Verkkouutiset

Yhdysvallat

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Alankomailta Patriot-järjestelmä Ukrainalle

Hollannin puolustusministeriö on kieltäytynyt paljastamasta tarkkaa aikataulua Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän toimittamiselle Ukrainaan, koska se pyrkii pitämään tiedot luottamuksellisina Venäjältä, uutisoi Euromaidanpress.

Puolustusministeri Kajsa Ollongren ilmoitti 21. kesäkuuta, että Hollanti ja toinen maa lähettävät mukaisesti Patriot-ilmapuolustusjärjestelmän Ukrainaan.

Yhdysvalloissa valmistetut Patriot-järjestelmät ovat edistyneimpiä ilmatorjunta-aseita. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsunut niitä ”tämän päivän tehokkaimmaksi ilmapuolustusjärjestelmäksi maailmassa” ja totesi niiden pystyivän ampumaan alas kaikki venäläiset ohjukset.

Ollongren vahvisti, että Alankomaat löysi komponentteja, joista Patriot-ilmapuolustusjärjestelmä voidaan koota. Hän kieltäytyi tarkentamasta, mikä maa auttaisi Alankomaita järjestelmän toimittamisessa.

Maan puolustusministeriö kieltäytyi myös julkistamasta aikataulua Patriot-järjestelmän toimittamisesta Ukrainaan turvallisuussyistä.

Alankomaat ilmoitti toukokuun lopussa, että se pyrkii muiden maiden tuella kokoamaan ja toimittamaan Patriot-järjestelmän Ukrainaan lähitulevaisuudessa.

Aiemmin Ukraina ilmoitti tarvitsevansa seitsemän Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmää pikaisesti aluettaan Venäjän hyökkäyksiltä ja uudelta hyökkäykseltä Harkovan aluetta vastaan.

Yhdysvallat aikoo puolestaan keskeyttää Patriot-toimitukset liittolaisilleen auttaakseen Kiovaa saamaan tarvittavat aseet.

Korkean yhdysvaltalaisen virkamiehen mukaan Ukrainalle annettaisiin etusija seuraavien 16 kuukauden aikana, ja NASAMS-ohjukset toimitettaisiin Kiovaan heti, kun ne tulevat kokoonpanolinjalta.

USA ostaa norjalaisia risteilyohjuksia

Yhdysvaltojen ilmavoimat (USAF) on tilannut norjalaiselta Kongsbergilta Joint Strike Missile (JSM) -risteilyohjuksia 141 miljoonalla dollarilla (132 miljoonaa euroa). Tilatut ohjukset on määrä toimittaa vuonna 2026 elokuun loppuun mennessä. JSM on ensimmäinen ulkomainen taktinen ohjus Yhdysvalloissa sitten vuoden 2004, jolloin USAF poisti käytöstä israelilaiset Popeye- ilmasta maahan -ohjukset (AGM-142 Have Nap).

Tilattu ensimmäinen tuotantoerä sisältää ohjusten lisäksi kuljetus- ja varastointilaatikot sekä testauslaitteet, joiden osuus on 69 miljoonaa dollaria (65 miljoonaa euroa). Ohjusten määrää ei ole ilmoitettu, mutta niitä arvellaan olevan 48.

USAF suunnittelee ostavansa 268 JSM-ohjusta vuoteen 2028 mennessä yhteensä 848 miljoonalla dollarilla (794 miljoonalla eurolla). Yhdysvalloissa ohjuksen nimi on AGM-184A Kraken.
Kongsbergin yhdessä Australian Raytheonin kanssa vuodesta 2009 lähtien suunnittelema JSM on ainoa meritorjuntaohjus, joka mahtuu sekä USAF:in F-35A:n ja Yhdysvaltojen merivoimien uuden tukialushävittäjän F-35C:n asekuiluun. F-35 pystyy kantamaan ohjuksia myös siipiripustimissa, mutta ei häiveominaisuuksien kärsimättä. Ohjus laukaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 USAF:in F-16-hävittäjästä Utahissa.

