Verkkouutiset

Sote

PS: Suomessa on krooninen terveyspalveluiden kriisi

– Suomessa on kansallinen häpeätila. Maatamme vaivaa krooninen vanhustenhoidon kriisi, joka ulottuu myös kotihoitoon. Lisäksi meillä on terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin (Sanna) Marinin (sd.) hallitus ei ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta, sanoi kansanedustaja Arja Juvonen perussuomalaisten ryhmäpuheessa eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

– Olette toki pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Mutta mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt, Juvonen kysyi.

Hänen mukaansa Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään.

– Terveyskeskuksiin ei saa aikoja, hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja.

Juvosen mielestä ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut.

Juvonen sanoi Suomessa olevan yli 10 000 hoitajan vaje ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa.

– Sote-uudistus on menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa.

Juvosen mukaan lakisääteisestä 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023.

– Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus.

Toimenpiteitä on esitetty pitkään

Perussuomalaisten mukaan sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa.

Juvosen mukaan perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa.

– Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä, Juvonen luetteli.

Super pettyi hallituksen esitykseen: Arvostuksen puute näkyy

Suomen lähi-ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola moittii Sanna Marinin (sd.) hallituksen esitystä, joka siirtäisi 0,7 hoitajamitoituksen toteutumisen loppuvuoteen 2023.

– Vanhustenhoidon arvostuksen puute näkyy tässäkin hallituksen esityksessä ja se, ettei vanhustenhoidon kriisiä edelleenkään täysin ymmärretä, Paavola sanoo SuPerin tiedotteessa.

– On muistettava, että minimihoitajamitoitus on säädetty lakiin, koska monessa yksikössä koulutettua hoitohenkilökuntaa on ollut täysin riittämättömästi eivätkä asiakkaat ole saaneet tarvitsemaansa ja heille luvattua palvelua. Myös asiakasturvallisuus on vaarantunut pahasti ja tilanne on edelleen vakava, Paavola jatkaa.

Paavola korostaa, että minimihoitajamitoituksen toteuttamista on porrastettu jo heti alkuun ja näin annettu aikaa hoitajapulan korjaamiseen.

– Tänä aikana ratkaisuja hoitajapulaan ei kuitenkaan ole edistetty lainkaan. Hoitajat ovat jälleen joustaneet, eikä työnantajalle kohdisteta velvollisuutta huolehtia riittävästä asiakasturvallisuudesta ja samalla myös työturvallisuudesta.

Hänen mielestään jokainen askel, joka vie 0,7 henkilöstömitoituksen toteutumista kauemmas, on huono.

– Hoitajamitoitus kärsii myös siitä, mikäli koulutetut hoitajat joutuvat edelleen tekemään tukitöitä. Näin tapahtuu liian usein edelleen monissa paikoissa, Paavola sanoo.

– Lain tarkoituksena on, että hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön tukitöiden sijaan. Tämä on tärkeää hoidon laadun ja myös työhyvinvoinnin kannalta. Lähihoitajat ovat suurin ammattiryhmä vanhustenhoidossa ja heidän osaamisensa on erittäin merkityksellistä koko vanhustenhoidon tulevaisuuden kannalta. Tätä osaamista tulee arvostaa ja panostaa siihen, että alalle saadaan osaajia myös jatkossa.

Vanhustenhoidon kriisi on jatkunut pitkään. Vanhusten ja hoitajien hätää on Paavolan mukaan kuitenkin mahdollista helpottaa, jos siihen löytyy tahtotilaa.

– Tilanteen korjaamisen edellytys on, että vanhustenhoidossa on riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa. Se vaatii myös muuta kuin sitovan henkilöstömitoituksen. Se vaatii koko yhteiskunnan arvojen muutosta, Paavola muistuttaa.

LUE MYÖS:

Ministeri Aki Lindén: Vanhustenhoidon 0,7 mitoituksen maali liikkuu jälleen

PS esitti taannoin vieläkin tiukempaa aikataulua 0,7 hoitajamitoitukseen

 

IL: Lakia hoitoon pääsystä rikotaan jatkuvasti – ei seurauksia

Kunnat ja sairaanhoitopiirit rikkovat jatkuvasti lakia hoitoon pääsyssä, Iltalehti kertoo. Suomen lainsäädäntö ja viranomaisten tulkinnat ovat mahdollistaneet tilanteen jatkumisen.

