Verkkouutiset

Yhdysvallat

Antony Blinken Helsingissä: Vladimir Putin on epäonnistunut

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken piti linjapuheen Helsingin kaupungintalolla. Merkittävän vierailusta tekee, että se tapahtuu nyt Nato-Suomessa.

Yhdysvalloista on Blinkenin mukaan muodostunut Suomen yksi tärkein ja läheinen kumppanimaa ja maiden kahdenväliset suhteet ovat entistä tärkeimpiä Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Blinken painotti, että seuraava Nato-jäsen tulee olemaan Ruotsi. Ulkoministeri korosti, että Nato-ovi on auki ja tulee myös jatkossa olemaan.

Puheessa ulkoministeri avasi hieman uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen luomista. Yksi merkittävimmistä keinoista on yhteistyön lujittaminen. Ulkoministeri kertoo, että suomalaisten ymmärrys Venäjän aggressiosta on alusta saakka ollut korkealla. Myös Arktisen alueen turvallisuudessa Pohjoismailla on suuri rooli.

– Suomen ei ollut vaikea laittaa itseään Ukrainan osaan, Blinken sanoi.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on ensimmäisestä päivästä alkaen keskittynyt maiden välisten suhteiden luomiseen, joka on osoittautunut sodan alkaessa erittäin tärkeäksi. Ukrainaa on pystytty tukemaan sodan alkamisesta lähtien myös nopeasti.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksista kerrottiin Blinkenin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putinille etukäteen.

– Nyt Venäjällä menee huonommin, kuin ennen sodan aloittamista ja se kattaa armeijan , talouden ja geopoliittisen tilan, Blinken totesi.

Tutkimus- ja kehittämistoimien osalta Suomella on hyvät mahdollisuudet olla mukana kehittämässä uusia yhteistyömahdollisuuksia ja osallistua turvallisemman Euroopan rakentamiseen. Perjantaina allekirjoitettu 5G-yhteistyösopimus lujittaa maiden välistä yhteistyötä entisestään.

Putin pyrki rakentamaan Venäjän osaksi globaalia talousmarkkinaa, mutta Blinkenin mukaan sodan myötä tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi ja jopa Venäjän ja Kiinan välinen kumppanuus on alkanut näyttäytyä yksipuoliselta. Venäjä on suljettu suurelta osin kansainvälisen yhteistyön ulkopuolelle ja sillä on kauaskantoiset merkitykset myös maan kansantalouteen.

– Putin on epäonnistunut tavoitteessaan lisätä Venäjän vaikutusvaltaa ja merkitystä kansainvälisesti. Putin on ajanut maansa tilaan, jossa maat pyrkivät löytämään keinoja, joilla kaupantekoa Venäjän kanssa ei tarvita.

– Meidän tulee kysyä, mitä Putinin toimet on tavallisille venäläisille tuonut, Blinken kertoi puheessaan.

Yksi merkittävistä haasteista rauhan solmimisen jälkeen on myös Ukrainan jälleenrakentaminen. Ulkoministerin mukaan Ukrainan ei pelkästään tule selvitä, vaan sen tulee jatkossa myös pystyä pärjäämään omillaan.

– Autamme Ukrainaa kehittämään omaa puolustustaan. Lisäksi kehitämme yhteistä puolustusjärjestelmää liittolaistemme kanssa, Blinken sanoi.

Blinken korosti, ettei syyllistä tule etsiä tavallisista venäläisistä. Hän kertoo, että sodan alkamisen jälkeen yli miljoona kansalaista on paennut Venäjältä.

Tulitauko vahvistaisi vain Venäjän jalansijaa laittomasti valloittamillaan alueilla Ukrainassa ja mikäli Venäjä on valmis neuvottelemaan rauhasta, tulisi se tehdä Ukrainan ehdoilla.

LUE MYÖS:
USA:n ulkoministeri Antony Blinken Suomessa: ”On tärkeää, että tuemme toisiamme”

USA:n ulkoministeri Antony Blinken Suomessa: ”On tärkeää, että tuemme toisiamme”

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on vierailulla Suomessa. Blinken on allekirjoittamassa julkilausuman Suomen ja Yhdysvaltain välisestä 6G-yhteistyöstä. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) edustaa Suomea.

Ulkoministerit allekirjoittivat keskinäisen 6G-teknologiaa koskevan tutkimus- ja kehitysyhteistyösopimuksen.

Yhteistyöllä on tarkoitus vahvistaa maiden välistä kumppanuutta. Blinken kertoo, että teknologia määrittää aikaisempaa enemmän ihmisten ja viranomaisten välistä kommunikaatiota.

– On tärkeää, että maat tukevat toisiaan teknologian kehittämisessä. On tärkeää, että kriittisen infrastruktuurin, kuten sähköverkon tai sairaalapalvelut, tulee olla turvassa ulkopuoliselta häirinnältä, Blinken kertoo tiedotustilaisuudessa.

Yhdysvallat pyrkivät vakauttamaan kumppanuussuhteita etenkin Pohjoismaiden kanssa. Blinken on tavannut edellisten päivien aikana myös muiden Pohjoismaiden edustajia. Yhdysvaltojen suhteet Kiinaan ovat huonontuneet merkittävästi. Myös Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut etenkin Arktisen  merialueen turvallisuuskysymykset.

Suomessa on vahva teknologiaosaaminen ja teleliikenneyhteyksien kehittämistyö on pitkällä.

– Tänään allekirjoitettava sopimus on historiallinen ja en voisi olla enempää kiitollisempi. Teknologian kehitys määrittää tulevaisuuttamme entistä enemmän, Blinken kertoo.

