Verkkouutiset

Yhdysvallat

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

He ovat vahvimmat ehdokkaat Kamala Harrisin aisapariksi

Barack Obaman vaalikampanjoiden arkkitehtina pidetty David Axelrod nostaa kaksi nimeä ylitse muiden demokraatti Kamala Harrisin varapresidenttiehdokkaasta spekuloitaessa. Pitkän uran demokraattipuolueen strategina tehnyt ja Obaman neuvonantajana Valkoisessa talossa toiminut Axelrod kommentoi aihetta Chicagon yliopiston Institute of Politics-laitoksen ja Cook Political Report-uutispalvelun yhteistilaisuudessa.

Axelrodin mukaan demokraateilla on Joe Bidenin vetäytymisen myötä mahdollisuus kunnon kisaan, mutta voitto on kaikkea muuta kuin selvä. Maltilliset ja puolueista riippumattomat äänestäjät tulevat ratkaisemaan vaalit, hän muistuttaa.

Axelrodin mukaan vahvimmat nimet demokraattien presidenttiehdokkaaksi yllättäen nousseen varapresidentti Harrisin aisapariksi ovat Pennsylvanian kuvernööri Josh Shapiro ja Arizonan senaattori Mark Kelly. Demokraatti Biden voitti sekä Pennsylvanian että Arizonan niukasti vuoden 2020 presidentinvaaleissa, ja etenkin Pennsylvaniaa pidetään ratkaisevana vaa’ankieliosavaltiona myös tämän vuoden vaaleissa.

Axelrodin mukaan kotiosavaltiossaan suositun Shapiron valinta parantaisi demokraattien mahdollisuuksia Pennsylvaniassa, ja mahdollisesti myös muissa tärkeissä osavaltioissa. Shapiro on poliittisella urallaan onnistunut keräämään ääniä maaseudulta ja pikkukaupungeista, eli demokraattien perinteisten äänestäryhmien ulkopuolelta, Axelrod kertoo.

Arizonalaista Kellyä Axelrod kuvailee ”alfamieheksi”. Kelly on merivoimien entinen lentäjä ja astronautti, jonka vaimo, kongressiedustaja Gabrielle Giffords haavoittui vakavasti ampumavälikohtauksessa vuonna 2011. Senaattorin osaamisalueita ovat Axelrodin mukaan etenkin turvallisuuspolitiikka ja rajaturvallisuus. Yhdysvaltojen etelärajan tilanne on presidentinvaalien keskeinen teema, jota kommenttaattorit ovat pitäneet yhtenä Harrisin suurimmista poliittisista heikkouksista.

Yhdysvaltalaismediassa Harrisin kampanjan on Axelrodin mainitseman kaksikon ohella kerrottu harkitsevan myös liutaa muita potentiaalisia varapresidenttiehdokkaita. Spekulaatioissa on mainittu muun muassa liikenneministeri Pete Buttigieg, Pohjois-Carolinan kuvernööri Roy Cooper ja Kentuckyn kuvernööri Andy Beshear. Axelrod toteaa Harrisin ehdokaslistalta löytyvän lähinnä ”demokraattien maltillisempaa siipeä edustavia valkoisia miehiä”.

Notus-uutiskirjeen mukaan useat politiikan tarkkailijat pitävät Shapiroa vahvimpana varapresidenttiehdokkaana, kun taas puoluelähteet kertovat demokraattien rahoittajien suosivan Kellyä.

Republikaani Donald Trumpin varapresidenttiehdokas on ohiolainen senaattori J. D. Vance.

Yhdysvaltojen ja Euroopan kisa valtiontuista jatkunee – ”Kilpailun kannalta karvas pala”

Yhdysvaltojen vaalit tuskin tuovat muutosta Euroopan ja Yhdysvaltain väliseen kilpailuun valtiontuista ja investoinneista, arvelee Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Jo presidentti Joe Bidenin aikana liittovaltio on tukenut puhtaan energian ja teknologioiden investointeja lähes 370 miljardilla dollarilla Inflation Reduction Act -paketin kautta. Demokraattien tuleva presidenttiehdokas Kamala Harris jatkanee samalla linjalla, mutta republikaanien Donald Trump on taas suhtautunut pakettiin kriittisesti.