Vaikka kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyyn laissa määritellyt enimmäismääräajat ovat menneet rikki eri puolilla maata pahemmin kuin aiemmin, Valvira on IL:n selvityksen mukaan käytännössä vain seurannut tilanteen kehittymistä ja kehottanut sairaanhoitopiirejä saattamaan toiminnan lainmukaiselle tasolle. Kehotukset eivät ole tae tilanteen korjaamiseksi ja harvoin johtavat toimenpiteisiin.

Vaikka Valvira voisi ryhtyä järeämpiin toimenpiteisiin, se ei ole tehnyt niin vuoden 2015 jälkeen. Myös aluehallintovirastojen (avi) toimenpiteet ovat olleet kevyitä, ja avit ovat antaneet vain kaksi uhkasakolta tehostettua määräystä vuosien 2017–2022 aikana.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei sairaanhoitopiireille ole tullut seuraamuksia siitä, vaikka ne rikkovat viranomaisten vaatimuksia hoitoonpääsystä.

Sairaanhoitopiirit perustelevat tilannetta ennen kaikkea henkilöstöpulalla. Vaikka potilaan hoitoonpääsy viivästyisi yli lain määräämän enimmäisajan, useissa tapauksissa hän ei ole oikeutettu korvauksiin. Tämä johtuu siitä, että pelkästään viivästynyt hoidon saanti tai hoidon saamattomuus ei oikeuta korvauksiin potilasvakuutuksesta. Korvausta ei voi myöskään saada, jos henkilövahinko johtuu terveydenhuollon taloudellisista resursseista.

SDP:n edustajan mukaan budjetti ei ratkaise hoitajien ahdinkoa

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen ilmaisee huolensa ensi vuoden alussa toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Mäkisalo-Ropponen arvioi muun muassa, että budjettivuosi kerrallaan eläminen vaikeuttaa sote-uudistuksen mukanaan tuomien pakollisten uudistusten tekemistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa, kuten palveluiden digitalisoimista.

Hän korostaa myös, että investointien lykkääminen saattaa pahimmillaan luoda lisäkustannuksia niin toimintaansa käynnistävillä hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisestikin.

Ratkaisuksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen budjettiesityksen niukkuuteen Mäkisalo-Ropponen ehdottaa yleistä sote-alueita koskevaa ajattelutavan muutosta sekä hyvinvointitalousajattelun ja vaihtoehtoiskustannusten laskennan käyttöönottoa. Kansanedustaja on huolissaan myös hoitajien tilanteesta.

– Valitettavasti talousarvioesitys ei riittävästi huomioi hoitajien tilanteen vakavuutta. Vaikka eduskunnassa ei päätetä palkoista, monista muista tärkeistä asioista voimme kyllä päättää, kansanedustaja toteaa tiedotteessa.

Mäkisalo-Ropponen ehdottaa hoitotyön ahdingon helpottamiseksi ja alan vetovoiman lisäämiseksi uudenlaisten koulutusrakenteiden käyttöönottoa, jotka mahdollistaisivat mielekkäitä urapolkuja hoitotyöntekijöille.

Esimerkkinä hän mainitsee hoitotyön erikoistumiskoulutuksen toteuttamisen, jota on pohdittu jo vuosia.

Potilaslaki hyväksyttiin eduskunnassa äänin 109–38

Eduskunta on hyväksynyt potilasturvallisuuslain äänin 109–38. Tyhjää äänesti yksi ja poissa oli 51 kansanedustajaa.

Lainsäädännöllä voidaan velvoittaa hoitajia suojelutyöhön työtaistelun aikana. Aluehallintovirastot saavat lisäksi mahdollisuuden siirtää tai keskeyttää työtaisteluita enintään neljä kertaa yhden viikon ajaksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan potilaslakia voidaan soveltaa myös Tehyn ja Superin valmistelemissa joukkoirtisanomisissa.

Työkiistaa sovitellaan jälleen tiistaina valtakunnansovittelijan johdolla.

Helsingin käräjäoikeus kielsi maanantaina Tehyn ja Superin suunnitteleman lakon kotihoitoon miljoonan euron uhkasakon uhalla.

