössä yksi keino on se, että palautamme edellisen hallituksen jäljiltä leikatut Kela-korvaukset ja pyrimme Kela-korvausten nostamisella vaikuttamaan siihen, että hoitojonoja pystytään purkamaan ja että tätä koronan aikana kertynyttä hoitovelkaa saadaan purettua, että ihmiset pääsevät nopeasti lääkäriin, Grahn-Laasonen totesi.

– Se on yksi toimi, ja se helpottaa kaikkia, koska se tekee myöskin tilaa julkiselle puolelle, siellä jonot helpottavat.

Isossa kuvassa sote-uudistuksen korjaaminen vaatii hänen mukaansa lukuisia toimia. Niihin kuuluvat myös niiden mitoitusten tarkastelu ”jotka edellinen hallitus teki ilman, että se varmisti rahoja ja sitä, että henkilöstö riittää”.

– Kyllä tässä on aika paljon korjattavaa, ja parhaamme teemme tilanteessa, jossa Suomen pitää myös välttää EU:n liiallisen alijäämän menettely.

Huippukirurgilta suorat sanat: tämä on julkisen puolen heikoin lenkki

HUSin neurokirurgian osastonylilääkäri Miikka Korja ruotii X-ketjussaan julkista terveydenhuoltoa.

– Mitä tapahtuisi julkisessa terveydenhuollossa, jos se toteuttaisi yksityispuolen johtamisprinsiippejä? Se toimisi, vastaa Korja omaan kysymykseensä.

Hän on jakanut Mediuutisten jutun Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten lasten päivystyksestä. Jutun mukaan päivystyksessä virat ovat täynnä ja henkilöstö viihtyy. Avain tähän on se, että henkilökunta on saanut vapaat kädet suunnitella toimintaa.

– Julkisen puolen heikoin lenkki on johtamisjärjestelmä ja ylähallinto. Lisärahoitus ei tätä korjaa, Korja kirjoittaa.

– Ylähallinto kansoittunut suhmuroivilla poliitikoilla tai poliitikoiksi transformoituneilla terveysjohtajilla. Härskeimmillään valitaan osaamattomia tuttuja ”apujohtajiksi”.

– Työyhteisössä matala hierarkia. Meillä ei esihenkilöitä edes työryhmissä mukana vaan saimme itse suunnitella mallia. Meillä oli visio luoda paras lasten päivystys. Kaikki uuden kehittäminen lähtee edelleen henkilökunnasta, Korja siteeraa artikkelia.

–  Johtajuus ruohonjuuritasolle. Siellä vastuukin, Korja sanoo.

Hänen mukaansa nykymalli on monelta osin tullut tiensä päähän.

– Johtoportaat ja johtamisjärjestelmä on saneerattava kiireesti. Muutoin jokaisen on siirryttävä yksityiselle ja rakennettava vakuutuspohjainen terveydenhuoltojärjestelmä. Huonoa ja osaamatonta johtamista ei tule enää hyväksyä, Korja kommentoi ketjussa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)