Ulkoministeri Haaviston mukaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat vahvemmat kuin koskaan aiemmin.

– Olemme onnekkaita, että meillä on hyvät suhteet näin vahvaan liittolaiseen, Yhdysvaltoihin, Haavisto kertoi tiedotustilaisuudessa.

Blinken uskoo, että sopimuksen myötä ideat voivat siirtyä maasta toiseen rajoista välittämättä. Lisäksi sopimus helpottaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Ulkoministerin mukaan Suomi on yksi maailman johtavista maista teknologian saralla ja yhteistyö tulee jatkossa syventymään entisestään.

Blinkenin mukaan allekirjoitettu julkilausuma yhteistyöstä listaa aihealueita, joihin sopimus tulee vaikuttamaan.

– Tiedon ja osaamisen vaihtaminen, teknologiaosaamisen jakaminen, kommunikoinnin edistäminen sekä uusien innovaatioiden ja aloitteiden tukeminen, Blinken kertoo.

USA:lta jälleen apupaketti Ukrainalle – Venäjä hiiltyi

Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi keskiviikkona, että apupaketti on Joe Bidenin hallinnon 39:s elokuun 2021 jälkeen, Ukrinform raportoi.

Apu sisältää muun muassa ohjuksia Patriot-järjestelmiin, AIM-7-ohjuksia, Stingereitä, Avenger-ilmapuolustusjärjestelmiä, Zuni-raketteja lentokoneisiin sekä raketteja HIMARS-järjestelmiin. Avun arvo on noin 300 miljoonaa dollaria.

Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs Anatoli Antonov syytti Washingtonia yrityksestä aiheuttaa strateginen tappio Venäjälle paketin julkaisemisen jälkeen, uutisoi CNN.

– (Yhdysvallat) on muuttunut zombiksi sen pyrkimyksissä aiheuttaa strateginen tappio Venäjälle kuluttamalla talouttamme. Samalla he jatkavat järjettömien toimien rohkaisua toimittamalla heille yhä enemmän tappavia aseita.

Antonov syytti myös Yhdysvaltoja välinpitämättömyydestä Venäjän pääkaupunkiin tiistaina tehtyyn drooni-sikuun, josta Moskova on syyttänyt Kiovaa. Ukraina on kiistänyt suoran osallisuutensa.

– Washington osoittaa selvästi välinpitämättömyytensä rikoksiin. He eivät oletettavasti tue Ukrainan asevoimien tunkeutumista isänmaamme sydämeen, mutta väite ei ole penninkään arvoinen, Antonov tykitti.

Valkoinen talo toisti jälleen keskiviikkona Yhdysvaltain viranomaisten kertoneen Ukrainalle, ettei Yhdysvallat tue hyökkäyksiä Venäjän alueelle, etenkään Yhdysvaltojen toimittamilla kalustolla.

Kaksi yhdysvaltalaista virkamiestä sanoi, ettei tällä hetkellä ole todisteita siitä, että Moskovassa käytetyt lennokit olisivat Yhdysvaltojen toimittamia.

Kiinan hävittäjä lentää videolla suoraan USA:n koneen eteen

Yhdysvaltain asevoimat kertoo kiinalaisen J-16-hävittäjäkoneen suorittaneen ”epäammattimaisen” tunnistuslennon kansainvälisessä ilmatilassa Etelä-Kiinan merellä.

Tapauksesta on julkaistu alla näkyvä amerikkalaiskoneen ohjaamosta kuvattu video.

Kiinalaispilottia syytetään tiedotteessa tarpeettoman aggressiivisesta manööveristä amerikkalaisen RC-135-tiedustelukoneen lähellä. J-16-hävittäjän kerrotaan lentäneen suoraan RC-135:n edestä ja pakottaneen näin suuren tiedustelukoneen lentämään sen jättövirtauksen läpi. Videon lopussa näkyy, kuinka amerikkalaiskone heiluu ja tärisee tämän seurauksena.

Amerikkalaiskoneen kuvataan suorittaneen turvallisesti rutiinitoimintaa. Yhdysvaltojen asevoimien mukaan kaikkien alueella operoivien valtioiden ilma-alusten odotetaan toimivan kansainvälisen lain ja ilmailusääntöjen mukaisesti.

Amerikkalaisarvio: USA:n pitäisi varustautua yhä, vetäytyminen Euroopasta olisi virhe

Nimekäs amerikkalaisasiantuntija, professori Andrew Michta pitää yhä ilmeisempänä, että kansainvälisten suhteiden epävakaus kestää pitkään ja ravistelee niitä periaatteita, joihin yksittäisten valtioiden vaikutusvalta on perinteisesti nojannut.

– Globalisaatiokehityksen murentuessa opimme uudelleen talouden ja maantieteen merkityksen, Andrew Michta toteaa Twitterissä.

Kolme vuosikymmentä kestäneen strategisen horroksen jälkeen havahdutaan hänen mukaansa uudelleen ymmärtämään, mikä on kansallisen yhteenkuuluvuuden tunteen, alueellisen vaikuttamiskyvyn ja sotilaallisen voiman merkitys. Hän uskoo valtioiden välisen kilpailun käyvän yhä kiivaammaksi ja pitää mahdollisena jopa suurvaltasotaa, joka saattaisi laajentua globaaliksi.

– En asettaisi paljonkaan toiveita niin sanottuun ”kompleksiseen keskinäisriippuvuuteen”, jota globalisaation kannattajat väittivät vuosikymmenten ajan järjestelmää vakauttavaksi, enkä siihen, että se pidättelisi Venäjää ja Kiinaa painostamasta kohti Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen järjestelmän muuttamista tai korvaamista, hän sanoo.

