Verkkouutiset

Sote

Diagnostiikkajohtaja arvostelee Krista Kiurua: ”Sellaista sosiaalipolitiikkaa Suomessa”

05.12.2023 | 08:40

Sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) puolustelee toimintaansa Ylellä.

Tilanne liittyy eiliseen valiokunnan kokoukseen, jossa kokousta jouduttiin jatkamaan jatkoajalle, jotta se saisi sosiaaliturvaan liittyvät mietinnöt valmiiksi. Hallituspuolueet ovat arvostelleet Kiurua käsittelyn jarruttamisesta. Kiurun mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset ovat niin suuria, että niiden mahdolliset vaikutukset on käytävä tarkkaan läpi.

– Nämä (leikkaukset) kohdistuvat ihmisiin, ja ihmiset ovat vereslihalla näistä vaikutuksista, Kiuru sanoi toimittajille.

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ihmettelee Kiurun näkemyksiä.

– Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksen takia, jota Krista Kiuru oli läpirunnomassa, ihmiset taas jäivät hoitojonoihin ja kuolevat. Että sellaista sosiaalipolitiikkaa Suomessa, Lehtonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Kiuru oli Marinin hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri.

Riikka Purralta madonluvut: Talouden pommeja tuntuu tippuvan

04.12.2023 | 18:15

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoittaa Maasedun Tulevaisuuden kolumnissaan haluavansa pitää tervettä kriisitietoisuutta yllä taloudestamme, sillä tilanne on kaunistelematta vakava.

– Ensi vuoden budjetti on raskaasti alijäämäinen, noin 11,4 miljardia euroa, vaikka leikkaamme ja teemme uudistuksia. Monien mielestä liikaa, omasta mielestäni liian vähän. Suhdanne on vaikea eikä anna meille lainkaan vetoapua.

Purra muistuttaa, että julkisyhteisöjen, erityisesti velkaa kerryttävien sektoreiden syvä alijäämä pitää velkasuhteen kasvussa lähitulevaisuudessa. Alijäämien paisumista selittävät etenkin valtionlainojen korkomenojen voimakas kasvu ja hyvinvointialueiden rahoitus.

– Maksamme nyt siis kovaa hintaa vuosikausien velkaantumisesta ja siitä, että edellinen hallitus velkarallillaan piti koossa hajanaisen hallituskokoonpanon. Verotuksen myötä tarkentunut sotesiirtolaskelma aiheutti myös ymmärrettävästi kunnissa kasvavia vaatimuksia. Talouden pommeja tuntuu tippuvan viime hallituksen päättämän soten myötä kerta toisensa jälkeen, ikään kuin hoidon ja hoivan ongelmissa ei olisi riittämiin, hän kirjoittaa.

Purran mukaan Suomea uhkaa jopa jääminen EU:n finanssipoliittiselle tarkkailuluokalle.

– Rikomme sekä ensi että sitä seuraavana vuonna sekä alijäämä- että velkasääntöä. Julkisen velan BKT-osuus lähestyy vauhdilla EU:n keskiarvoa, joka on 83 prosenttia. Pohjoismaiset naapurimme Ruotsi ja Tanska ovat velka-asteessa 30 prosentin tasolla ja tekevät piankin ylijäämäisiä budjetteja.

– Suomi on komission tuoreen ennusteen mukaan Italian ja Belgian ohella ainoa yli 60 prosentin velka-asteen maa, jonka julkinen velka-aste kasvaa edelleen seuraavina vuosina, hän kirjoittaa.

– Erityisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen soteuudistus on nykyiselle hallitukselle raskas perintö. Poliittisesti on ymmärrettävää, että yli kymmenen vuotta jatkuneelle soteväännölle haluttiin piste, mutta uudistus, joka ei myöskään käytännössä korjaa soten keskeisiä ongelmia, kuten hoitoketjujen pirstaloitumista, olisi pitänyt jättää tekemättä, hän toteaa.

Purran mukaan keskeistä pysyvässä julkistalouden tasapainottamisessa on se, että hallituksen valitsemalla kurinalaisella linjalla jatketaan kaksi vaalikautta.

– Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden reformijakson jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan ja paisutettaisiin sosiaalivaltiota.

Purra aprikoi hypoteettisesta ajatusta, olisiko Suomessa ollut syytä takavuosina säätää Saksan tyylisestä velkajarrusta, joka rajoittaa Saksan hallituksen ja osavaltiohallitusten mahdollisuuksia tehdä uutta velkaa.

KL: Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon priorisoinnissa

02.12.2023 | 12:51

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston johtajan Andreas Blanco Sequierosin mukaan Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä terveydenhuollon priorisoinnissa, kertoo Kauppalehti.

Terveydenhuollon vaikuttavuutta, priorisointia ja kestävyyttä käsiteltiin Kestävä terveydenhuolto -seminaarissa.

– Ruotsissa saatiin tehtyä priorisointilaki jo 1990-luvun lopussa, Sequieros sanoo.

Sequierosin mukaan enää ei ole aikaa odotella. Priorisointia tehdään ensin selvityksin ja sitten mahdollisesti lainsäädännön kautta. Valmistelua tehdään nyt osana kansallista palvelureformia.

– Tulemme tämän asian tiimoilta ulos lähiviikkoina tai viimeistään tammikuussa, Sequeiros sanoo.

Sotepalvelut tullaan mylläämään uusiksi. Tarpeettomaksi käynyttä palvelutuotannon yksityiskohtia koskevaa sääntelyä puretaan. Valmisteilla on myös sairaala- ja päivystysverkkoa koskeva kansallinen selvitys.

Seminaarin avauksessa puhunut terveydenhuollon professori Kristiina Patja totesi, että ihmisillä on aina enemmän terveystarpeita kuin yhteiskunnalla on resursseja.

Patja painotti, että terveys syntyy terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella.

– Priorisointi liittyy sosiaalisen kestävyyteen, oikeudenmukaisuuteen, hyväksyttävyyteen ja ekonomiseen kestävyyteen. Vaikuttavuus ja priorisointi varmistavat, että järjestelmää tuotetaan sosiaalisesti kestävästi, hän totesi.

HS: Ihmiset eivät vastaa puheluihin, terveydenhuoltoon tyhjäkäyntiä

29.11.2023 | 12:32

Yleistynyt ilmiö, jossa ihmiset pitävät puhelinta äänettömällä, eivätkä vastaa puheluihin kuormittaa henkilöstöä sote-alalla. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat, jonka mukaan suuri osa lääkärien ja hoitajien työajasta kuluu puhelimessa, kun asiakkaita yritetään tavoittaa.

Puheluihin jätetään vastaamatta myös ilman oikeaa estettä esimerkiksi sen takia, ettei tiedetä kuka soittaa. Maanantaisin ei välttämättä järjestetä kiireettömiä vastaanottoja lainkaan, kun aika menee puhelurumbaan, Satakunnan hyvinvointialueelta kerrotaan.

– Kiireisenä päivänä on turhauttavaa ajanhukkaa kuunnella luurista tuuttausta, johon kukaan ei vastaa, toteaa vastuuyksikön päällikkö Mirva Matikka Satakunnan hyvinvointialueelta HS:lle.

Porissa potilaille yritetään Matikan mukaan soittaa 3–4 kertaa.

Helsingin kaupunki teki hiljattain päätöksen terveydenhuollon takaisinsoittopalvelustaan, että soittopyynnön jättäneille soitetaan yhden kerran aiemman kahden kerran sijaan.

Lasse Lehtonen: Tämän takia suomalaiset lääkärit eivät päivystä öisin

28.11.2023 | 08:58

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan suomalaiset lääkärit eivät halua päivystää sairaaloiden yhteispäivystyksissä muun muassa korkean marginaaliverotuksen takia.