LUE MYÖS:
Valiokunta pitää potilaslain säätämistä välttämättömänä (VU 16.9.2022)

HS: Käräjäoikeus kielsi kotihoidon lakon Helsingissä

Helsingin käräjäoikeus on kieltänyt Tehyn ja Superin suunnitteleman lakon miljoonan euron uhkasakon uhalla. Helsingin Sanomien mukaan uhkasakko asetettiin erikseen molemmille ammattiliitoille.

Noin 800 asiakasta koskevan lakon oli määrä alkaa tiistaina. Väliaikaisen turvaamistoimen tarkoituksena on turvata potilaiden henki ja terveys. Tuomioistuin velvoittaa liittoja ohjeistamaan jäseniään olemaan osallistumatta lakkoon.

Päätös on voimassa, kunnes toisin määrätään.

Helsingin eteläisen palvelualueen johtaja Helena Venetvaaran mukaan monien kriittistä ja päivittäistä hoitoa tarvitsevien potilaiden terveys olisi ollut uhattuna, jos Super ja Tehy olisivat toteuttaneet lakkonsa.

Kotihoidon käyntejä olisi jouduttu käytännössä perumaan tai siirtämään.

HUS:n Lasse Lehtonen: Hallituksen sote-rahoitus ajaa hyvinvointivaltiota alas

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päättäämä sote-uudistuksen rahoitusratkaisu näkyy myös nyt keskustelussa olleessa potilasturvallisuuslaissa.

– Terveydenhuollon rahoituksen ei enää tarvitse vastata palvelutarvetta, mikä näkyy mm. henkilöstön palkoissa.

Hänen mukaansa rahoitusratkaisu jää historiaan ”yhtenä suurimmista hyvinvointivaltiomme alasajamisen hankkeista”.

Hyvinvointialueilla edessä oleva palkkaharmonisointi tulee Lehtosen mukaan näkymään käytännössä vasta noin kolmen vuoden kuluessa. Arvioiden mukaan harmonisoinnin kustannukset tulisivat olemaan noin 680 miljoonaa.

– Kunhan ensin kaikki hyvinvointialueet saisivat edes palkkahallintonsa siihen kuntoon, että pystyvät jonkun palkan työntekijöille maksamaan, Lehtonen sanoo.

 

Hoitaja MTV:lle: Potilaiden turvallisuus vaarantuu lähes päivittäin

Hoitajat kertovat MTV Uutisille hoitajapulan äityneen niin pahaksi, että potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti. Tilannetta kuvataan ennennäkemättömän vaikeaksi.

– Jatkuvasti on tilanteita, ettei voida yksinkertaisesti antaa potilaalle hänen tarvitsemaansa hoitoa. Siitä tulee hirveä omatunto, vuodesta 2011 lähtien sairaanhoitajana ja kätilönä toiminut Saara Partanen kertoo.

– On todella usein tilanne, että raskaana olevan KTG:tä eli sikiön sykerekisteröintiä ei ehditä asiallisesti seuraamaan, koska kaikki kätilöt ovat kiinni kiireellisessä potilashoidossa.

Rekisteröintiä ottaessa hoitajat joutuvat usein ottamaan vastaan muita potilaita, jolloin käyrää ei kykene seuraamaan riittävästi.

– Sitä eettistä kuormaa alkaa nähdä työssään niin paljon, että alkaa ajatella, voiko sitä työtä tehdä enää kunnolla, Partanen toteaa.

Lääkintävahtimestari Mika Kähkönen kertoo, että sydänfilmien ottamisen kaltaiset tärkeät tehtävät viivästyvät kiireen vuoksi.

– Tästä näkökulmasta katsottuna potilasturvallisuus vaarantuu lähes päivittäin, hän toteaa.

– Joka vuorossa miettii, että pitääkö taukoa ollenkaan ja kenen kunto kestää eniten odottaa hoitoa. Ensiavussa työskentelevänä työtehtäviini kuuluu ottaa välittömiä ohjeita lääkäriltä vastaan, mutta nykyään olen joutunut palauttelemaan mieleeni, mitä vuodeosastolla tehdään.

Ensiavun sairaanhoitaja Anniina Haikka kertoo, ettei ole kymmenen vuoden työuransa aikana nähnyt yhtä vaikeaa tilannetta. Hänen mukaansa usein iäkkäät potilaat, jotka eivät vaadi hoitoa ääneen, saavat huomiota viimeisenä.