JSM:n sanotaan olevan Yhdysvalloille väliaikainen ratkaisu siihen asti, kunnes suurempi AGM-185C Long-Range Anti-Ship Missile (LRASM) -meritorjuntaohjus on integroitu F-35:een. LRASM ei kuitenkaan mahdu koneen asekuiluun. JSM:n etu on myös siinä, että sitä voidaan käyttää myös maamaaleja vastaan.

Norjan ilmavoimat haluaa ohjuksen myös F-35:een, ja ainakin Suomen ilmavoimat on kiinnostunut siitä. Samanlaiset asejärjestelmät liittolaisten välillä edistäisivät Naton pyrkimyksiä aseiden yhteiskäyttöön.

Nelimetrisen ja noin 400-kiloisen JSM:n kantama on yli 550 kilometriä ja nopeus alisooninen 900–1 100 km/h. Taistelukärki painaa 118 kg. Ohjautuvuudesta vastaavat GPS, inertia ja infrapunakamera, joka varmistaa tarkan maalinosoituksen.

Ydinsukellusvene kulki USA:n lähellä – mereen kymmeniä kuuntelulaitteita

Neljä Venäjän laivaston sota-alusta saapui viime viikolla Kuubaan sotaharjoituksiin. Mukana oli fregatti ja K-561 Kazan -ydinsukellusvene.

Asiantuntijoiden mukaan Kreml pyrki lähettämään vierailulla Valkoiselle talolle viestin, että Venäjällä on sotilaallista läsnäoloa myös läntisellä pallonpuoliskolla.

Julkisten lentotietojen perusteella Yhdysvallat seurasi tarkasti osaston liikkeitä kansainvälisellä merialueella Floridan rannikon edustalla. Muun muassa P-8 Poseidon -merivalvontakone haravoi aluetta.

Sukellusvenetorjuntaan suunnitellut koneet voivat pudottaa mereen hydrofonilla varustettuja poijuja, jotka kuuntelevat ympäristöä ja voivat havaita lähellä kulkevia sukellusveneitä.

Venäjän valtionmediassa revittiin kaikki propaganda-arvo irti Admiral Gorshkov -fregatin, Kazan-sukellusveneen, hinaaja Nikolai Chikerin ja huoltoalus Akademik Pashinin vierailusta ja paluumatkasta.

Puolustusministeriön Zvezda-kanava kertoi laivasto-osaston kohdanneen ulkomaisia sotilaskoneita, pinta-aluksia ja kuuntelupoijuja palatessaan takaisin Venäjälle.

Kazanin väitettiin välttäneen kaikki Yhdysvaltain paikannusyritykset. Kirjeenvaihtaja Aleksei Egorov sanoi amerikkalaisten pudottaneen valtavan määrän poijuja helikoptereista. Sukellusveneen hehkutettiin havainneen kaikki mereen pudonneet poijut, mutta pysyneen itse piilossa.

– Aluksemme kulkivat ja keräsivät poijut kokoelmaan, jotta ne voidaan antaa sopivalle tutkimuslaitokselle, Egorov väitti.

Venäjän laivojen kerrottiin osallistuneen ohjusharjoitukseen Atlantilla. Fregatti Gorshkovin ohella Kazan voidaan varustaa 3M-14 Kalibr -risteilyohjuksilla ja hypersonisilla Zircon-ohjuksilla.

Sveitsiin tarkoitetut Patriot-ohjukset menevätkin Ukrainaan

Yhdysvalloissa Sveitsille valmistetut Patriot-järjestelmän ohjukset on määrä toimittaa Ukrainalle sopimusvelvoitteista huolimatta, kertoo The Kyiv Independent sveitsiläiseen Blick-lehteen viitaten.

Sveitsillä on yhteensä 340 miljoonan dollarin tilaus ohjuksen PAC-3-variantista.

Blickin lähteiden mukaan Yhdysvallat on päättänyt lykätä toimituksia Sveitsiin ja lähettää ne sen sijaan Ukrainaan, joka tarvitsee kipeästi aseita suojautuakseen Venäjän ilmahyökkäyksiltä.

PAC-3 on edistynein Patriot-ilmapuolustusjärjestelmän ohjuksista ja se on tehokas ballistisia ohjuksia vastaan. Yksi ohjus maksaa 4,1 miljoonaa dollaria.