Andrew Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.

Kun voimasuhteiden tasapaino elää murroksen aikaa, valtioilla ei Michtan mukaan ole varaa ylenkatsoa maantiedettä, joka on lopulta ollut ainoa kestävä tekijä eri maiden kamppaillessa vaikutusvallasta.

– Yhdysvallat, jolla on pääsy sekä Atlantille että Tyynelle valtamerelle, on sijaintinsa suhteen yhä ylivertaisessa asemassa, hän sanoo.

Koska Yhdysvallat on eräänlainen mantereen laajuinen saari, on hänen mielestään erityisen epäonnistunutta väitellä siitä, pitäisikö maan suunnata katseensa pikemminkin Aasiaan kuin Eurooppaan.

Kiina ensin -strategia toimii hänen mukaansa vastoin geopolitiikan olennaisia periaatteita, sillä kansainvälisessä järjestelmässä ei ole kyse tasapainon hakemisesta, vaan ensi sijassa oman edun maksimoinnista.

– Atlantin ja Tyynenmeren näyttämöt ovat kytköksissä toisiinsa. Venäjä pyrkii parhaillaan tuhoamaan ne rakenteelliset perustukset, jotka Yhdysvallat on vuoden 1945 jälkeen Euroopan vakauttamiseksi valanut, hän toteaa.

– Jos se onnistuisi, se olisi omiaan vaikeuttamaan niitä kasvavia haasteita, joita USA Aasiassa kohtaa. Yhdysvaltojen ei siis pitäisi reagoida Kiinan aggressiivisiin liikkeisiin Intian valtameren ja Tyynenmeren alueella siirtämällä painopisteensä Euroopasta Aasiaan. Meidän on pikemminkin vahvistettava liittosuhteitamme kautta maailman ja varustettava asevoimamme uudelleen.

USA sanoo olevansa valmis sotaan avaruudessa

Yhdysvallat on tarvittaessa valmis sotaan myös avaruudessa, sanoo US Space Commandin korkea-arvoinen upseeri, prikaatikenraali Jesse Morehouse. Lontoossa puhuneen kenraalin kommenteista uutisoi The Guardian.

Avaruudesta on viime vuosina tullut suurvaltojen välisen kilpailun uusi näyttämö. Neljä valtiota, eli Venäjä, Kiina, Intia ja Yhdysvallat, ovat testanneet satelliitintorjunta-aseita. Kun Venäjä testasti asetta omaan satelliittiin vuonna 2021, hajosi se yli 1500 osaan. Morehouse vertaa räjähdyksen tehoa ja kiertoradalle jäävää avaruusromun määrää ydinaseeseen.

Yhdysvallat tulee jatkamaan omien satelliitintorjunta-aseidensa kehittämistä, Morehouse kertoi, mutta maa ei aio suorittaa ”vastuuttomia kokeita”. Yhdysvallat ei toivo konfliktia avaruuteen, mutta on tarvittaessa valmis myös siihen, kenraali vakuutti.

– Yhdysvallat on valmis taistelemaan avaruudessa vaikka tänä iltana jos pakko. Jos joku uhkaa tai Yhdysvaltojen tai sen puolustuskumppaneiden- ja liittolaisten intressejä, olemme valmiita taistelemaan.

Venäjä on Ukrainan sodan aikana uhannut iskeä läntisiin kaupallisiin satelliitteihin, mikäli ne tukevat Ukrainaa sen puolustustaistelussa. Esimerkki tästä on miljardööri Elon Muskin johtaman SpaceX-yhtiön laaja satelliittipalvelu Starlink, joka nopeasti nousi merkittävään rooliin Ukrainan puolustuksessa. Helmikuussa yhtiö kuitenkin eväsi Ukranalta mahdollisuuden käyttää palvelua lennokkien ohjaamiseen.

Venäjän olisi joka tapauksessa turha yrittää iskeä Starlinkiin, kenraali Morehouse toteaa.

– Ei olisi mitään järkeä ampua alas yksi satelliiteista, sillä niitä on tuhansia ja Venäjällä ei ole tuhansia satelliitintorjuntaohjuksia.

USA:n ulkoministeri saapuu Suomeen

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken saapuu vierailulle Suomeen perjantaina 2. kesäkuuta. Ulkoministeriö kertoo asiasta tiedotteessa.

Ulkoministerit keskustelevat ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja pitkäaikaisen tuen antamisesta Ukrainalle sekä Naton ajankohtaisista kysymyksistä.

– Yhdysvallat on Suomen keskeinen liittolainen. Vierailu on osoitus kahdenvälisen suhteemme vankasta perustasta. Nykyisessä turvallisuustilanteessa yhä syvenevät säännölliset keskustelut Yhdysvaltojen kanssa ovat tärkeitä. Olen tyytyväinen saadessani toivottaa ulkoministeri Blinkenin tervetulleeksi Suomeen ja jatkaa vuoropuhelua kanssaan, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo tiedotteessa.

Ulkoministeri Blinken tapaa Suomen-vierailullaan myös pääministeri Sanna Marinin (sd.).

”USA:n presidentinvaaleihin kohdistuu Kremlissä odotuksia”

Kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori, majuri evp. Jarno Limnell sanoo, että panokset hyökkäyssodassa kovenevat.

– Venäjä on yhteiskuntana matkalla syvempään sotatilaan. Aliarviointivirhettä Venäjästä ei tule tehdä. Edessä voi olla pitkä sota.