– Niinpä päivystys on jo monissa sairaaloissa siirtynyt virolaisen lääkäripalveluyrityksen hoidettavaksi, Lehtonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hän viittaa Ylen uutiseen, jonka mukaan Jyväskylässä sijaitsevan sairaala Novan yöpäivystystä alkaa hoitaa vuoden vaihteen jälkeen virolainen Medimatkat Oy. Yrityksen mukaan suurin osa päivystyksessä työskentelevistä lääkäreistä tulee olemaan Jyväskylän seudulta tai muualta Suomesta, mutta joukossa on myös virolaisia lääkäreitä.

Ylen mukaan virolaisyritys hoitaa päivystyksiä myös Tammisaaressa, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Lahdessa, Kotkassa, Lappeenrannassa ja useissa toimipisteissä pääkaupunkiseudulla.

Suurin osa nuorista hoitajista harkitsee alanvaihtoa

28.11.2023 | 08:16

Tehyn teettämän kyselyn mukaan 93 prosenttia alle 30-vuotiaista hoitajista erikoissairaanhoidossa harkitsee edelleen alanvaihtoa. Hoitajien oma arvio jaksamisestaan sote-alan töissä työuran loppuun sekä koettu työhyvinvointi ovat kuitenkin hieman parantuneet pandemiavuosista.

– Nuorten hoitajien ajatukset alanvaihdosta pitää ottaa vakavasti. Vaikka vain pienehkö osa heistä toteuttaisi aikomuksensa, meillä ei ole varaa menettää yhtä ainutta. Tämä on viesti myös maan hallitukselle. Älkää heikentäkö hoitajien työehtoja ja oikeuksia. Se vie tulevaisuudelta pohjan nyt, kun pahimipien pandemiavuosien jälkeen alkaa näyttää edes hitusen valoisammalta, vetoaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.

Kyselyn mukaan alanvaihtoon ajaa edelleen erityisesti se, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Näin ilmoitti 89 prosenttia vastaajista. Myös arvostuksen puute lisää kiinnostusta alanvaihtoon.

Lisäksi alanvaihdon ajatukset korreloivat voimakkaasti koettuun työhyvinvointiin. Niistä vastaajista, jotka kertoivat erittäin huonosta työhyvinvoinnista, peräti 38 prosenttia sanoi harkitsevansa alan vaihtoa päivittäin.

Vastaajista 11 prosenttia koki työhyvinvointinsa erittäin hyväksi ja 61 prosenttia jokseenkin hyväksi. Työhyvinvoinnin kokemus on parantunut pandemiavuosista. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja työhyvinvoinnissa. Kuormitusta työssä aiheuttivat edellisten vuosien tapaan erityisesti kiire ja liiallinen työmäärä sekä vähäinen henkilökunta.

Vastaajilta kysyttiin jälleen myös omaa arviota siitä, jaksaako sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun. Kaikkiaan 35 prosenttia oli sitä mieltä, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä ja 29 prosenttia kertoi jaksavansa. Monet vastaajista eli 36 prosenttia eivät osanneet arvioida jaksamistaan.

Verrattuna pandemiavuosiin arviot omasta jaksamisesta sote-alalla olivat nyt myönteisempiä. Mutta alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä silti lähes 60 prosenttia prosenttia vastaajista katsoi, että ei tule jaksamaan työuran loppuun sote-alan töissä.

– Tämä on yhä hätkähdyttävän suuri luku, joka sekä poliittisen päättäjän että työnantajien on syytä ottaa vakavasti. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nuoret hoitajat pysyvät alalla, voivat vaikuttaa työhönsä, saavat työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, palautuvat työstään ja voivat edetä urallaan, sanoo Rytkönen.

Vastaajista 89 prosenttia sanoo, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, koska palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Lisäksi työuran loppuun jaksamista vaikeuttavat merkittävästi arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta. Arvostuksen puutetta osoittavat vastaajien mukaan erityisesti työnantajat, hoitotyön johto ja poliitikot.

Vastaajista 63 prosenttia myös kertoo, että ei enää valitsisi sote-alaa, jos olisi aloittamassa nyt opiskeluja. Tässä on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen.