Niillä on suuri kysyntä, kun Euroopan maat pyrkivät vahvistamaan omaa ilmapuolustustaan Venäjän aiheuttamien jännitteiden vuoksi.

Saksan johtama aloite pyrkii saamaan lisää Patriot-ohjuksia Ukrainaan, ja Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ilmoitti 11. kesäkuuta, että 68 ohjusta oli jo matkalla Kiovaan.

Pistorius korosti tuolloin Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistamisen kiireellisyyttä. Hän julkisti tuolloin myös Saksan uuden 500 miljoonan euron apupaketin.

Berliini käynnisti ohjusaloitteen huhtikuussa, koska Venäjä iskee jatkuvasti Ukrainan asutuskeskuksiin ja energiainfrastruktuuriin.

”Venäjän vaatimukset uhmaavat YK:n peruskirjaa, moraalia ja tervettä järkeä”

Venäjän diktaattori Vladimir Putinin vaatimukset ”aselevosta” Ukrainan kanssa ovat vastoin tervettä järkeä, moraalia ja YK:n peruskirjaa, sanoi Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Matt Miller Ukrinform raportoi.

Tiedottaja kutsui Venäjän johtajan lausuntoa ”jälleen yhdeksi maksimalistiseksi lausumaksi”, jossa hän kehotti Ukrainaa luopumaan vielä enemmän suvereenista alueestaan kuin mitä Venäjä tällä hetkellä miehittää.

– Mikään vastuullinen valtio ei voi sanoa, että tämä on kohtuullinen perusta rauhalle. Se uhmaa YK:n peruskirjaa. Se uhmaa moraalia. Se uhmaa tervettä järkeä, Miller sanoi.

Viranomaisen mukaan hyökkääjävaltio Venäjä ei ole valmistautunut vakaviin ”hyväntahtoisiin keskusteluihin”.

– Venäjän toimet tekevät tämän erityisen selväksi, kun se jatkaa pommituksiaan Ukrainan kriittistä infrastruktuuria vastaan, uhkaa aluksia Mustallamerellä ja sieppaa väkisin kymmeniätuhansia ukrainalaisia lapsia, Miller huomautti.

Putin sanoi viime perjantaina pitämässään puheessa olevansa valmis rauhanneuvotteluihin. Hän kuitenkin sanoi, että tätä tarkoitusta varten Ukrainan on ensin vedettävä joukkonsa kaikilta Ukrainan alueilta, jotka Kreml on jo julistanut kuuluvan Venäjään, ja myös peruttava aikeensa liittyä Natoon.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen sanoi maanantaina, että 50 miljardin dollarin laina Ukrainalle, joka rahoitetaan jäädytettyjen venäläisten omaisuuserien koroilla, on täysin laillinen toimi Venäjän vastalauseesta huolimatta.

– Ei ole mitään järkeä väittää, että se on varkaus, Yellen sanoi vastauksena Putinin väitteisiin, että tämä ”varkaus ei jää rankaisematta”.

– Venäjän varat ovat takavarikossa, mutta ne tuottavat tuloja, joihin Venäjällä ei ole oikeutta. Tässä ei ole oikeudellista ongelmaa, Yellen jatkoi.

Valtiovarainministeri totesi, että G7-johtajat ovat jo tehneet selväksi, että he eivät vapauta näitä varoja ennen kuin Venäjä maksaa vahingot, joita se on Ukrainalle aiheuttanut.

Venäjä ohitti USA:n Euroopan kaasuntoimittajana

Venäjä ohitti toukokuussa Yhdysvallat Euroopan kaasunviejänä, ollen maanosan toiseksi suurin toimittaja Norjan jälkeen. Asiasta uutisoi Financial Times. Vaikka kyse on hetkellisistä muutoksista, on se samalla asiantuntijoiden mukaan esimerkki Euroopan hankaluuksista päästä eroon venäläisestä energiasta.