Limnellin mukaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ”kohdistuu Kremlissä odotuksia”. Vaalit käydään marraskuussa 2024.

– Sotilaallinen tappio ei ole Putinille vaihtoehto, tuleviin USA:n presidentinvaaleihin kohdistuu Kremlissä odotuksia, Limnell twiittaa.

LUE MYÖS:
Donald Trump pyrkii uudelleen presidentiksi

Huoli USA:n velkakatosta ja maksukyvyttömyydestä kasvaa

Yhdysvaltojen velkakattoneuvottelut ovat painaneet markkinan riskinottohalukkuutta viime viikkoina, kun huoli velkakaton aiheuttamasta maksukyvyttömyydestä on kohonnut, kirjoitaa Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.

– Keskeisin riski liittyy neuvottelujen epäselvään takarajaan, sillä tarkkaa päivämäärää liittovaltion kassavarojen loppumiselle on vaikeaa määrittää etukäteen. Lähiviikkoina korkeimman riskin päivämäärät vaikuttaisivat olevan 1. kesäkuuta sekä 6.-15. kesäkuuta.

Republikaanienemmistöinen kongressin edustajainhuone vaatii Joe Bidenilta ja demokraattienemmistöiseltä senaatilta budjettileikkauksia vastineeksi velkakaton korottamisesta.

Ilvosen mukaan republikaanit haluaisivat kiristää budjettikuria seuraavalle kymmenelle vuodelle, ja lisäksi leikkauslistalla ovat olleet muun muassa viime vuonna hyväksytty opintolainahelpotus sekä Inflation Reduction Act –lakipaketin sisältämät vihreän siirtymän investointituet.

– Demokraatit ovat kaavailleet budjetin tasapainottamista veronkorotusten avulla, mitä republikaanit vastustavat. Lisäksi puolueiden välejä ovat hiertäneet republikaanien Yhdysvaltojen öljy- ja kaasuteollisuudelle kaavailemat tuet.

Ilvosen mukaan on olennaista hahmottaa, ettei mikään neuvottelupöydällä olevista budjettikysymyksistä ole niin tärkeä, että kummankaan puolueen kannattaisi syöstä Yhdysvallat maksukyvyttömyyteen sen tähden.

– Toisaalta kummallakaan puolueella ei ole erityistä syytä luopua kannastaan liian aikaisin. Historian valossa ratkaisu venynee jälleen aivan kalkkiviivoille, mutta edistystä on kuitenkin ilmassa. Vielä kuukausi sitten useat demokraattisenaattorit pitivät menoleikkauksia mahdottomina, viime päivinä asiasta on kuitenkin käyty jo konkreettisia neuvotteluja.

Analyytikko kuitenkin huomauttaa, että kun puolueet painostavat vastapuolta venyttämällä neuvotteluja mahdollisimman pitkään, mutta käytettävissä olevaa aikaa ei tarkalleen tiedetä etukäteen, inhimillisen virheen riski kasvaa.

– Maksukyvyttömyyden tarkka ajanhetki riippuu suurelta osin lähiviikkojen verotuloista, ja mikäli ne jäävät arvioitua pienemmiksi, puolueiden neuvotteluaika saattaa yksinkertaisesti loppua kesken.

Yhdysvaltojen kassaan kilahtavat verotulot kasautuvat tyypillisesti aina tietyille päivämäärille, ja riski kassan tyhjenemiseen on suurimmillaan juuri ennen seuraavan veropotin maksua, Ilvonen kirjoittaa.

– Seuraava pienempi maksupäivä on 1. kesäkuuta ja sitä seuraava keskeinen veropäivä puolestaan 15. kesäkuuta. Mikäli maksukyvyttömyydeltä vältytään kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa, voivat neuvottelijat huokaista helpotuksesta näillä näkymin aina heinäkuun loppupuolelle saakka.

Jos velkakattoa ei nosteta ajoissa, Yhdysvallat ei välttämättä kykene selviämään kaikista maksuvelvoitteistaan.

– Yhdysvaltojen valtionvelkaa pidetään markkinoilla käytännössä luottoriskittömänä, ja sen korko muodostaa vertailukohdan muulle dollarimääräiselle luotonannolle. Lisäksi valtionvelkakirjoja käytetään laajasti vakuuksina luotonannossa. Näin ollen luottoriskin äkillinen uudelleenhinnoittelu voisi pahimmillaan johtaa yleisten rahoitusolosuhteiden hallitsemattomaan kiristymiseen, luotonannon nopeaan hidastumiseen ja siten talouden taantumaan, Ilvonen sanoo.

Analyytikon mukaan Danske Bank ei kuitenkaan lähtökohtaisesti pidä tätä todennäköisenä epävarmuudesta huolimatta.

– Selvästi todennäköisin skenaario on yhä velkakaton onnistunut nosto ennen maksukyvyttömyyteen ajautumista, Ilvonen arvioi.

Varoitus USA:sta: Tukemme Ukrainalle ei saa horjua

Siitä lähtien, kun Vladimir Putin aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja presidentti Joe Bidenin hallinto käynnisti laajamittaisen aseavun puolustustaistelua käyvälle maalle, Yhdysvaltojen politiikassa on professori Andrew Michtan mukaan vallinnut syvenevä erimielisyys strategisista prioriteeteista.

Toisella puolella ovat ne, joiden mielestä Ukrainan tukeminen on ehdottomasti Yhdysvaltain etujen mukaista. Vastakkaista näkemystä edustavat puolestaan ne, jotka katsovat, että Eurooppa on vain sivunäyttämö, joka varastaa huomion Kiinan pahoista aikeista Taiwania kohtaan, Michta sanoo 1945-verkkolehdessä.