Paketin kaataminen olisi kuitenkin Trumpille helpommin sanottu kuin tehty. Paketin kaatamiseen edellyttäisi kongressissa sekä edustajainhuoneen että senaatin hyväksyntää.

IRA-paketista neljä viidesosaa on kohdistunut investointeihin republikaanien hallitsemissa vaalipiireissä.

– Työpaikat omassa vaalipiirissä voivat painaa puntarissa ideologiaa enemmän, Säkkinen arvelee.

Osa valtiontuista on taas kanavoitu sekä republikaanien että demokraattien hyväksymän Bipartisan Infrastructure Law -paketin kautta, jonka kaataminen voisi olla republikaaneille kiusallista.

Todennäköisempää onkin, että mahdollisen Trumpin vaalivoiton jälkeen valtiontuista ei luovuttaisi, vaan niitä karsittaisiin ja ohjelmia nimettäisiin uudelleen. Ilmastotoimien sijaan tuilla voitaisiin virallisesti tavoitella Kiina-riippuvuuden vähentämistä, työpaikkojen lisäämistä tai energiaomavaraisuutta.

Euroopalle uutiset tukikilpailun jatkumisesta ovat pettymys, ovathan tuet jo nyt vääristäneet kilpailua sähköauto- ja akkutehtaiden sijoittumisesta.

– Tämä näkyi myös Suomessa, kun Freyr laittoi Vaasan akkuhankkeen jäihin keskittyäkseen tehdashankkeeseen Yhdysvaltain Georgiassa, Säkkinen huomauttaa.

Säkkisen mukaan Euroopan kannattaakin varautua tukikilpailun jatkumiseen vaalin tuloksesta huolimatta.

– Vaikka tuet ovat reilun kilpailun kannalta karvas pala, ilmaston kannalta niiden jatkuminen on kuitenkin parempi vaihtoehto, Säkkinen tiivistää.

Kansanedustajan huoli Ukrainassa: Olemassaolomme on kiinni USA:n vaaleista

Ukrainassa seurataan Yhdysvaltain marraskuisia presidentinvaaleja pelonsekaisin tuntein, sillä tuen jatkumisen katsotaan riippuvan pitkälti siitä, kuka astelee Valkoiseen taloon tammikuussa 2025.

Ukrainalainen kansanedustaja, Golos-puolueen puheenjohtaja Kira Rudik sanoo Ukrainan fyysisen olemassaolon riippuvan Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksesta etenkin Ukrainan tukemiseen kriittisesti suhtautuvan J.D. Vancen tultua valituksi republikaanien presidenttiehdokas Donald Trumpin varapresidenttiehdokkaaksi, kertoo The Telegraph.

Vance on muun muassa todennut, ettei häntä kiinnosta, mitä Ukrainalle tapahtuu. Vancen mukaan Ukrainalla ole toivoakaan saada takaisin Venäjän miehittämiä alueita.

Rudikin mielestä Kiovan on syytä pyrkiä keskusteluyhteyteen Vancen kanssa ja saada hänet vakuuttuneeksi siitä, miksi Ukrainan tukeminen on niin tärkeää paitsi Yhdysvalloille myös globaalisti.

Rudikin mukaan Vancen valinta kertoo siitä, että Ukrainan olisi pitänyt lähestyä ahkerammin molempien puolueiden kongressiedustajia ja varmistaa, että Ukrainan viesti välittyy kunnolla.

Rudik arvioi, että yksi tehokkaimmista tavoista tukea Ukrainaa on 500 miljardin dollarin suuruiset jäädytetyt venäläisvarat. Tällä hetkellä tarkoitus on pitää varat jäädytettynä ja antaa Ukrainalle 50 miljardin dollarin suuruinen laina, mutta Rudikin mukaan kyse on vain puolesta askeleesta ja on tehtävä enemmän.

Trump on väittänyt, että tullessaan valituksi presidentiksi, hän ratkaisee Ukrainan sodan. Rudik on kuitenkin epäileväinen, mitä mahdollinen ”diili” Ukrainan kannalta tarkoittaisi tai miten varmistettaisiin Venäjän pitäytyminen sopimuksessa.

– En näe kenenkään ilmoittautuvan Putinin takuumieheksi ja varmistamaan, että hän pitää sovitusta kiinni – en YK:n, Naton tai kenenkään vallanpitäjän tai sellaiseksi aikovan.