Helmikuussa 2022 alkaneen Ukrainan sodan jälkeen EU on pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta, ja Venäjältä saatavaa kaasua on pyritty korvaamaan etenkin Yhdysvalloista saadulla nesteytetyllä maakaasulla. Yhdysvallat ohitti Venäjän kaasunviejänä syyskuussa 2022, mutta tämän vuoden toukokuussa yhdysvaltalaiskaasun osuus Euroopan tuonnista laski 14 prosenttiin. Venäläiskaasun osuus tuonnista oli viime kuussa 15 prosenttia. Muutoksesta povataan lyhytaikaista, sillä nestekaasun tuotanto kasvaa jatkuvasti Yhdysvalloissa.

Venäjä on rajoittanut kaasutoimituksiaan Eurooppaan, mutta kaasua virtaa maanosaan yhä Ukrainan ja Turkin kaasuputkien läpi. Kaasutoimitusten tulevaisuus on kuitenkin hämärän peitossa, sillä Venäjän ja Ukrainan kaasusopimus raukeaa vuodenvaihteessa. EU:ssa on käyty keskustelua venäläiskaasun korvaamisesta azerbaidžanilaisella kaasulla, mutta nykyisten kaasuputkien kapasiteetin ei tähän uskota vielä riittävän.

Kuusi osavaltiota ratkaisee USA:n vaalit

Yhdysvaltojen presidentinvaalit käydään tämän vuoden marraskuussa. Äänioikeutettuja vaaleissa on 240 miljoonaa, mutta lopulta suhteellisen pieni joukko äänestäjiä ratkaisee sen, kenestä tulee maan seuraava presidentti, kertoo BBC.

Erityisen tärkeässä asemassa ovat kuusi osavaltiota: Arizona, Georgia, Michigan, Nevada, Pennsylvania ja Wisconsin. Presidenttivaalikampanjoitaan käyvät republikaanien Donald Trump ja istuva presidentti, demokraattien Joe Biden keskittävät kampanjointiaan näihin vaa’ankieliasemassa oleviin osavaltioihin.

Keskeisiä kysymyksiä näiden osavaltioiden asukkaille ovat muun muassa elinkustannusten nousu, heikko talouskasvu, Meksikon ja Yhdysvaltojen välisen rajan tilanne ja maahanmuutto sekä Gazan sota.

Gazan sodan vastaiset mielenosoitukset Yhdysvalloissa ovat kulminoituneet Michiganiin. Osavaltiossa elää Yhdysvaltojen suurin arabiväestö, joka on perinteisesti kannattanut Bidenia. Presidentin tuki Israelille Gazan sodassa saattaa kuitenkin vaikuttaa näiden äänestäjien äänestyspäätökseen Bidenin tappioksi. Trump on puolestaan kehottanut Israelia saattamaan nopeasti loppuun sen kampanjan Hamasia vastaan.

Arizonasta puolestaan on tullut maahanmuuttokeskustelun keskipiste. Osavaltiolla on satoja kilometrejä yhteistä rajaa Meksikon kanssa ja rajanylitykset ovat nousseet Bidenin presidenttikaudella ennätyslukemiin. Viime aikoina hän on kuitenkin tiukentanut kantaansa maahantulon suhteen. Trump taas on kampanjoinut näkyvästi Bidenin hallinnon rajapolitiikkaa vastaan ja pitänyt sitä epäonnistuneena.

Pennsylvaniassa inflaation vaikutus päivittäistavaroiden hintaan on ollut voimakkainta koko maassa ja selvityksen mukaan jopa joka kahdeksas kärsii riittävän ruoan puutteesta. Tämän epäillään vaikuttavan äänestyspäätökseen. Toisaalta korkea inflaatio ja kasvaneet elinkustannukset saattavat heikentäntää Bidenin asemaa koko maassa.

Tältä näyttää USA:n massiivinen uusi meridrooni

Yhdysvaltain laivaston upseerin sosiaalisessa mediassa julkaisema kuva on paljastanut uusia tietoja maan kehittämästä Orca-meridroonista.

Boeing toimitti ensimmäisen miehittämättömän Orca XLUUV -sukellusveneen joulukuussa 2023. Se on ollut siitä lähtien laajassa testiohjelmassa. Naval News -sivuston mukaan Yhdysvaltain laivasto saa vuoden loppuun mennessä viisi uutta Orcaa.

