Viime kuukausina Euroopassa on käyty keskustelua siitä, onko Venäjän riskinottohalu kasvanut. Eri puolilta mannerta on raportoitu Venäjän operaatioiksi uskottuja sabotaasitapauksia ja muuta vaikuttamista.
Sotilasprofessori, eversti (evp.) Mika Hyytiäinen arvioi, että Suomeen ja muihin Euroopan maihin kohdistuva paine voi lähikuukausina kasvaa.
– On realistista odottaa, että Suomeen kohdistuva vaikuttaminen voimistuu sitä mukaa, kun Ukrainan sodan mahdollisia rauhanneuvotteluja aletaan lähestyä, Hyytiäinen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa Venäjän tavoitteena on vaikuttaa Euroopan toimintakykyyn ja yhtenäisyyteen samalla kun se pyrkii saavuttamaan tavoitteitaan Ukrainassa.
Hyytiäinen ei myöskään poissulje sitä, että Venäjä jatkaisi erilaisia vaikuttamisoperaatioita lännessä.
– Me emme ole mukana neuvottelupöydässä, eikä Eurooppaa ole laajemminkaan otettu siihen mukaan.
Hyytiäisen mukaan on realistista varautua siihen, että Suomeen kohdistuva vaikuttaminen kasvaa.
Suurta suunnitelmaa Venäjällä ei toimiensa takana välttämättä ole. Hyytiäinen vertaa Venäjän toimia riidankylväjään.
– Venäjä ei välttämättä pyri voittamaan Eurooppaa puolelleen, vaan pitämään Euroopan hajanaisena ja irrottamaan sen Ukrainan tukemisesta.
Saksan Leipzig-Hallen lentokentän tapahtumia asiantuntija pitää merkittävänä osoituksena turvallisuuspoliittisen tilanteen muutoksesta. Hänen mukaansa on poikkeuksellista, että Saksa syytti Venäjää ennen tapahtumien oikeudellista käsittelyä. Saksan viranomaiset ovat yhdistäneet Leipzig-Hallen lentokentällä tapahtuneen sabotaasiepäilyn Venäjään, mikä on nostanut keskustelua Venäjän riskinottohalun kasvusta.
Venäjä näkee lännen osana konfliktia
Mika Hyytiäisen mukaan keskustelu siitä, voiko Eurooppa ajautua sotaan Venäjän kanssa, lähtee väärästä oletuksesta.
– Venäjän näkökulmasta talouspakotteet, informaatiovaikuttaminen ja aseellinen toiminta kuuluvat samaan sodankäyntiin. Siksi lännen tuki Ukrainalle näyttäytyy siellä sijaissotana Venäjää vastaan.
Venäjä on kuvannut Ukrainan sotaa sijaissodaksi, jossa länsi tukee Ukrainaa aseilla, rahalla ja tiedustelutiedolla. Monet tutkijat katsovat sodassa olevan tällaise niin kutsutun proxy-sodan piirteitä, vaikka kyseessä on ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan.
Hyytiäinen katsoo, että Venäjän näkökulmasta vastakkainasettelu lännen kanssa alkoi jo Krimin valtauksesta.
– Me asetimme pakotteet vuonna 2014. Venäjä vastasi vastapakotteilla. Ei ole olemassa yksipuolista taloussotaa tai yksipuolista hybridiä. Isossa mittakaavassa tämä sota on jatkunut vuodesta 2014.
Hänen mukaansa tästä näkökulmasta tarkasteltuna Eurooppa on ollut osa konfliktia jo yli vuosikymmenen.
Hyytiäisen mukaan Venäjän tavoitteena ei ole pelkästään sotilaallinen menestys Ukrainassa, vaan Euroopan poliittisen yhtenäisyyden horjuttaminen, jotta sen tuki Ukrainalle vähenisi.
Hän arvioi, että Euroopassa käydään parhaillaan kamppailua ihmisten mielipiteistä ja poliittisesta suunnasta.
Edessä on useita merkittäviä vaaleja eri puolilla Eurooppaa, ja Hyytiäisen mukaan Venäjällä on intressi vaikuttaa siihen, millaiseksi Euroopan poliittinen ilmapiiri muodostuu.
”Venäjä on lähempänä tavoitteitaan kuin usein arvioidaan”
Mika Hyytiäisen näkemys poikkeaa valtavirrasta. Hän ei usko, että sota olisi kääntymässä Ukrainan eduksi, vaikka sen aseman arvioidaan vahvistuneen teknologisessa sodankäynnisä.
– Julkisuudessa on esitetty arvioita, että pelkästään droonien avulla Krimille olisi saatu aikaan eräänlainen saarto, joka pakottaisi myös sotilaita poistumaan alueelta. Mielestäni kyse on varsin mielenkiintoisesta analyysistä. Kun ajatellaan, millaisissa olosuhteissa sotilaat ovat tottuneet toimimaan, esimerkiksi polttoaineen saannin viivästyminen tai jonottaminen huoltoasemilla ei sellaisenaan vaikuta sotilaalliseen toimintakykyyn eikä pakota sotilaita lähtemään alueelta.
Hänen mukaansa Venäjä ei ole luopunut keskeisistä tavoitteistaan Ukrainassa.
– Venäjä pyrkii pakottamaan Ukrainan polvilleen. Rintamapaineen lisäksi Venäjä hyökkää yhä voimakkaammin yhteiskunnan toimintoja vastaan. Satamia on tuhottu, viennin kannalta kriittistä infrastruktuuria on vaurioitettu ja yhteiskunnan logistisia rakenteita vastaan hyökätään jatkuvasti.
Mika Hyytiäinen arvioi, että Venäjä on tällä hetkellä lähempänä sodalle asettamiensa tavoitteiden saavuttamista kuin julkisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Useat länsimaiset tutkimuslaitokset ovat kuitenkin arvioineet sodan olevan edelleen kuluttava myös Venäjälle, eikä sodan lopputulosta pidetä ratkaistuna
Saavuttaakseen tavoitteensa Venäjä on valmis liikkumaan harmaalla alueella.
– Kahden rintaman operaatio ei välttämättä tarkoita maahyökkäystä tai suuria ilmaiskuja, vaan harmaan alueen toimintaa. Ilmatilaloukkaukset, merelliset häiriöt tai muut rajatut toimet voivat riittää vastapuolen reagointikyvyn testaamiseen. Tarkoituksena olisi pysyä kynnyksen alapuolella, joka johtaisi Naton viidennen artiklan aktivoimiseen.
Hyytiäisen mukaan juuri tällaiset harmaan alueen toimet ovat se toimintamalli, johon myös Suomen on syytä varautua mahdollisten rauhanneuvottelujen lähestyessä.