Hoitajien kiinnostus lähteä ulkomaille töihin on hieman vähentynyt viime vuosista. Sitä on harkinnut vajaa puolet vastaajista. Tärkein houkutin siirtyä ulkomailla on parempi palkka. Tätä mieltä oli 89 prosenttia vastaajista. Muita syitä ulkomaille lähtöön olivat kyselyn mukaan esimerkiksi vaihtelu ja uudet kokemukset sekä sote-alan korkeampi arvostus.

Kyselyssä selvitettiin myös muista maista Suomeen kohdistuvaa hoitajien rekrytointia. Rekrytointipyrkimykset näyttävät jonkin verran vähentyneen pandemiavuosista. Kaikista vastaajista 16 prosenttia kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille sote-alan töihin.

Rekrytointi kohdistuu keskimääräistä enemmän ensihoidossa, teho-osastoilla, synnytysosastoilla, päivystyksissä sekä anestesia- ja leikkausosastoilla työskenteleviin hoitajiin. Rekrytointia tehdään joko sosiaalisessa mediassa, kollegoiden kautta tai suoraan sähköpostitse ja puhelimitse. Selvästi aktiivisimmat rekrytoijat ovat naapurimaat Ruotsi ja Norja.

– Suomalaisena päättäjänä olisin todella huolissani. Ruotsi ja Norja ratkovat omaa hoitajapulaansa suunnitelmallisesti rekrytoimalla osaavaa, kokenutta hoitajakuntaa Suomesta. Ruotsin ja Norjan palkkataso on selvästi parempi. Tiedän myös, että suomalaisille hoitajille tarjotaan esimerkiksi Norjassa hyviä, heidän tarpeidensa mukaan räätälöityjä työmahdollisuuksia, Rytkönen toteaa.

Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenilleen. Kysely tehtiin loppukesästä ja vastaajia oli 3 570.

Paula Risikko haluaa palvelusetelit käyttöön hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi

18.11.2023 | 10:51

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.) haluaa parantaa sote-palveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Ratkaisu voisi löytyä palveluseteleistä.

Risikko huomauttaa, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat ennätyspitkät. Kaikilla hyvinvointialueilla on ihmisiä, jotka ovat joutuneet odottamaan käyntiä avosairaanhoidon lääkärillä yli kolme kuukautta.

– Sote-uudistus tehtiin siksi, että hoitoja saataisiin nopeammin. Nyt ei siltä näytä, Risikko huomauttaa.

Ratkaisuja tilanteeseen löytyy hallitusohjelmasta. Esimerkiksi valinnanvapautta aiotaan tehostaa mahdollistamalla terveysaseman vaihto kolmen kuukauden välein sekä vaihdon tekeminen digitaalisesti. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä halutaan myös kehittää palveluseteleiden ja maksusitoutumusten avulla.

Risikko muistuttaa, että mikäli ihminen ei saa tarvitsemaansa hoitoa, on hänellä hallitusohjelman mukaan jatkossa oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palvelutuottajan tarjoamaan palveluun.

– Tätä lainsäädäntöä tulee nyt valmistella ripeästi, Risikko linjaa.

Avuksi tulevat myös Kela-korvauksen uudistaminen ja nostaminen, jonka avulla hoitojonoja saadaan purettua. Lisäksi työterveyshuollon ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon ottaminenosaksi palveluketjua sekä perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yksityiseltä ostaminen mahdollisuus tehostaa palveluiden saatavuutta.

Risikko ei usko, että sote-järjestelmää saadaan kuntoon ilman, että kaikkia mahdollisia saatavuuden parantamiskeinoja otetaan käyttöön.

– Ei tästä muuten mitään tule, Risikko toteaa.

 

THL Ylelle: Koronarokotukset käynnistyivät liian myöhään

07.11.2023 | 13:14

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio myöntää Ylellä, että koronarokotukset on aloitettu liian myöhään siihen nähden, että tautiepidemia jyllää jo.

– No varmasti osittain onkin myöhässä, näinhän se on, koronarokotusten järjestämistä koordinoiva Kontio sanoo.