– Jos kyseessä on vakava sairastuminen, esimerkiksi sydänongelma, tai neurologinen sairaus, viive saattaa johtaa jopa kuolemaan, hän varoittaa.

Super ja Tehy peruvat käräjäoikeuden kieltämät lakot

Ammattiliitot Super ja Tehy eivät aloita Helsingin käräjäoikeuden kieltämiä lakkoja, liitot kertovat tiedotteessa.

Helsingin käräjäoikeus hyväksyi aiemmin tällä viikolla Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien vaatimukset väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka kieltää hoitajajärjestö Tehyä ja Superia aloittamasta lakkoa sairaanhoitopiirien teho-osastoilla ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla.

SuPerin ja Tehyn hallitukset päättivät tänään toimia turvaamistoimipäätöksen mukaisesti. Tästä seuraa, että järjestöt eivät aloita käräjäoikeuden kieltämiä seuraavia lakkoja:

– vuorokauden lakko alkaen maanantaina 19.9.2022 klo 00.01 Kanta-Hämeen keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä,

– neljän vuorokauden lakko alkaen tiistaina 20.9.2022 klo 00.01 Turun yliopistollisen keskussairaalan toimenpide- ja kivunhoitopalvelujen (Totek) teho-osastolla

– neljän vuorokauden lakko tiistaina 27.9.2022 klo 00.01 Oulun yliopistollisen sairaalan Tehohoitokeskuksen aikuisten teho-, tehovalvonta- ja valvontahoitoyksikössä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteavat tiedotteessa, että kaikki työnantajien ja lainsäätäjän toimet lakkojen estämiseksi tai murtamiseksi vain pahentavat ongelmia ja ovat johtaneet hoitajien syvään loukkaantumiseen, kiukkuun ja pettymykseen.

– Näemme nyt, että esimerkiksi tehohoitajilla ei ole mitään mahdollisuutta taistella parempien työehtojen puolesta, vaikka heidän työnsä on todettu sekä oikeusistuimessa että eduskunnassa täysin korvaamattomaksi. Miten kauan päättäjät voivat väistää vastuutaan ja seurata katsomosta sote-järjestelmämme romahdusta, kysyvät puheenjohtajat.

Paula Risikko: Pääministeri väistää vastuutaan vanhuspalveluiden kriisissä

Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko vaatii pääministeri Sanna Marinia (sd.) kertomaan, miten hallitus aikoo ratkaista vanhuspalveluiden kriisin.

Risikon mukaan Marin on keskittynyt syyttämään kokoomusta hallituksen epäonnistumisista.

– Kokoomuksen vahtivuorolla 2007-2011 käynnistettiin vanhuspalveluiden kokonaisuudistus ja vanhuspalvelulain valmistelu. Kokoomuslaisen opetusministerin johdolla myös lisättiin tuntuvasti opiskelupaikkoja terveysalan osaajien lisäämiseksi. Kokoomus on sitoutunut vanhuspalveluiden parantamiseen. Mitä hallitus on tehnyt?, Risikko kysyy tiedotteessa.

Kokoomus on toistuvasti vaatinut vanhuspalveluiden kokonaisuudistusta, jossa laitoshoito, kotihoito ja omaishoito uudistettaisiin kokonaisuudessaan.

– On epärehellistä syyttää kokoomusta tilanteesta. Vuodesta 2011 SDP ja keskusta ovat vuoroin olleet vastuussa ja pitäneet hallussaan vanhuspalveluista vastanneen ministerin salkkua. Nyt on aika katsoa peiliin, Risikko sanoo.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Hoitajamitoitus oli hallituksen keskeinen vaalilupaus. Risikon mukaan nyt tilanne näyttää kuitenkin siltä, ettei lupauksia voida lunastaa.

– Oppositiosta käsin olemme tehneet sen, mitä oppositio voi. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjeteissa määrärahoja vanhuspalveluihin ja hoitajien määrän kasvattamiseksi. Olemme myös toistuvasti kirittäneet hallitusta tekemään toimia sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi, Risikko sanoo.

Risikko huomauttaa, että hallitus on ministereidensä suulla todennut hoitajamitoituksen toteuttamisen olevan mahdotonta tulevana keväänä. Käytännössä hoitajamitoituksen kiristystä joudutaan lykkäämään.

