Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (Comunidad de Estados Latinoamericanos y Caribeños, CELAC) 33 jäsenmaan valtionpäämiesten on tarkoitus tavata EU-kollegansa Brysselissä 17-18. heinäkuuta järjestettävässä huippukokouksessa. Euroopan unioni oli lähettänyt CELACille seitsemänsivuisen esityksensä huippukokouksen yhteislausumaksi, joka sisälsi useita mainintoja Ukrainan tukemisesta viitaten samalla YK:n yleiskokouksen päätöksiin.
CELACin lähetti Brysseliin vastaukseksi 21-sivuisen vastaehdotuksen, jossa vaaditaan korvauksia orjuudesta, kertoo vastausasiakirjoihin perehtynyt EU-politiikkaan erikoistunut yleiseurooppalainen Euractiv-uutissivusto. Samoin CELAC oli vastaehdotuksessaan poistanut kaikki maininnat Ukrainasta.
”Emme ole samalla aaltopituudella”
– Ukrainaa koskeva tekstiosuus oli erittäin tasapainoinen. Lähettämässämme ei ollut mitään erityisestä, sanoo eräs EU-diplomaatti Euractiville.
EU:n lähettämässä yhteislausumaesityksessä muun muassa esitettiin, että Ukrainan sodan päättävä rauha tulisi määritellä Ukrainan asettamien rajojen mukaisesti. Vasaehdotuksen mukaan EU ja CELACin jäsenmaiden tulisi edistää yhdessä ”vakavia ja rakentavia diplomaattisia ratkaisuja nykyiseen Euroopassa käytävään konfliktiin rauhallisin keinoin, jotka takaavat suvereniteetin ja turvallisuuden meille kaikille sekä alueellisesti että kansainvälisesti rauhaa, vakautta ja turvallisuutta”.
– On tärkeää, että yhteislausuman tulisi viitata yhteiseen sitoutumiseen YK:n peruskirjan kaikkiin periaatteisiin, mukaan lukien alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti sekä tarpeeseen tuomita Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, kertoi eräs EU-diplomaatti Euractiville.
Latinalaisen Amerikan maiden asenteesta Ukrainaa kohtaan kertoo se, ettei Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin annettu välittää terveisiään huippukokoukselle. Alkujaan Zelenskyin kutsui Espanja ja asiasta kävi kova soutaminen ja huopaaminen ennen kuin se lopulta peruttiin Latinalaisen Amerikan johtajien vastustuksen takia. Latinalaisen Amerikan maat pitävät sotaa Ukrainassa ”Euroopan ongelmana”.
– Huippukokouksessa ei voi olla kyse ainoastaan eurooppalaisista vaatimassa Latinalaisen Amerikan maita tukemaan ukrainalaisten kanssa taistelevaa Eurooppaa, sanoi eräs latinalaisamerikkalainen diplomaatti Euractiville korostaen alueellisesti tärkeitä aiheita, kuten sosiaalis-taloudellinen kehitys, ympäristönsuojelu ja kauppasopimus Mercosurin kanssa.
Samoin EU:n esityksestä poistettiin kaikki maininnat korruptionvastaisesta taistelusta. Kuten EU-diplomaatti totesi Euractiville, ”näyttää siltä ettemme ole samalla aallonpituudella”.
CELAC vaatii korvauksia orjuudesta
Yllättäen vastaehdotuksessaan CELAC vaatii Euroopan mailta rahallisia korvauksia orjuuden aiheuttamista vahingoista.
– Me tunnustamme asianmukaisten toimenpiteiden tarpeen [Atlantin yli käydyn orjakaupan] uhrien omanarvontunnon palauttamiseksi, kuten korvaukset ja kompensaatiot meidän kollektiivisen muistimme parantamiseksi, ja jotta voisimme kääntää alikehittyneisyyden perinnön, lukee CELACin ehdotuksessa.
Erityisesti tähän liittyen CELACin ehdotus korostaa ”terveydenhuoltoa, koulutus, kulttuurista kehitystä ja ruokaturvaa”.
– Me tunnustamme ja kadumme syvästi sitä vaiettua kärsimystä, joka aiheutettiin miljoonille miehille, naisille ja lapsille afrikkalaisten orjakaupalla yli Atlantin”.
Latinalaista Amerikkaa ärsyttää EU:n ilmastopolitiikka
EU:n ja Mercosurin kauppasopimusneuvottelut keskeytyivät kesäkuun lopulla. Mercosur on Etelä-Amerikan suurin ja tärkein kauppaliitto, jonka täysjäseniä ovat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Erityisesti Brasilian presidentti Lula da Silva vastustaa EU:n asettamia ympäristövaatimuksia kauppasopimukselle.
Mercosur tuomitsee ”yksipuolisten kaupan esteiden asettamisen ympäristötekosyillä”. EU on suunnitellut hiilipäästöveron soveltamista tuontiinsa. Lisäksi Mercosur haluaa, että kestävämpään talousjärjestelmään siirtymisessä tulee ottaa huomioon ”kansalliset olosuhteet, suunnitelmat ja politiikka”.
EU-diplomaattien mukaan Mercosurin vaatimus vetäisi pohjan kokonaan EU:n pyrkimykselle toteuttaa vihreän kehityksen ohjelma ja edetä kohti dekarbonisaatiota eli täydellistä vapautumista hiilipäästöistä.