”Erityisen suureksi miehittämättömäksi vedenalaiseksi alukseksi” luokitellun droonin keskiosasta löytyy kuvan perusteella suurehko luukuilla varustettu säilytystila. Moduuliin voidaan sijoittaa erilaista kalustoa tehtävästä riippuen.

– Siinä on suuret luukut ylhäällä ja mahdollisesti alhaalla, mikä sopisi miinoitustehtäviin. Sivuovien kautta alus voisi lähettää liikkeelle ja ottaa vastaan pienempiä vedenalaisia drooneja, merisodankäynnin ja sukellusveneiden asiantuntija H.I Sutton kirjoittaa blogissaan.

Asiantuntija arvioi Orcan pituudeksi noin 26 metriä ja ilman keskimoduulia 15,5 metriä. Dieselsähköinen moottori antaa noin 11 000 kilometrin toimintasäteen. Miehittämättömän sukellusveneen uppouma on noin 85 tonnia.

USA-suhde puhutti Kultaranta-keskusteluissa – ”olen tästä perustavaa laatua eri mieltä”

EU-maiden suhde nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Yhdysvaltoihin nousi keskeiseksi kysymykseksi Kultaranta-keskustelujen ensimmäisessä paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Hollannin pääministeri Mark Rutte ja tasavallan presidentti Alexander Stubb.

– Transatlanttinen suhde on olennaisen tärkeä tässä ajassa Euroopalle. Se on jopa tärkeämpi kuin 10 tai vaikkapa 20 vuotta sitten. Se ei tarkoita, että meidän pitää hyväksyä kaikki, mitä Yhdysvallat tekee tai mitä siellä tapahtuu, mutta suhde on perustavaa laatua oleva, Rutte korosti.

Rutten mielestä on tärkeä ymmärtää, että Yhdysvallat ei ylläpidä suhdetta Eurooppaan ”vain Euroopan etuja ajatellen”, vaan taustalla on pyrkimys padota Venäjän vaikutusvallan kasvu. Euroopan kannalta tämä merkitsee sitä, että Yhdysvaltojen presidenttien puheet puolustusmäärärahojen kasvattamisesta on syytä ottaa tosissaan.

Donald Trump oli tässä aivan oikeassa, ja (Barack) Obamakin sanoi tämän saman asian aikanaan, Rutte huomautti.

Presidentti Alexander Stubb nosti omassa puheenvuorossaan esiin mielestään usein katveeseen jäävän näkökulman:

– En usko, että Yhdysvalloilla olisi varaa jättää Eurooppa omilleen, jos se haluaa pitää kiinni suurvalta-statuksestaan. Tämä asia aika usein unohtuu eikä tästä usein puhuta. Kun julkisessa keskustelussa ehkä väitetään äkkiväärästi, että Yhdysvallat tulee lähtemään Natosta tai Yhdysvallat ei jatka Ukrainan tukemista, olen tästä aivan perustavaa laatua eri mieltä.

Stubb muistutti Euroopan kansallisvaltioiden lukumäärästä ja Naton roolista ”maailman vahvimpana sotilaallisena liittoumana”. Tämä merkitsee sitä, että Yhdysvaltojenkin on pakko nojata suurvalta-asemansa säilyttääkseen näihin yhteisöihin.

Keskustelussa nousi esiin kysymys Donald Trumpin mahdollisesta paluusta Yhdysvaltojen presidentiksi.

– Siellä on demokraattinen prosessi, josta tulee tulos ja kuka tahansa onkin Yhdysvaltojen presidentti, meidän täytyy tehdä hänen kanssaan yhteistyötä, totesi Rutte.

– Me hyväksymme sen tuloksen ja olemme rauhallisia sen suhteen, katsoi Stubb.

Veteraani kertoo: B-17-pommikone tuhoutui kappaleiksi sekunneissa

Washington Post -lehti on haastatellut 102-vuotiasta toisen maailmansodan veteraania Mel Jenneriä, joka matkusti kesäkuun alussa Normandian maihinnousun 80. vuosipäivän juhlallisuuksiin Ranskassa.

Hän toimi Boeing B-17 Flying Fortress -pommikoneen konekivääriampujana. Melin asema oli koneen keskiosassa, jossa jäätävä ilmavirta puhalsi sisään koneen avoimesta ikkunasta. Tähtäyksessä piti ottaa huomioon sekä oman koneen että lähestyvien saksalaishävittäjien liikkeet.