– Tämä ei kuitenkaan riitä vanhuspalveluiden ongelmien korjaamiseksi, vaan hallituksen on esitettävä uskottava suunnitelma hoitajapulan ratkaisemiseksi. Tätä odotamme nyt, Risikko sanoo.

Hoitajajärjestöt: Joukkoirtisanoutuminen etenee

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn valtuusto päätti uusista työtaistelutoimista eilen illalla. Valtuusto päätti toimeenpanna erikoissairaanhoitoon kohdistuvan joukkoirtisanoutumisen myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana myöhemmin ilmoitettavissa kohteissa.

Saman päätöksen teki Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin liittohallitus.

Lisäksi järjestöt päättivät asettaa toistaiseksi voimassa olevan tilapäisen siirron kiellon koko kunta-alalle SOTE-sopimuksen ja KVTES:n piiriin. Kielto astuu voimaan välittömästi.

Tilapäisen siirron kiellon aikana tehyläisiä eikä superilaisia saa siirtää omasta työtehtävästään tai omasta työskentelypaikastaan toiseen työtehtävään tai toiseen työskentelypaikkaan.

Hoitajien työehdoista on neuvoteltu ja työriitaa soviteltu eri kokoonpanoissa vuoden alusta asti. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien nihkeys ymmärtää sote-alan ongelmien vakavuutta ja vaikutuksia on pitkittänyt neuvotteluita ja syventänyt yhä pahenevaa sote-kriisiä ja hoitajapulaa.

– Nyt viimeistään pitäisi ymmärtää, että ei tämä ratkea pakottamalla hoitajia töihin tai murtamalla lakkoja. Siitä tosiasiasta ei pääse mihinkään, että ennemmin tai myöhemmin hoitajia on kuunneltava ja heidän vaatimuksiinsa taivuttava. He äänestävät muuten kaikki jaloillaan, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Rytkönen peräänkuuluttaa poliittisen päättäjän painetta työriidan toista osapuolta kohtaan sovun löytymiseksi.

– Painetta on toistaiseksi asetettu vain hoitajille – ja millaisin keinoin? Viemällä heiltä perusoikeudet ja ajamalle heidät lain nojalla pakkotyöhön.

– Hoitajapula ei ratkea pakottamalla hoitajat töihin tai murtamalla lakkoja. Vain hoitajilta on nyt vaadittu joustamista. Nyt tarvitaan työnantajalta ja valtiovallalta vastaantuloa ja vastuunottoa hoitajapulan ratkaisemiseksi. Hoitajat ovat joustaneet riittävästi, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Hoitajapula on koetellut sairaalahoidon lisäksi erityisen vakavasti kotihoitoa ja koko vanhustenhoitoa. Yhteiskunnan arvot osoittavat, että iäkkäät ihmiset ovat vain kustannuserä. SuPer vastustaa näitä vääristyneitä arvoja, jotka heijastuvat kotihoidon ja koko vanhustenhoidon vetovoimaan työpaikkana. Jotta ala saadaan vetovoimaiseksi, on palkkausta ja työoloja parannettava, Paavola toteaa.

”Turha syyttää kokoomusta – te olette vastuussa tästä”

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin mukaan pääministeripuolue SDP:llä tuntuu nyt olevan eri ääni kellossa hoitoalaan liittyen kuin viime vaalikaudella.

– En lue kaikkia puheenvuoroja uusiksi, mutta tässä lyhyt ote silloisesta eduskuntaedustaja (Tarja) Filatovin (sd.) puheenvuorosta: ”Selvää on, että sosialidemokraatit ovat sopimisen, eivät pakon kannalla. Ja nyt hallitus on välttänyt tätä sopimisen tietä ja lähtenyt esittämään pakkoa”, Ben Zyskowicz siteerasi eduskunnan täysistunnossa potilasturvallisuuslaista käydyssä lähetekeskustelussa keskiviikkona.

Hän viittaa edellisellä vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) hallituksen esittämään lakiin, jolla olisi puututtu työntekijöiden lakko-oikeuteen. Kuten nyt käsiteltävän kiistaa herättäneen potilasturvallisuuslainkin kohdalla, Sipilän hallituksen tavoitteena oli varmistaa terveydenhuollon toimintavarmuus työtaisteluiden aikana.