Ukrainan tukemista vastustavat poliitikot väittävät, että auttamalla Ukrainaa Yhdysvallat on ajanut Venäjän Kiinan syliin, vaikka tavoitteena pitäisi olla Venäjän etäännyttäminen Kiinasta. Heidän toinen pääväitteensä on Michtan mukaan se, että resurssien rajallisuus pakottaisi USA:n keskittymään kahden päänäyttämön asemesta yksinomaan Taiwanin suojelemiseen Kiinan uhalta.

Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä näkemyserot Ukrainan tukemisen kannattajien ja vastustajien välillä kärjistyvät hänen mukaansa todennäköisesti entisestään.

Andrew Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.

Suurstrategian ydin

Polarisoituneessa keskustelussa unohtuu Michtan mukaan helposti, että Yhdysvallat on pohjimmiltaan merellinen suurvalta – eräänlainen mannermainen Britannia – jonka turvallisuus ja hyvinvointi edellyttävät ankkuroitumista valtamerten molemmille puolille.

Yhdysvaltain presidentit ovat ymmärtäneet tämän Yhdysvaltojen geopolitiikan ja vallan perustavanlaatuisen todellisuuden, ja siitä lähtien, kun USA nousi maailmanvallaksi 1900-luvun alussa, se on ohjannut suurstrategiaamme, Michta sanoo.

Yhdysvallat taisteli kahdessa maailmansodassa ja osallistui sen jälkeen kylmään sotaan varmistaakseen, ettei mikään valta hallitsisi Euroopan ja Euraasian resursseja. Tällainen kehitys olisi lopettanut maamme esteettömän pääsyn maailman resursseihin, sysännyt meidät takaisin omalle pallonpuoliskollemme ja lopulta muuttanut Yhdysvallat alueelliseksi toimijaksi, mikä olisi heikentänyt maan vaurautta ja turvallisuutta.

– Amerikkalaisessa poliittisessa keskustelussa esiintyvä Aasian painottaminen Euroopan kustannuksella jättää huomiotta sen tosiseikan, että Yhdysvallat on edelleen Euroopan suurin kauppakumppani sekä teollisuustuotteiden että palvelujen osalta, ja 75 prosenttia Euroopan kanssa käymästämme kaupasta kulkee Pohjois-Atlantin kautta. On äärimmäisen lyhytnäköistä väittää, että voisimme jättää Euroopan oman onnensa nojaan voidaksemme vastata Kiinan Taiwaniin kohdistuvaan uhkaan ilman, että kärsisimme tappion molemmilla näyttämöillä, hän toteaa.

Näyttämöt yhteydessä toisiinsa

Lännessä on Michtan mukaan nyt korkea aika alkaa keskustella vakavasti turvallisuudesta suurstrategisella tasolla.

– Yhdysvallat ja sen demokraattiset liittolaiset elävät nyt kiistatta haastavimman aikakauden kynnyksellä sitten kylmän sodan päättymisen. Ukrainan sota on järjestelmää muuttava konflikti, joka on jo muokannut Euroopan turvallisuusympäristöä ja jatkaa voimasuhteiden uutta jakoa maailmanlaajuisesti, hän sanoo.

Kiina ja Venäjä pyrkivät hänen mukaansa hyötymään tilanteesta samaan aikaan, kun Yhdysvalloissa on juututtu väittelemään siitä, onko Eurooppa vai Aasia tärkeämpi.

– Nyt Natoon kuulumattoman maan joukot jauhavat venäläisiä maajoukkoja Natoon kuulumattomalla alueella. Ukraina tarvitsee vain aseita ja rahaa, jotta me saisimme lisää aikaa uudelleen varustautumiseen, hän toteaa.

Suurvaltakilpailun aikakaudella suurstrategian lähtökohdaksi pitäisi hänen mukaansa ottaa sen tunnustaminen, että Euroopan ja Aasian näyttämöt ovat yhteydessä toisiinsa ja että Ukraina ja Taiwan eivät ole toistensa vaihtoehtoja.

– Yksinapaisuuden ja terrorismin vastaisen sodan aikakausi on totuttanut Washingtonin ajattelemaan tavoitteiden saavuttamista suhteellisen pienin kustannuksin. Sellaiset ajat ovat nyt ohi.

”Suomen USA-suhde on viritetty aktiiviseksi” – tutkijan mukaan valtiojohdolle avautuu pelipaikka

Seuraavan hallituksen ja presidentin kannattaa vaalia Suomen ja Yhdysvaltain erittäin läheisiä keskinäisiä suhteita, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.

Hänen mielestään Suomessa pitää miettiä nyt ja tulevaisuudessa, miten suhteet Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan järjestetään. Suurvaltojen keskinäisissä suhteissa on tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen, kun Moskova aloitti laajamittaisen sodan Ukrainassa.

Vaikka suurin muutos on tapahtunut Vanhasen mukaan Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa, Yhdysvallat on erittäin tärkeässä asemassa Suomen kannalta.

– Meillä on ollut amerikkalaisten kanssa jo pidemmän aikaa todella läheinen puolustusyhteistyö. Se alkoi jo 1990-luvulla, kun Suomen ilmavoimat korvasi neuvostovalmisteiset MiG-hävittäjät amerikkalaisilla Hornet-hävittäjillä, hän sanoo Verkkouutisille.