– Tämä on kriittistä, koska se, mikä voi nyt näyttää hyvältä idealta, voi olla kahden vuoden päästä katastrofi, jos Venäjä uudelleenvarustautuu ja hyökkää kimppuumme taas, Rudik sanoo.

 

”Sisäinen taistelu tuhoaa meidät” – Joe Bidenin korvaajasta väitellään kulisseissa

Spekulaatiot Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin vetäytymisestä ovat kesän mittaan ottaneet uusia kierroksia. Ikääntyneen presidentin huonosti menneet julkiset esiintymiset ja vaaliväittelyt ovat lisänneet demokraattien paineita löytää uskottava ehdokas republikaanien Donald Trumpia vastaan, mikäli Biden vetäytyy kisasta.

CNN:n mukaan demokraattien sisäinen väittely Bidenin korvaajasta on erittäin kovaa.

Vaikka Bidenin varapresidentti Kamala Harris jakaa vahvasti mielipiteitä demokraattileirissä, hänen osakkeensa ovat sisäisten kyselyjen mukaan nousussa. Harris on pysytellyt lojaalina, vaikka Bidenin kyvykkyyttä toimia presidenttinä on kyseenalaistettu ankarasti.

Varapresidenttinä Harris nähdään Bidenin luonnollisena seuraajana, kuten eräs demokraattiedustaja toteaa.

– Uskon todella, että sen täytyy olla varapresidentti. Hän kampanjoi tarmokkaasti  ja on luonnollinen seuraaja. On tärkeää, että jos presidentti ei ole ehdolla, yhdymme nopeasti hänen tuekseen.

– Sisäinen taistelu tuhoaa meidät. Ei ole mahdollista työntää Kamalaa sivuun, toinen nimetön demokraatti kommentoi.

Harrisin kovimmat kriitikot eivät ole kuitenkaan muuttaneet mieltään. Esimerkiksi uudelleenvalintaan tähtäävä teksasilaisedustaja Vicente Gonzales sanoo olevansa yllättynyt, miten nopeasti ne ihmiset, jotka vain muutamaa kuukautta aikaisemmin puhuivat Harrisista rasitteena, ovat pyörtäneet puheensa.

– En ymmärrä, miten päädyimme ajatukseen, että hän onkin kantava voima. Minulla ei ole mitään häntä vastaan, mutta faktat ovat faktoja.

Newyorkilaisedustaja Alexandria Ocasio-Cortezin mukaan presidenttiehdokkaan vaihtaminen Harrisiin ei ole helppoa, sillä Bideniä syrjään työntävät vaikutusvaltaiset tahot eivät ole innostuneita myöskään varapresidentin siitymisestä kärkiehdokkaaksi.

Salainen palvelu rajoitti Donald Trumpin turvatoimia ennen ampumista

Salaisen palvelun korkeat johtajat ovat toistuvasti evänneet pyynnöt lisätä Yhdysvaltain entisen presidentin, republikaanien presidenttiehdokas Donald Trumpin turvatoimia, uutisoi The Washington Post.

Entisen presidentin turvatoimia on haluttu parantaa vuodesta 2022, jolloin hän ilmoitti pyrkivänsä jatkokaudelle vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Nimettömien tietolähteiden mukaan Trumpia suojelevat agentit ovat pyytäneet magnetometrejä sekä lisää agentteja seulomaan väkeä urheilutapahtumissa ja muissa suurissa julkisissa kokoontumisissa. Lisäksi ulkotapahtumiin on pyydetty tarkka-ampujia ja erikoisjoukkoja.

Ennen viime viikonloppuna Pennsylvaniassa tapahtunutta salamurhayritystä salainen palvelu on toistuvasti evännyt pyynnöt turvatoimien kiristämisestä vedoten resurssipulaan. Julkisesti salainen palvelu on kuitenkin kiistänyt koskaan hylänneensä Trumpin tai häntä suojelevien agenttien pyynnöt turvatoimien lisäämisestä.

Entinen salaisen palvelun agentti Bill Gage sanoo The Washington Postille, että virasto hukkuu pyyntöihin sekä tilaisuuksien määrään, jolloin etenkin kampanja-aikana joudutaan sanomaan ei erilaisille pyynnöille.

– Kyse on yksinkertaisesti kysynnästä ja tarjonnasta. Pyyntöjä evätään rutiininomaisesti. Johtajan on viimein tuotava esiin, ettemme pysty virheettömyyteen ilman merkittävää korotusta budjettiin.