– Tässä tilanteessa, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, on aivan turha edustaja (Iiris) Suomelan (vihr.) täällä tai pääministeri (Sanna) Marinin (sd.) kuntatalolla syyttää kokoomusta. Me olemme omalta osaltamme kantaneet omaa vastuutamme eri vaalikausilla, mutta tällä vaalikaudella te olette vastuussa.

– Te hallituspuolueet olette vastuussa tästä tilanteesta, joka meillä on nyt käsillä. Te olette siitä vastuussa, eikä kokoomus eivätkä menneiden hallitusten synnit. Teidän pitää nämä asiat nyt ratkaista.

Filatov vastaa Zyskowiczille, että edellisellä vaalikaudella käsittelyssä oleva laki oli hyvin toisenlainen kuin nyt käsillä oleva potilasturvallisuuslaki.

– Sillä kiellettiin itse asiassa lakko-oikeus siinä tilanteessa. Tässä pyritään siihen, että suojatyö varmistetaan. Silloin ei ollut tilannetta, jossa hoitajaliitto olisi kieltäynyt suojatyöstä. Meillä on sen jälkeen ollut tilanteita, joissa on ollut riitaa siitä, mille tasolle suojatyö pitää asettaa. Nyt tässä lähdetään siitä, että ikään kuin avit kolmantena ospauolena määrittävät sen jos tilanne on riitainen. Uskomme, että kaikki olemme sitä mieltä, että suojelutyötä meillä tarvitaan tilanteessa, joissa meillä on lakko päällä.

”Kuntien näkymä on todella vakava”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo varoittaa kuntien jääneen vaikeaan tilanteeseen kuluvalla hallituskaudella tehdyn sote-uudistuksen ja syventyvän rahoitusvajeen myötä. Hänen mukaansa on olemassa erittäin suuri huoli siitä, miten kuntakenttä tulee jatkossa selviämään sille annetuista tehtävistä.

– Kaikessa on kyse veronmaksajilta kerätystä yhdestä potista, oli kyse valtion tasosta tai hyvinvointialueista. Ensi vuoden osalta alijäämää on kahdeksan miljardia euroa ja hyvinvointialueiden rahoitustarpeen myötä melkein kymmenen miljardia euroa. Näkymä on todella vakava sen suhteen, että miten ihmisten peruspalvelut pystytään turvaamaan, Petteri Orpo sanoi Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa.

Kokoomusjohtaja kehui kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) aiempaa pohdintaa siitä, että kuntien vastuut voisivat vaihdella niiden koon mukaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti paneelissa valtiollisen sääntelyn tarvetta.

– Keskusteluissa sanotaan, että tehtäviä voidaan keventää. Mutta valtiota huudetaan samalla jatkuvasti apuun ja kysytään, että miksei tiettyjä asioita ole hoidettu. Kyllä puolustan sitä, että palveluntuottajille pitää olla sellaiset säännöt ja ohjaus, että voidaan huolehtia, että kansalaiset saavat hyviä sote-palveluita ja lapset hyvän koulutuksen kunnasta riippumatta, Sanna Marin totesi.

Petteri Orpo huomautti nykyisen valtionosuusjärjestelmän johtaneen erikoiseen tilanteeseen, jossa kuntien kannattaa houkutella erityisesti hyvätuloisia eläkeläisiä. Nopeammin kasvavien kuntien kulut sen sijaan kasvavat lapsiperheiden tarvitsemien palveluiden myötä.

– Tässä on todella iso ongelma, Orpo sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on jatkossa pakko karsia. Hän vastasi silti kielteisesti kysymykseen siitä, pitäisikö seuraavalla vaalikaudella säästää kuntien menoista. Purran mukaan jatkossa olisi keskityttävä perusasioihin ja mietittävä, mitkä tehtävät ovat kuntasektorilla tärkeimpiä.

– Kannanotot ja suuret julistukset eivät auta, kun julkisen talouden tila on mikä on. Tehtävät ovat yli kaksinkertaistuneet, eivätkä kuntien tulot eivät riitä kattamaan menoja. Ilman ratkaisua tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, Riikka Purra jatkoi.

Sähköntuotannon koko kapasiteetti käyttöön

Kuntaliiton kyselyn perusteella 26 prosenttia kunnista sanoi, että jäljellä on vain pieniä mahdollisuuksia sähkön lisäsäästöihin. Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo vakuutti poliitikkojen pyrkivän varmistamaan, että jokainen koti lämpiää myös tulevana talvena energiakriisistä huolimatta.