– Sen jälkeen puolustusyhteistyö Yhdysvaltain kanssa on rakentunut asteittain kaikkien puolustushaarojen väliseksi siihen asti, että me olemme edenneet puolustusmateriaaliyhteistyöstä liittolaissuhteeseen. Tätä polkua on kuljettu 25 vuoden ajan.

Vanhanen korostaa, että Suomen ja Yhdysvaltain välisissä puolustus- ja turvallisuuspoliittisissa suhteissa on ollut kaikesta huolimatta läpinäkymättömyyttä julkisuudessa.

– Meillähän ei ole juuri mitään muuta vuosien varrelta kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen ja yksittäisten ministerien viittauksia siihen, kuinka Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani puolustusyhteistyössä.

– Suomessa ei ole oikeastaan koskaan puhuttu siitä, että jo ennen Nato-jäsenyyttä meillä on ollut niin laaja-alaista puolustusmateriaaliyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, että kriisitilanteessa meidän olisi ollut pakko tehdä vähintäänkin huoltovarmuusyhteistyötä riippumatta siitä, onko Suomi Natossa vai ei.

Nato-jäsenyys selkiyttää tilannetta

Henri Vanhasen mukaan jostain syystä tämän USA-suhteen syvyys on jäänyt Suomessa epäselväksi välillä myös poliitikoille.

Hän viittaa esimerkinomaisesti kevään 2016 pienimuotoiseen mediamyrskyyn amerikkalaisten osallistumisesta sotaharjoituksiin Suomessa. Silloin moni kansanedustaja kritisoi heikoksi kuvailtua tiedotusta. Moni puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen kertoi kuulleensa amerikkalaisten hävittäjien ja maavoimien toukokuisista harjoituksista Suomessa ensimmäisen kerran median kautta.

Vanhanen toteaa Yhdysvaltain kanssa järjestettävän kansainvälisen harjoitustoiminnan perustuvan pitkäaikaiseen ja yhdenmukaiseen suunnitteluun.

– Suomi on tietoisesti rakentanut sellaista linjaa, jonka mukaan meidän on syytä tehdä amerikkalaisten kanssa läheistä yhteistyötä. Me olemme rakentaneet jonkinasteista materiaaliriippuvuutta Yhdysvalloista.

Myös Suomen Nato-jäsenyys selkiyttää tilannetta.

– Nyt kun me liitymme Natoon, niin meiltä poistuvat poliittiset rajoittimet sen suhteen, että meidän pitää yrittää puhua kieli keskellä suuta USA-suhteesta. Me voimme todeta avoimesti sen, että Yhdysvallat on meidän tärkeimpien puolustusyhteistyökumppaniemme joukossa. Ja se tulee olemaan sitä myös jatkossa, Vanhanen toteaa.

– Nato-jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä olisi varaa ulkoistaa USA-suhteen hoitaminen Naton rakenteisiin tai puitteisiin, vaan päinvastoin.

Vanhanen viittaa Suomen ja Yhdysvaltain käynnissä oleviin neuvotteluihin kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta, jossa määritellään Yhdysvaltain joukkojen asemaa Suomen alueella toimiessa. Sopimuksen sanotaan täydentävän Suomen Nato-jäsenyyttä mahdollistaen ketterän toiminnan kriisitilanteessa.

Sopimus on jatkumoa aiemmalle yhteistyölle. Maaliskuussa 2022 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sopivat Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministeriöiden välillä on aiejulistus vuodelta 2016.

– Tämä uusi puolustusyhteistyösopimus sementoi sen, että suomalaiset ja amerikkalaiset voivat toimia keskenään kaikissa kriisitilanteissa — myös Natosta riippumatta. Se vahvistaa pelotetta Suomen alueella ja avaa aivan uusia mahdollisuuksia USA-suhteen kehittämiselle. Liittolaissuhteessa poliittisia rajoittimia ei ole samalla tavalla kuin aikaisemmin, Vanhanen sanoo.

USA-suhteen kolme kärkeä

Henri Vanhasen mielestä seuraavan hallituksen ja presidentin kannattaa panostaa USA-suhteeseen isosti.

– Suomen valtiojohdolle avautuu pelipaikka, kun Venäjä-suhde hiipuu väistämättä olosuhteiden takia. Yleensä Suomen presidentti on käynyt kerran vuodessa Moskovassa, ja Venäjän presidentti Vladimir Putin on käynyt vastavuoroisesti Suomessa. Nyt tämä muuttuu, ja samalla Washingtonin painoarvo kasvaa, Vanhanen toteaa.

Hän muistuttaa amerikkalaisten tukeneen Suomen Nato-prosessia alusta loppuun. Myöhemmin on käynyt ilmi, kuinka suomalaisille on jaettu luottamuksellista tietoa presidenttitasolla. Nyt jopa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kerrotaan harkitsevan vierailua Suomeen kesällä.

– Suomen USA-suhde on viritetty aktiiviseksi. Siitä keskustellaan ylimpien valtiojohtajien ja ministeriöiden välillä. Se on monelle tasolle ulottuvaa, Vanhanen sanoo.

Vanhanen korostaa, että presidentti Sauli Niinistön kaudella on rakennettu todella läheinen suhde Yhdysvaltoihin.

– Myös seuraava hallitus oletettavasti painottaa USA-suhteen strategista ulottuvuutta. Se kompensoi monin tavoin tätä Suomen väistämättä ohentuvaa Venäjä-suhdetta. Seuraavalla hallituksella ja presidentillä on hyvät edellytykset ottaa tämä tontti haltuunsa. .

Vanhanen katsoo Suomelle olevan tärkeintä se, että Yhdysvallat sitoutuu jatkossakin Euroopan turvallisuuteen.