Salainen palvelu vastaa presidentin ja varapresidentin suojaamisesta perheineen. Lisäksi suojeluksessa ovat entiset presidentit, presidenttiehdokkaat sekä korkea-arvoiset virkamiehet.

Gagen mukaan Trumpia ei ole yksinkertaisesti mahdollista suojella samalla tavalla kuin hänen toimiessaan presidenttinä. Oman haasteensa Trumpin tapaukseen tuo myös se, että hän hakee jatkokaudelle ja liikkuu paljon yleisötilaisuuksissa ja tapahtumissa. Entisillä presidenteillä on usein ollut tapana hiljentää tahtia ja vähentää julkisia esiintymisiä.

Amerikkalaiskenraali: USA epäonnistunut Punaisellamerellä

Yhdysvaltojen keskisen sotatoimialueen päämajan (USCENTCOM) komentaja, kenraali Erik Kurilla varoittaa puolustusministeri Lloyd Austinille kirjoittamassaan kirjeessä että USA ei tee tarpeeksi estääkseen huthikapinallisten iskuja Punaisellamerellä, kertoo Wall Street Journal.

WSJ:n haltuunsa saamassa puolustusministerille tarkoitetussa kirjeessä kenraali Erik Kurilla arvioikin monikansallisen Prosperity Guardian-operaation epäonnistuneen turvaamaan kauppamerenkulun huthikapinallisilta. Kurrilla vastaa Prosperity Guardianin operatiivisesta johtamisesta.

Kurrillan johtama Lähi-idästä vastaava CENTCOM on yksi Yhdysvaltojen puolustusministeriön alaisuudessa toimivista seitsemästä maantieteellisestä sotatoimialueesta.

Sotatoimialueiden päämajat vastaavat kaikkien puolustushaarojen toiminnan koordinoimisesta tietyllä alueella.

Operaation alettua jo 30 rahtialusta on vahingoittunut ja kaksi tuhoutunut Punaisenmeren pullonkaulana tunnetun Bab el-Mandebin salmen alueella.

Kurrillan arvionsa mukaan huthikapinalliset ovatkin tulleet entistä röyhkeämmiksi saatuaan melko todenäköisesti lupauksen aseavusta Venäjältä meritorjuntaohjusten muodossa.

Hutheilla on jo nyt kaikista Iranin tukemista ryhmittymistä paras meritorjunnan suorituskyky, mutta Venäjän antama aseapu voisi tehdä Punaisestamerestä entistä vaarallisemman alueen.

Kurilla vaatiikin kirjeessään USA:n puolustusministeri Lloyd Austinilta kokonaisvaltaisempia pyrkimyksiä, ja painottaa että huthien lyömiseen tarvitaan niin diplomaattista, taloudellista, kuin sotilaallistakin painostusta.

WSJ:n haastattelemat Pentagonin asiantuntijat pitivät kirjettä jopa yllättävän suorapuheisena.

– [Kurillan] sävy oli yllättävä. Hän sanoi suoraan, että USA:n sotilaita tulee kuolemaan, jos asiat eivät muutu.

Aseapu arvioidaan kostoksi Yhdysvaltain Ukrainalle antamasta tuesta, ja voikin olla WSJ:n haastattelemien analyytikoiden mukaan Kremlin yritys saada Valkoinen talo luopumaan sen suunnitelmista luovuttaa lisää ballistisia ATACMS-ohjuksia Ukrainalle.

ATACMS-ohjukset ovat olleet hyökkäyssodan aikana erittäin tehokkaita aseita kiinteitä kohteita vastaan, ja Ukraina onkin pystynyt niiden avulla aiheuttamaan tuhoa Venäjän sotilaslentokentillä ja ilmatorjuntapatteristoissa.

Kahdesta propagandistista luvataan 10 miljoonan dollarin palkkio

Yhdysvaltain ulkoministeriö on ilmoittanut maksavansa 10 miljoonan dollarin palkkion kahta venäläistä propagandistia koskevista tiedoista: Aleksander Malkevitš liittyy läheisesti edesmenneen liikemiehen Jevgeni Prigožinin rakentamiin organisaatioihin ja Elena Husjaynova on Prigožinin perustaman trollitehtaan kirjanpitäjä. Heidän kummankin epäillään sekaantuneen Yhdysvaltojen vaaleihin.