Hänen mukaansa pitää kuitenkin olla realisti. Koronarokotusten järjestäminen on iso urakka, samoin influenssarokotusten, jotka pitäisi antaa myöhemmin, lähempänä vuodenvaihdetta jotta niiden teho ei ennätä laskea ennen kuin influenssaepidemia alkaa. Kumpiakin rokotteita jaetaan yli miljoona annosta.

Koronarokotteiden ajanvarauksen ruuhkautuminen on aiheuttanut ongelmia eri puolilla Suomea.

THL ei ole huolissaan siitä, että rokotuksiin ei pääse heti. Tosin tähän on yksi poikkeus: kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat, eli yli 80-vuotiaat, ja kaikkein sairaimmat. Heidän olisi Kontion mukaan nyt ensiarvoisen tärkeää saada tehosterokote, sen sijaan muiden riskiryhmäläisten riski ei ole yhtä suuri.

HUS-johtaja: Terveydenhuollon uudistamiset epäonnistuvat, kunnes tosiasiat tunnustetaan

05.11.2023 | 11:12

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen nostaa esiin merkittäviä huolenaiheita sekä näkemyksiä siitä, miten terveydenhuoltoa tulisi kehittää.

– Kaikissa julkisen terveydenhuollon uudistuksissa 2000-luvulla on pyritty ”vahvistamaan perusterveydenhuoltoa”. Tulokset eivät ole olleet erityisen vakuuttavia, sillä tavalliselle lääkärin vastaanotolle on Suomessa kovin hankala päästä verrattuna muihin Euroopan maihin, Lehtonen sanoo Uuden Suomen blogissaan.

Lehtonen korostaa perusterveydenhuollon merkitystä ja kertaa sen nykyisiä haasteita. Hän katsoo, että perusterveydenhuollon lääkärien määrä Suomessa on hyvä ja vertailukelpoinen muihin Euroopan maihin, mutta potilaskäyntien määrä on laskenut huomattavasti 20 vuoden aikana.

Lehtonsen mukaan potilaskäyntien vähentymisen syyt liittyvätkin enemmän palvelujen tuotantotapaan kuin lääkärimäärään, kun verrataan tilannetta muihin maihin.

– Tanskassa potilaskäyntien määrää on päinvastoin rajoitettu niin, että lääkäri saa päivässä katsoa ja laskuttaa enintään 30 potilaskäynnistä. Tuo 30-40 potilasta päivässä onkin melko tavanomainen yleislääkärin päivittäinen potilasmäärä useissa eurooppalaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä, Lehtonen sanoo.

Hän huomauttaa, että Suomessa terveyskeskuslääkärien työpäivät voivat sisältää vain noin kuusi potilaskäyntiä.

Lehtonen myös haastaa väitteen siitä, että erikoissairaanhoidon rahoitus olisi liiallinen suhteessa perusterveydenhuoltoon.

Hän perustaa näkemyksensä OECD:n tilastoihin, jonka mukaan Suomi käyttää terveysmenoistaan EU-maista viidenneksi suurimman osuuden perusterveydenhuoltoon. Vaikka erikoissairaanhoito on kalliimpaa Lehtonen huomauttaa, että perusterveydenhuoltoon on silti panostettu runsaasti.

Lehtonen painottaa tarvetta uudistaa terveydenhuoltojärjestelmää ja ottaa oppia muista Pohjoismaista. Hän ehdottaa hajautetumpaa lähipalvelumallia, jossa omalääkärit toimivat ammatinharjoittajina ja tarjoavat perusterveydenhuoltoa lähellä potilaita.

– Ymmärrän kyllä hyvin, että keskimääräinen poliittinen päättäjä nielee totuutena sen, mitä asiantuntijaviranomaisen viranhaltija hänelle kirkkain silmin kertoo. Varmaa kuitenkin on, että Suomessa kaikki terveydenhuollon uudistamisyritykset epäonnistuvat, kunnes tosiasiat tunnustetaan, Lehtonen sanoo.