– Suomi voi omalla toiminnallaan pyrkiä sitouttamaan USA:ta tähän. Nato on yksi väylä siihen, mutta kahdenvälinen toiminta on toinen väylä.

– Toivottavasti voidaan rakentaa strateginen ulottuvuus ja ymmärretään, että Suomen kannattaa olla mahdollisimman kiinnostava toimija Yhdysvaltojen silmissä monilla eri aloilla – puolustusyhteistyö, 5G-verkko, kvanttiteknologia.

Vanhanen huomauttaa, että Venäjä-kaupan hiipuessa Suomi tarvitsee uusia markkinoita. Yhdysvalloissa on isot mutta myös luotettavammat markkinat kuin Venäjällä tai Kiinassa.

– Suomen USA-suhteessa on kolme kärkeä – talous, turvallisuus ja teknologia.

Joe Biden tapasi Volodymyr Zelenskyin – USA tukee “oikeudenmukaista rauhaa”

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat kasvotusten tänään, kertoo CNN. Presidentit tapasivat viimeksi kasvotusten helmikuussa, kun Biden vieraili Ukrainassa.

Tapaaminen järjestettiin osana Japanissa parhaillaan järjestettävää G7-kokousta, johon osallistuvat G7-maiden johtajat. Zelenskyi oli myös paikalla kutsuvieraana.

Biden julkisti tapaamisen yhteydessä uuden tukipaketin Ukrainalle. Uusi tukipaketti sisältää muun muassa ammuksia, tykistöä ja ajoneuvoja ja sen arvo on 375 miljoonaa dollaria.

Yhdysvallat ilmoitti myös aiemmin antavansa tukensa sen valmistamien F-16-hävittäjien lahjoittamiseen Ukrainalle.

– Yhdysvallat tekee edelleen kaikkensa vahvistaakseen Ukrainan kykyä puolustaa itseään, Biden sanoi.

Bidenin mukaan Yhdysvallat tukee “oikeudenmukaista rauhaa” Ukrainassa ja alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti eivät ole neuvoteltavissa.

Samalla uudet Venäjälle asetetut pakotteet Bidenin mukaan “varmistavat, että painostamme Putinia saamaan tukijansa vastuuseen”.

USA:lta ehto F-16-hävittäjien toimitukselle

Yhdysvallat ilmoitti tällä viikolla tukevansa sen valmistamien F-16-hävittäjälentokoneiden toimittamista Ukrainaan.

Toimituksiin liittyy kuitenkin yksi ehto, joka koskee kaikkea Yhdysvaltain tarjoamaa aseapua Ukrainalle. Ehdon vahvisti eilen presidentti Joe Bidenin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan.

– Kaikkeen tukeen, jonka Yhdysvallat osoittaa Ukrainalle, sisältyy perusolettama, että Yhdysvallat ei salli tai tue hyökkäyksiä Venäjän alueelle, Sullivan totesi.

Sullivan kommentoi asiaa eilen Japanin Hiroshimassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. G7-maiden johtajat kokoontuvat parhaillaan Japanissa, mukaan lukien Joe Biden.

Sullivanin mukaan ehto koskee myös F-16-hävittäjien toimittamista – oli toimittaja kuka tahansa. Yhdysvallat ei ole ilmoittaunut toimittavansa hävittäjiä itse, mutta Euroopassa valmistellaan parhaillaan mahdollisista toimittajista ja rahoittajista koalitiota. Useilla eurooppalaisilla mailla on käytössään F-16-hävittäjiä.

F-16-hävittäjien – kuten useiden muidenkin aiempien asepakettien – toimittamista on edeltänyt poliittinen keskustelu siitä, voiko aseiden toimittamisesta seurata Venäjän hyökkäyssodan eskaloituminen. Tähän liittyy myös Yhdysvaltain asettama ehto.

Ukrainalaiset ovat kuitenkin Sullivanin mukaan osoittaneet luottamuksensa ja voivansa noudattaa Yhdysvaltain ehtoa perustuen kokemuksiin aiempien asepakettien kanssa.

– Ukrainalaiset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että he ovat valmiita noudattamaan sitä. Ja itse asiassa olemme nähneet heidän noudattavan sitä niiden länsimaisten laitteiden osalta, jotka olemme heille lahjoittaneet.

F-16-hävittäjien toimittaminen Ukrainaan ja käyttöönotto vaatii myös ukrainalaisten lentäjien kouluttamista.

Sullivan ei halunnut ottaa kantaa kauanko ukranalaislentäjien kouluttamiseen voisi kulua. Koulutuksen mahdollisesta kestosta on esitetty erilaisia arvioita 18 kuukaudesta 6 kuukauteen.

– Se selviää sotilasasiantuntijoiden kautta. Ja kuten olemme nähneet muiden harjoitteluaikataulujen kohdalla, ne voidaan esittää teoriassa ja sitten ne todella näkyvät käytännössä, tiedättehän, olipa kyseessä Patriot tai HIMARS – tai muut järjestelmät.

Sullivan halusi myös korostaa, että lyhyellä tähtäimellä lännen on tärkeää tukea Ukrainan ilmavoimia nykyisen kaluston ylläpidossa.

USA ei estä viemästä F-16-hävittäjiä Ukrainaan

Presidentti Joe Bidenin hallinto on CNN:n mukaan viime viikkoina viestittänyt eurooppalaisille liittolaisilleen, että Yhdysvallat sallisi niiden viedä F-16-hävittäjiä Ukrainaan.