Ilmoituksen mukaan Malkevitš on edesauttanut globaaleja vaikutusoperaatioita trollitehtaan rahoittajan Prigožinin puolesta ja Husjaynova työskenteli Prigožinin Lahta-projektissa. Palkkiota tarjoava Rewards of Justice on Yhdysvaltain hallituksen aloite, joka tarjoaa palkkioita tiedoista, jotka auttavat muun muassa estämään terroritekoja, pidättämään terroristeja ja terrorismin tukijoita tai ratkaisemaan terrorismiin liittyviä rikoksia.

Malkevitš on johtanut englanninkielistä propagandasivustoa USA Really Prigožinin RIA FAN -julkaisun tukemana. Projekti oli Kremlin yritys vaikuttaa amerikkalaisiin tiedonvälityskanavien kautta.

USA Really -projektin epäonnistuttua Malkevitš pidätettiin Yhdysvalloissa ja häntä kuulusteltiin sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin. Vapauduttuaan hän palasi Pietariin ja aloitti uuden propagandayrityksen nimeltä ”Kansallisten arvojen suojelusäätiö”. Tammikuussa 2023 Venäjän pääministeri Mihail Mišustin myönsi hänelle ansiomerkin hänen osuudestaan Ukrainan ”vapautettujen alueiden” kehittämisestä.

Viime syksynä Malkevitš nimitettiin Pierin kuvernöörin Aleksandr Beglovin neuvonantajaksi. Hän on myös Venäjän federaation kansalaiskamarin jäsen ja aikoo pyrkiä syyskuussa Yhtenäinen Venäjä -puolueen listoilta Pietarin parlamenttiin.

Vuonna 2018 Yhdysvaltain oikeusministeriö syytti Elena Husjaynovaa yrityksestä vaikuttaa vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Viranomaisten mukaan hän on vaaleihin sekaantuneen Lahta-projektin pääkirjanpitäjä. Projektia rahoittivat Prigožininin yritykset.

Huhtikuussa 2024 Microsoft tiedotti Venäjän aloittaneen disinformaatiokampanjan ruokkiakseen Yhdysvaltojen yhteiskunnallista jakautumista. Käytetty harhaanjohtava taktiikka sisälsi Venäjään liittyviä sosiaalisen media tilejä, jotka levittivät jakavaa sisältöä amerikkalaisille äänestäjille. Viestit sisälsivät muun muassa kritiikkiä Yhdysvaltain Ukrainalle antamaa tukea vastaan.

Heinäkuun alussa Yhdysvaltain tiedustelu ilmoitti Venäjän yrittävän vaikuttaa tuleviin presidentinvaaleihin Joe Bidenin häpäisykampanjalla ja auttamalla hänen vastaehdokastaan Donald Trumpia.

Donald Trump haluaa rakentaa USA:n ylle Rautakupolin

Yhdysvaltojen republikaanipuolueen presidenttiehdokas ja entinen presidentti Donald Trump haluaa Yhdysvalloille israelilaisen ohjuspuolustusjärjestelmä Iron Domen eli Rautakupolin. Asiasta kertoo Times of Israel.

Trump kehui varhain perjantaina Suomen aikaa puoluekokouksessa pitämässään puheessa järjestelmää ja mainitsi, että Israeliin ammuttiin 342 ohjusta ja ”vain yksi pääsi läpi ihan vähän”.

– Miksi muilla mailla pitäisi olla tämä ja meillä ei? Ehei, me tulemme rakentamaan Iron Domen maamme ylle ja varmistumaan, ettei mikään voi tulla ja vahingoittaa ihmisiämme, Trump innostui.

Trump ei tarkentanut, mitä uhkia haluaa torjua. Iron Dome -järjestelmä nimittäin pystyy torjumaan vain lyhyen kantaman ohjuksia. Niillä Yhdysvaltoja ei tiettävästi ole koskaan uhattu. Pitkän kantaman ohjusten tai mannertenvälisten ohjusten torjuntaan Iron Dome ei siis kykene.

Trumpin puhe kesti miltei puolitoista tuntia. Paikalla olleiden toimittajien mukaan se alkoi yhtenäisyyttä korostavalla pehmeällä sävyllä, jota oli aiemmin ennakoitu Trumpin uudeksi linjaksi viime viikonloppuna tapahtuneen murhayrityksen jälkeen.