– Terveyskeskusten ongelmat eivät meillä johdu liian pienestä määrästä koulutettuja lääkäreitä taikka perusterveydenhuoltoon käytetystä liian pienestä rahamäärästä.

USU: Suomalaiset tyrmäävät sote-uudistuksen

04.11.2023 | 07:00

Valtaosa (73 prosenttia) suomalaisista ei usko, että hyvinvointialueuudistuksella eli sote-uudistuksella onnistutaan parantamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta, ilmenee Uutissuomalaisen teettämästä USU-gallupista.

Suomalaisista vain yhdeksän prosenttia uskoo, että uudistus parantaa palveluiden saatavuutta. 18 prosenttia ei osaa ottaa kantaa kysymykseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija ja dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen ei pidä tulosta yllättävänä, kun ajatellaan viime aikojen kielteisiä uutisia hyvinvointialueista. Hänen mielestään tulos on hieman huolestuttava.

– Jos kansalaiset eivät pysty luottamaan palvelujärjestelmäämme, se on uhka julkisille sote-palveluillemme ja voi lisätä turvattomuuden tunnetta, Tynkkynen sanoo USU:lle.

Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali- ja terveyspalveluista tämän vuoden alusta alkaen. Yleislääketieteen professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta uskoo USU-gallupin tuloksen heijastavan sitä, että ihmisillä on ollut paljon odotuksia.

– Hallinnollinen uudistus ei ole vielä ehtinyt näkyä isosti asiakkaan rajapinnassa. Tämän päälle ovat nyt tulleet hyvinvointialueiden säästösuunnitelmat. Luulen, että tulos heijastaa tätä, Auvinen arvioi.

Suurimpia eroja vastauksia on nähtävissä eri puolueiden kannattajien kesken. Sote-uudistukseen suhtaudutaan positiivisimmin keskustan ja SDP:n kannattajien keskuudessa. Keskustan äänestäjistä 19 prosenttia uskoi palvelujen saatavuuden paranemiseen, SDP:n kannattajista 14 prosenttia

– Näiden uudistusta keskeisesti sorvaamassa olleiden puolueiden kannattajat ovat hieman muita optimistisempia, mutta ei sielläkään optimismia ihan hirveästi ole, Tynkkynen toteaa.

Vastaavasti hallituspuolueiden kannattajien keskuudessa tyytyväisyys sote-uudistukseen on heikkoa. Kokoomuksen kannattajista vain seitsemän prosenttia ja PS:n kannattajista kuusi prosenttia katsoo palveluiden saatavuuden parantuneen uudistuksen myötä.

Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat suomalaista 10.–18. lokakuuta. Tutkimuksen kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

MTV: Osa erikoissairaanhoidon yksiköistä lähellä romahdusta

03.11.2023 | 10:01

Erikoislääkäreitä siirtyy yhä enemmän julkiselta yksityiselle puolelle, koska työtaakka koetaan kohtuuttomaksi, kertoo Suomen erikoislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Auli Juntumaa MTV:lle.

– Jos virkaan on kasattu kahden tai kolmen lääkärin työt, niin silloin niihin virkoihin ei välttämättä tule edes hakijoita.

Juntumaan mukaan eri puolilta Suomea löytyy jopa romahtamispisteessä olevia yksiköitä, mutta tilanne vaihtelee paljon.

– Monilla erikoisaloilla on isoja ongelmia. Vaikkapa silmätaudeilla jonossa odottaminen voi merkitä sokeutumisriskiä. Monin paikoin tilanteet ovat hälyttäviä.

Erikoislääkärien työkuormaa lisää byrokratia ja suuri osa ajasta menee esimerkiksi lausuntojen antamiseen. Perusterveydenhuollon ahdingon vuoksi potilaita myös lähetetään erikoissairaanhoitoon ilman, että heitä on varsinaisesti tutkittu.

Oman haasteensa tuo se, että lääkäreiden osa-aikatyö on yleistynyt.

– Ensisijaisen terveydenhuollon puolella jopa kolmannes tekee osa-aikatyötä ja erikoissairaanhoidossa viidennes, Juntumaa kertoo.