Tämä johtuu siitä, että Valkoinen talo on saanut osakseen kasvavaa painostusta kongressin jäsenten ja liittolaisten taholta auttaa Ukrainaa hankkimaan koneita Venäjän voimistuvien ilmahyökkäysten vuoksi.

Yhdysvaltain hallintoviranomaiset eivät kuitenkaan ole tietoisia minkään liittolaisten muodollisista pyynnöistä viedä F-16-koneita Ukrainalle

Muutamilla Euroopan mailla olisi tarjonta Ukrainalle Yhdysvalloissa valmistettuja suihkukoneita, mukaan lukien Alankomaat, joka on ilmoittanut olevansa valmis antamaan osan niistä Ukrainaan. Yhdysvaltojen olisi hyväksyttävä tämä kolmannen osapuolen siirto hävittäjien yhdysvaltalaisen teknologian vuoksi.

Vaikka Yhdysvallat on edelleen haluton lähettämään omia F-16-koneitaan Kiovalle, Yhdysvaltain viranomaiset kertoivat CNN:lle, että hallinto on valmis hyväksymään suihkukoneiden viennin Ukrainaan, jos liittolaiset päättävät tehdä niin.

Ukraina on tehostanut julkista lobbauskampanjaansa Yhdysvalloissa valmistettujen F-16-koneiden puolesta viime kuukausina. Maan viesti on, että he tarvitsevat niitä kiireesti puolustautuakseen Venäjän ohjus- ja drone-hyökkäyksiltä.

Asian odotetaan olevan keskustelun aihe seuraavassa Naton huippukokouksessa Liettuan Vilnassa heinäkuussa, viranomaiset sanoivat.

Toinen avoin kysymys on, missä ukrainalaiset lentäjät harjoittaisivat näillä F-16-koneilla. Britannian pääministerin Rishi Sunakin tiedottaja sanoi aiemmin tällä viikolla, että Britannia ja Alankomaat aikovat muodostaa ”kansainvälisen liittouman” paitsi hankkiakseen suihkukoneita Ukrainalle, myös kouluttaakseen ukrainalaisia lentäjiä.

Maaliskuussa Yhdysvallat isännöi kahta ukrainalaista lentäjää sotilastukikohtaan Tucsonissa Arizonassa arvioimassa heidän taitojaan lentosimulaattoreiden avulla ja arvioimaan, kuinka paljon aikaa he tarvitsisivat oppiakseen lentämään eri yhdysvaltalaisia sotilaskoneita, mukaan lukien F-16.

Yhdysvalloilla ei ole toistaiseksi suunnitelmia laajentaa koulutusta, puolustusviranomainen kertoi CNN:lle, vaikka kongressi on varannut siihen rahaa vuoden 2023 talousarvioon.

IS: Tällaista sotilassopimusta USA ja Suomi ovat tekemässä

Suomi neuvottelee Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta eli DCA:sta, jossa määritellään Yhdysvaltain joukkojen asemaa Suomen alueella toimiessa.

Sopimusluonnosta ei ole julkistettu, mutta asiantuntijoiden mukaan aiemmista vastaavista Yhdysvaltain kahdenvälisistä sopimuksista voi tehdä päätelmiä tulevan Suomen sopimuksen sisällöstä, kertoo Ilta-Sanomat.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkän mukaan sopimus täydentäisi Suomen Nato-jäsenyyttä mahdollistaen ketterän toiminnan kriisitilanteessa.

– Sopimuksen tavoitteena on mahdollistaa saumaton yhteistyö Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ja vahvistaa pelotetta ja pidäkettä Suomen alueella, Särkkä sanoo,

Aiempien sopimusten perusteella Suomenkin DCA-sopimus voi sisältää erilaisia käytännön asioihin liittyviä kohtia.

–  DCA-sopimus voidaan nähdä yhtäältä Yhdysvaltain ja Suomen kahdenvälisen suhteen vahvistumisena, toisaalta välttämättömänä käytännön järjestelynä, sanoo Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta.

Arkimaisten tilanteiden, kuten ajokorttien soveltuvuuden, järjestelyn ohella sopimus sisältää myös sotilaallisesti järeämpää asiaa, kuten suunnitelmia aseiden sijoittamisesta.

– Puolan DCA-sopimuksessa tästä todetaan, että Yhdysvaltain aseiden varastoinnissa Puolassa noudatetaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä, Ojanen sanoo.

Slovakian viime vuonna sopima DCA-sopimus käsittelee laajasti amerikkalaisjoukkojen oleskelua Slovakiassa sekä erilaisia logistisia järjestelyjä.

Slovakian sopimuksessa Yhdysvallat saa käyttöoikeuden tiettyihin lentotukikohtiin, mutta esimerkiksi ydinaseiden hallussapito Slovakian maaperällä on kielletty. Slovakian Malacky-Kuchynan ja Sliacin lentotukikohdat myös modernisoidaan Yhdysvaltain tuella.

Norjan DCA-sopimukseen solmittiin tänä vuonna liiteasiakirja, joka sisälsi erilaisia investointeja Ryggen lentotukikohtaan.

Vaikka muiden maiden sopimuksista voidaan päätellä asioita, tässä vaiheessa ei Suomen osalta ole tiedossa mitkä harjoitus- ja sotilasalueet olisivat kiinnostavampia Yhdysvalloille. Myöskään mahdollisista alan investoinneista Suomeen ei ole tarkempaa tietoa.

Iro Särkän mukaan olisi kuitenkin epätodennäköistä, että Yhdysvallat haluaisi sijoittaa pysyviä joukkoja tai tukikohtia Suomeen.