Trump kuitenkin lipsahti monesti tuttuun ”trumpilaisuuteen” ja muun muassa kehui suhdettaan Pohjois-Korean diktaattoriin Kim Jong-uniin. Trumpin mukaan on ”kiva tulla toimeen jonkun sellaisen kanssa, jolla on paljon ydinaseita”.

 

Joe Biden ilmoitti kyllästyneensä Elon Muskiin ja tämän ”rikkaisiin kavereihin”

Yhdysvaltojen jatkokaudelle pyrkivä presidentti Joe Biden kommentoi Twitterin ostanutta ja X-palveluksi muuttanutta Elon Muskia. Biden julkaisi kommentit henkilökohtaisella X-tilillään.

– Olen kyllästynyt, luki ensimmäisessä twiitissä. Kommentti jatkui toisella twiitillä:

– Elon Muskiin ja hänen rikkaisiin kaverihinsa, jotka yrittävät ostaa nämä vaalit.

Kommentti jatkui kannustuksella lahjoittaa varoja Bidenin omaan kampanjaan. Varmuutta siitä, kirjoittaa Bidenin viestit hän itse vaiko kampanjatiimi, ei ole. Kommentti liittyy Tesla-yrittäjä Muskin sunnuntaiseen ilmoitukseen lahjoittaa huomattavia summia vastaehdokas Donald Trumpin kampanjaan.

Trump yritettiin murhata varhain sunnuntaina Suomen aikaa.

Wall Street Journal kertoi tiistaina, että Musk olisi luvannut lahjoittaa Trumpin kampanjassa auttaville tahoille 45 miljoonaa dollaria kuukaudessa, mutta Musk on kiistänyt uutisen.

Bidenin kaksiosaiseen twiittiin liittyy toinenkin uutiskierre, jonka huumori on hankalasti käännettävissä suomeksi. Ensimmäisessä twiitissä luki I’m sick. Se tarkoittaa sekä sairastumista että kyllästymistä.

Yhdysvaltain presidentin esikunta ilmoitti aiemmin keskiviikkona, että presidentti Bidenilla on todettu koronavirustartunta.

 

 

Salainen palvelu järkyttynyt DEI-syytöksistä

Yhdysvaltain salainen palvelu on ”järkyttynyt” sitä vastaan esitetystä kritiikistä, kertoo NBC News.

Salainen palvelu on saanut runsaasti arvostelua Donald Trumpin salamurhayrityksen jälkeen. Salaista palvelua on arvosteltu muun muassa siitä, että sen paikalls olleet naisagentit eivät olleet fyysisesti kykeneviä suojeluun.

Jotkut ovat vaatineet, että salaisen palvelun tulisi palkata vain miespuolisia agentteja kuten se teki ennen vuotta 1970.

On esitetty myös runsaasti arvostelua palvelunkin omaksua niin sanottua DEI-käytäntöä vastaan. DEI ajaa monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osalliseksi ottamisen periaatteita.

Salaisen palvelun viestintäpäällikkö Anthony Guglielmi pitää loukkaavana väitteitä, joissa viraston agenttien pätevyys kiistetään heidän sukupuolensa perusteella.

Thomas Crooks jätti viestin pelialustalle ennen Donald Trumpin salamurhan yritystä

Presidentti Donald Trumpin salamurhaa yrittänyt Thomas Matthew Crooks jätti väitetysti viestin pelialustalle ampumisen alla. Asiasta kertoo Fox News, jonka mukaan Yhdysvaltojen senaattoreille kerrottiin tiedosta kaikkien ollessa koolla.

Crooksin, 20, sanotaan kirjoittaneen pelialusta Steamille: ”Heinäkuun 13. tulee olemaan ensiesiintymiseni, katsokaa sen etenemistä”.

Crooksin tietokoneelta tutkijat ovat löytäneet haut Trump, [Joe] Biden, koska puoluekokous on, sekä heinäkuun 13. päivän kampanjatilaisuus.

Ampujaa ei toistaiseksi ole yhdistetty minkään ideologian edustajaksi eikä hänen ole kerrottu keskustelleen politiikasta. Kampanjatilaisuudessa kuoli yksi ja haavoittui kaksi henkilöä.

Crooks omisti kaksi matkapuhelinta, joista toinen oli hänen mukanaan ja toinen löytyi hänen kodistaan.