Sote-ministerin viesti hyvinvointialueille: Iäkkäitä ei saa rajata kyselyistä

31.10.2023 | 09:10

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) katsoo, että iäkkäiden ääni on saatava kuuluviin palvelujen tarpeita kartoittavissa kyselytutkimuksissa. Tarvittaessa hyvinvointialueita on syytä ohjeistaa asiassa.

– Lainsäätäjän näkökulmasta tilanne on aivan selvä. Iäkkäitä ei saa rajata ulkopuolelle hyvinvointialueiden palveluja koskevissa kyselytutkimuksissa, Juuso sanoo Verkkouutisille.

Julkisuudessa on viime aikoina herättänyt keskustelua ikääntyneimmän väestönosan rajaaminen pois kyselytutkimuksista. Pirkanmaan hyvinvointialueen Taloustutkimuksella teettämästä sote-kyselystä on tehty erikseen kantelu oikeusasiamiehelle.

Viime viikolla julkaistussa lausunnossaan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin otti kantaa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kysymyksiin ikääntyneiden asemasta kyselytutkimuksissa. Hän piti ongelmallisena etenkin ikääntyneiden poissulkemista kyselytutkimuksista, joiden pohjalta tehdään heitä koskevia päätöksiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso ei osaa sanoa, miten laajasta ongelmasta on kyse – liittyen hyvinvointialueisiin.

– Sitä en osaa sanoa. Itselleni tämä ongelma tuli tietoon ihan median kautta liittyen tähän (Pirkanmaan) kyselyyn.

Juuso toteaa, että iäkkäiden sote-palvelujen tarpeet ovat isossa roolissa hyvinvointialueilla, minkä vuoksi on ”totta kai tärkeää kuulla heidän mielipiteensä palveluista.”

– On totta, että digitaalisiin palveluihin vastaaminen ei kaikilta iäkkäiltä onnistu, mutta heille tulisi tarjota vaihtoehtoisia tapoja ilmaista mielipiteensä.

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiajohtaja Arto Ranta on korostanut Aamulehdelle, ettei ikärajojen asettaminen ollut kyselyssä ”mitenkään tavoitteellista”, ja ikähaarukka valikoitui tutkimuslaitoksen olemassa olevan kyselyasiakaskunnan pohjalta.

Pirkanmaan hyvinvointialue onkin jo ehtinyt muuttaa käytäntöjään ja kerää asukkaiden sote-näkemyksiä nyt avoimilla kyselyillä, joihin voi vastata myös paperilomakkeilla.

Palveluverkon ensimmäisen vaiheen kyselyyn vastasi yli 5 500 henkilöä. Vastaajista yli 80-vuotiaita oli yhteensä 400 ja heistä kolmasosa vastasi verkossa. Alle 29-vuotiaat asukkaat olivat tässä kyselyssä aliedustettuina, tiedotettiin asiasta viime viikolla. Palveluverkon toista osaa eli ikäihmisten palveluja ja erityisryhmien asumispalveluja koskevan kyselyn kerrottiin juuri päättynen ja sen tulosten valmistuvan marraskuun lopulla.

Työpaikkailmoitus lupaa sosiaalityöntekijälle jopa 7000 euroa

27.10.2023 | 19:59

Lappiin etsitään sosiaalityöntekijää, jolle luvataan maksaa 5700-7000 euron korvaus.

Lisäksi luvataan tarvittaessa hoitaa majoitus sekä käytännön järjestelyjä Lappiin muuton mahdollistamiseksi. Vahvaa osaamista toivotaan joko aikuissosiaalityön tai lapsiperhepalveluiden saralta. Työpaikkailmoitus on rekrytointiyritys Sofitan sivuilla.

Sofitan palvelujohtaja Emmi Elovaara kertoo asiasta ensin uutisoineelle Maaseudun Tulevaisuudelle, että ilmoitus on laadittu Lapin hyvinvointialueen tekemän toimeksiannon perusteella.