Hänen mukaansa vihreässä siirtymässä ja ilmastotoimissa piilee suurin mahdollisuus energiansäästöihin. Ohisalo toivoi erityisesti suurien kuntien energiayhtiöiltä reagointia tilanteeseen.

Petteri Orpo kiisti Maria Ohisalon esittämän väitteen siitä, että kokoomus olisi valmis tinkimään tulevien vuosien ilmastotavoitteista.

– Maria haluaa joka kerta ymmärtää asian väärin, jotta hän pääsee tekemään omaa politiikkaansa. Tarvitsemme nyt myös hiiltä ja turvetta eli kaiken kapasiteetin, jotta kodeissa riittää lämpöä ja yrityksillä energiaa. Tämä ei tarkoita, että pidemmällä aikavälillä tavoitteista jouduttaisiin luopumaan, Orpo sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson luonnehti ehdotusta kapasiteetin nopeasta lisäämisestä ”puhtaaksi populismiksi”, joka voisi uhata mielikuvaa Suomen investointiympäristöstä.

Petteri Orpo sanoi pitävänsä tärkeänä, että Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen löydettäisiin uusi markkinaehtoinen ratkaisu. Ydinenergialainsäädäntöä olisi lisäksi avattava, jotta pienydinvoimaa voitaisiin hyödyntää lähitulevaisuudessa.

– Myös vetytalous voi olla Suomelle valtava mahdollisuus. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa tähän liittyen on jo miljardiluokan investointeja, Orpo sanoi.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen potilasturvallisuuslaista

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus antoi tiistaina pitämänsä istunnon jälkeen eduskunnalle esityksen potilasturvallisuuslaista.

Voimaan tullessaan määräaikainen laki antaisi mahdollisuuden rajoittaa teho-osastoihin ja kotihoitoon ilmoitettuja lakkoja, jos potilaiden henki tai terveys vaarantuu työntekijäjärjestön työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi.

Lakiesitys on herättänyt kiistaa ja esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ilmoittanut vastustavansa lakiesitystä nykyisessä muodossaan.

Lain olisi tarkoitus tulla voimaan heti, kun laki on hyväksytty ja vahvistettu. Laki olisi voimassa tammikuun 2023 loppuun asti.

LUE MYÖS:

Hallitus antamassa esityksen potilasturvallisuuslaista – näin vasemmistoliiton ministeri perustelee (VU 13.9.2022)

Petteri Orpo USU:lle: Tärkeintä on potilasturvan takaaminen

Oppositiopuolue kokoomus on valmis tukemaan potilasturvallisuuslain hyväksymistä eduskunnassa, Uutissuomalainen kertoo lähteisiinsä vedoten.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos kokoomus äänestää potilasturvallisuuslain puolesta, on lain läpimenon kannalta merkityksetöntä, miten vasemmistoliitto äänestää.

– Kyllä kokoomus on tässä mukana ja kannamme vastuuta tässäkin asiassa, mutta kyllä meitä jurppii se, ettei hallitus näytä pystyvän hoitamaan näitä asioita yhtenä rintamana, USU:n kokoomuslähde sanoo.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on lausunnossaan varovaisempi. Hänen mukaansa puolue aikoo tutustua hallituksen tulevaan esitykseen perinpohjaisesti ennen kannan muodostusta.

– Kaikkein tärkeintä meille on potilasturvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Lakiesitykseen en ota tässä vaiheessa sen syvällisemmin vielä kantaa, Orpo sanoo USU:lle.

Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, ettei hallituksen esitys vaikuta tämän hetken tiedoilla olevan sellaisenaan hyväksyttävä perussuomalaisten mielestä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kertoi maanantaina, että hallituksen sisällä on löytynyt poliittinen sopu potilasturvallisuuslaista. Pian ilmoituksen jälkeen vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kertoi vastustavansa esitystä nykymuodossaan. Puolue vaatii esitykseen muutoksia eduskuntakäsittelyssä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mukaan potilasturvallisuuslaista tuli vasemmistoliitolle hallituskysymys.

Potilasturvallisuuslakia ollaan säätämässä hoitajien lakkojen rajoittamiseksi. Lakonuhat kohdistuvat muun muassa kolmeen teho-osastoon.