Näin Iran kommentoi väitettyä Donald Trumpin salamurhajuonta

Iranin ulkoministeri kiistää, että maalla olisi ollut aikeita murhata Yhdysvaltain entinen presidentti ja republikaanien nykyinen presidenttiehdokas Donald Trump.

Uutispalvelu CNN uutisoi aiemmin tällä viikolla lähteisiinsä viitaten, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat saaneet viime viikkoina tiedustelutietoa Iranin suunnitelmasta yrittää murhata Donald Trump, mikä johti siihen, että salainen palvelu lisäsi turvatoimia entisen presidentin ympärillä.

CNN haastatteli Iranin virkaa tekevää ulkoministeriä Ali Bagheri Kania New Yorkissa.

Haastattelussa CNN:n toimittaja kysyi Kanilta suoraan, oliko mahdollinen salamurhajuoni kosto tammikuussa 2020 kuolleen iranilaisen kenraalin Qassem Suleimanin murhasta, joka tapahtui Trumpin hallinnon aikana.

Iranin armeijan islamilaisen vallankumouskaartin komentaja kuoli Yhdysvaltain ilmaiskussa Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä.

– Sanoin teille nimenomaisesti, että turvautuisimme laillisiin ja oikeudellisiin menettelyihin ja kehyksiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla saattaaksemme kenraali Suleimanin salamurhan tekijät ja sotilaalliset neuvonantajat oikeuden eteen, ulkoministeri Kani sanoi haastattelussa.

– Tähän asti olemme tehneet sen, ja tämä on oikeutemme ja tietysti jatkamme sitä. Amerikkalaiset sanoivat avoimesti, että he murhasivat Iranin sotilaskomentajan. Joten meidän luonnollinen oikeutemme on seurata tätä asiaa, ja ne, joita tässä asiassa syytetään, tulee saattaa oikeuden eteen – oikeudenmukaisessa tuomioistuimessa, Kani totesi CNN:lle.

CNN:n haastattelemien lähteiden mukaan ei ole viitteitä siitä, että lauantaina Pennsylvanian Butlerissa Trumpin salamurhayritykseen syyllistynyt Thomas Matthew Crooks olisi liittynyt Iranin juoneen.

CNN:n mukaan Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden asiantuntija sanoi, että salainen palvelu ja Trumpin kampanja olivat tietoisia mahdollisesta uhasta ennen lauantain kampanjatilaisuutta.

Trumpin kampanja ei paljastanut, oliko se tietoinen nimenomaan Iranin uhkasta.

– Emme kommentoi presidentti Trumpin turvallisuustietoja. Kaikki kysymykset tulee osoittaa Yhdysvaltain salaiselle palvelulle, Trumpin kampanja sanoi lausunnossaan.

Salaisen palvelun virkamiehet ovat varoittaneet Trumpin kampanjaa toistuvasti pitämästä ulkoilmatilaisuuksia. Varoitukset ovat CNN:n mukaan olleet luonteeltaan yleisellä tasolla.

Iranin pysyvä edustusto YK:ssa on myös kiistänyt, että Iranilla olisi ollut aikeita Trumpin murhaamiseksi.

Salaisen palvelun johtaja kieltäytyy eroamasta

USA:n salaisen palvelun johtaja Kimberly Cheatle ei aio erota tehtävästään, kertoo ABC News.

USA:n entinen presidentti Donald Trump selvisi lauantaina täpärästi epäillystä salamurhayrityksestä pitäessään puhetta kampanjatilaisuudessa Butlerissa Pennsylvanian osavaltiossa. Trump käänsi päätään kesken puheen, ja luoti lävisti hänen korvansa. Ampujan kerrotaan laukaisseen aseensa noin 150 metrin etäisyydeltä.

Hyökkäyksen jälkeisinä päivinä Cheatlea ja salaista palvelua on kritisoitu siitä, että tapausta ei kyetty estämään. Cheatlea on jopa vaadittu eroamaan.

Cheatlen mukaan viraston johtajana on hänen vastuullaan tutkia, mikä meni pieleen ja varmistaa, ettei mitään vastaavaa voi tapahtua uudelleen.

Silminnäkijät ovat kertoneet havainneensa epäillyn ennen kuin hän avasi tulen. Cheatlen mukaan havaintojen ja ampumisen välinen aika oli hyvin lyhyt.