– Tiivistäisin niin, että me saamme rekrytointitoimeksiannon hyvinvointialueelta ja sen mukaan toimimme, Elovaara toteaa MT:lle.

Jopa 7000 euroon nouseva korvaus on nimensä mukaisesti korvaus, ei palkka. Tulevan työntekijän palkka on Elovaaran mukaan sote-sopimuksen mukainen ja palkanmaksajana, sekä myös korvauksen päättäjänä, toimii hyvinvointialue.

Duunitori-sivuston mukaan sosiaalityöntekijän kuukausipalkan mediaani kuntasektorilla oli 3894 euroa vuonna 2021.

Lasse Lehtonen: Omalääkäri-malli parantaisi hoidon laatua

27.10.2023 | 12:05

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan omalääkäri-malli parantaisi hoitoa ja hillitsisi kustannusten kasvua.

– Haasteena on sekä pula yleislääkäreistä että hyvinvointialueen talousraami. Siksi pidän parempana omalääkäri -mallia Kela-korvausten noston kautta, Lehtonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Hän viittaa Helsingin Sanomissa julkaistuun mielipidekirjoitukseen. Kirjoituksessa nostetaan esiin tutkimustulokset, joiden mukaan saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi ja samalla myös terveydenhuollon kokonaiskustannukset pienenevät.

Kirjoittaja katsoo, että pitkät hoitosuhteet tekevät myös terveyskeskuslääkärin työstä inhimillisempää.

Lääkäreiden työaika kuluu muuhun kuin potilastyöhön – Mia Laiho: Meillä ei ole tähän varaa

26.10.2023 | 14:44

Lääkäri ja kansanedustaja Mia Laiho (kok.) kommentoi X-viestipalvelussa Helsingin Sanomien uutista siitä, että terveyskeskuslääkärit ehtivät ottaa huomattavasti vähemmän potilaita vastaan kuin aikaisemmin.

– Lääkäreiden työaika kuluu muuhun kuin potilastyöhön, Miten tähän on tultu? Byrokratia kasvanut, lausuntoja vaaditaan sinne tänne, oikeusturva vaatii ylikirjaamista, tietojärjestelmät ovat aikasyöppöjä. Meillä ei ole tähän varaa, Laiho kirjoittaa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Markus Paananen luettelee HS:ssä lähes parikymmentä eri tilannetta, joissa vaaditaan lääkärinlausuntoa. Lausunnot liittyvät usein esimerkiksi sosiaalietuuksien hakemiseen.

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Janne Aaltosen mukaan lääkäreiden työajasta karkeasti puolet menee muuhun kuin potilastyöhön. Aaltonen toteaa HS:ssä, että yksi syy tähän on perusterveydenhuollossa sekin, että potilaille on usein kasaantunut monia terveysongelmia.

Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan terveydenhuollon tehottomuudesta ja kannustimien puutteesta pitäisi puhua.

– Potilaskäyntien määrä terveyskeskuksissa on romahtanut, vaikka lääkärimäärä on kasvanut. Selityksiä löytyy, mutta HS ei maninitse työn tehottomuutta sekä kannustimien puutetta tuottavaan työhön, Lehtonen sanoo X-viestialustalla.

Lehtonen muistuttaa, että perustason päivystys siirtyi erikoissairaanhoidon vastuulle vuonna 2015 yhteispäivystysten muodostamisen myötä.

– Kansainvälisessä vertailussa Suomen perusterveydenhuollon tuottavuus on nykyään erittäin huono isosta resurssoinnista huolimatta.

– Suomi käyttää terveysmenoistaan noin 30 prosenttia suuremman osuuden perusterveydenhuoltoon kuin muut Pohjoismaat. Silti palvelujen saatavuus on meillä heikkoa. Tanskan 3300 omalääkäriä tuottaa yli viisi kertaa enemmän potilaskäyntejä kuin Suomen 4100 terveyskeskuslääkäriä, Lehtonen vertailee.

Verkkouutiset
© Verkkouutiset | ISSN 1458-4441

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

Kiitos mielelläni!

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)