– Minulla ei ole vielä kaikkia yksityiskohtia, mutta se oli hyvin lyhyt aika. Sen henkilön etsiminen, löytäminen, tunnistaminen ja lopulta neutralointi tapahtui hyvin lyhyessä ajassa, ja se tekee siitä erittäin vaikeaa.

Cheatle kertoo, että paikallisten viranomaisten tehtävänä oli turvata rakennus, josta väitetty ampuja ampui laukaukset ennen kuin salaisen palvelun tarkka-ampuja neutraloi hänet. Hän vahvistaa, että paikallisen poliisin henkilöstöä oli rakennuksessa ampujan ollessa katolla.

– Tässä nimenomaisessa tapauksessa jaoimme vastuun kyseisellä alueella, ja salainen palvelu oli vastuussa sisäkehästä.

– Ja sitten pyysimme apua paikallisilta kollegoiltamme ulkokehälle. Siinä rakennuksessa oli paikallisia poliiseja…alueella oli paikallinen poliisi, joka vastasi rakennuksen ulkokehästä.

 

Poliisit olivat sisällä talossa, jonka katolta Donald Trumpia ammuttiin

Poliisit olivat sisällä rakennuksessa, jonka katolta Donald Trumpia ammuttiin. Asiasta kertoo New York Post.

Viranomaislähteiden mukaan paikallisen poliisin vasta-ampujaryhmä oli sijoitettu rakennukseen. Poliisit eivät kuitenkaan olleet katolla samaan aikaan, kun salamurhayrityksestä epäilty Thomas Crooks ampui Trumpia vaalitilaisuudessa.

New York Postin mukaan paikallinen poliisi käytti kyseistä rakennusta ”tarkkailupisteenä”, jossa poliisin tarkka-ampujat etsivät uhkia samalla kun Trump piti puhetta lavalla.

Toistaiseksi on epäselvää, miten Crooks on päässyt rakennuksen katolle poliisien huomaamatta. Paikallispoliisi kieltäytyi kommentoimasta asiaa New York Postille.

Suomalaiskapteeni: Donald Trumpilla kävi tuuri, ampuja yritti tosissaan

Puolustusvoimissa työskentelevä kapteeni, ampumista harrastava Aku Saarelainen analysoi X-ketjussaan Donad Trumpin epäillyssä salamurhayrityksessä käytetyn AR-15-kiväärin ominaisuuksia.

– Suomi-X:n päivystävänä AR-15-ampujana pari ajatusta, puhtaasti aseteknisenä tarkasteluna. Mie oon aika hyvä ampuja ja tuollasen 5ls kasan saan ammuttua avotähtäimillä rauhassa käyttäen aseen lipasta tukena, etäisyys 150 m, Saarelainen sanoo viitaten tilillään jakamaansa kuvaan (jutun alla).

USA:n entinen presidentti ja republikaanien todennäköinen presidenttiehdokas Donald Trump selvisi lauantaina täpärästi epäillystä salamurhayrityksestä pitäessään puhetta kampanjatilaisuudessa Butlerissa Pennsylvanian osavaltiossa. Trump käänsi päätään kesken puheen, ja luoti lävisti hänen korvansa. Ampujan kerrotaan laukaisseen aseensa noin 150 metrin etäisyydeltä.

– Tossa on muutama kasa etujaloilla tuettuna suurentavalla optiikalla. Siis: kokenut ampuja, hyvä tuki aseelle, rauhallinen tilanne. Paikallaan oleva maali. Tuosta on tällä aseella vaikea parantaa, Saarelainen toteaa viitaten toiseen jakamaansa kuvaan.

– Vaikka mulla olis tämä oma luottopeli, niin silti 20 cm halkaisijan liikkuvaan maaliin osuminen yli 100 metristä huonolla tuella ja kiireessä olisi epätodennäköistä, etenkin ekalla laukauksella. Keskitason ampujalla vielä vaikeampaa. Mahdotonta olisi ampua tarkoituksella 2 cm ohi.

Hänen mukaansa poliittinen väkivalta on väärin.

– Oman kokemuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Trumpin ampuja ihan tosissaan yritti riistää miehen hengen ja on puhtaasti tuurista kiinni, ettei siinä onnistunut. Turvaryhmän epäonnistuminen kyseessä joka tapauksessa oli.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)