Veteraanin paras ystävä Oscar toimi toisen B-17-koneen ala-ampujana ahtaassa ja pyörivässä kupolissa. Pommikoneet lensivät eräällä tehtävällä keväällä 1944 noin 130 kilometriä Pariisista lounaaseen sijaitsevan Châteaudun yllä.

Laivue törmäsi raskaaseen ilmatorjuntatuleen ja vihollishävittäjiin. Oscar oli viereisessä koneessa, joka oli tiiviin muodostelman vuoksi vain kymmenien metrien päässä.

Kaikkialla ympärillä näkyi tummia savupilviä ilmatorjuntakranaattien räjähdyksistä. Yksi ammus osui suoraan Oscarin koneeseen irrottaen sen oikean siiven.

Mel katsoi, kuinka Oscar liikutti .50 kaliiperin konekiväärin piippuja ylös, alas ja sivuttain. Muistikuva on säilynyt veteraanin mielessä karmivan kirkkaana 80 vuoden ajan.

– Hän vilkutti minulle hyvästit, Mel sanoo.

USA toimittaa Ukrainalle ylimääräisen Patriot-järjestelmän

Presidentti Joe Bidenin hyväksymä päätös on vastaus Ukrainan kiireelliseen pyyntöön tehostaa ilmapuolustusta Venäjän ankaran hyökkäyksen keskellä Harkovan alueella, kertoo The Kyiv Independent.

Tämä on toinen Patriot-järjestelmä, jonka Yhdysvallat toimittaa Ukrainalle rutiininomaisen, mutta julkistamattoman ohjustoimituksen ohella.

Virkamiesten mukaan Bidenin päätös tehtiin viime viikolla useiden korkean tason kokousten ja sisäisen keskustelun jälkeen siitä, kuinka vastata Ukrainan kiireellisiin tarpeisiin vahvistaa ilmapuolustusta vaarantamatta Yhdysvaltain taisteluvalmiutta.

Muut liittolaiset, mukaan lukien Saksa ja Italia, ovat myös antaneet ilmapuolustusjärjestelmiä ja ammuksia Ukrainan tukemiseen.

Järjestelmä voidaan ottaa käyttöön Ukrainassa jo lähipäivinä, jos siihen tehdään tarvittavat huollot tai muutokset.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi huhtikuussa, että jotta ilmapuolustus kattaisi Ukrainan tulevaisuudessa kokonaan, on parempi, että käytössä on 25 Patriot-järjestelmää, joissa kussakin on 6-8 patteria.

– Kaikki kansainväliset kumppanit ovat tietoisia Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmien tarpeesta, Zelensky sanoi ja lisäsi, että jotkut liittolaiset tietävät jopa, mihin järjestelmät olisi sijoitettava.

Ekonomistin mukaan Fed ei anna viitteitä linjamuutoksesta

– Fedin kesäkuun kokouksesta on tulossa erittäin kiinnostava ja viikon markkinareaktioita määrittävä tapahtuma, kirjoittaa OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.

Hänen mukaansa kokouksella on potentiaalia laukaista reippaitakin markkinaliikkeitä sijoittajien reagoidessa nyt herkästi pienimpiinkin keskuspankkikuvan muutoksiin.

– Itse korkopäätökseen eli liity tälläkään kertaa epävarmuutta, sillä keskuspankin odotetaan yleisesti pitävän ohjauskorkonsa ennallaan 5,25-5,50 prosentin tasolla. Kokousta ennen yksikään keskuspankin johtokunnan jäsenistä ei ole ilmaissut haluaan korkomuutoksiin, joten nykylinjalla jatkaminen nauttii laaja kannatusta keskuspankkiirien keskuudessa, Hännikäinen toteaa.

Varsinaisten korkomuutosten puuttuessa markkinoiden katseet kohdistuvat keskuspankin päivitettyihin talousennusteisiin, korkoindikaatioihin sekä pääjohtaja Jerome Powellin mahdollisesti antamiin vihjeisiin tulevasta rahapolitiikkalinjasta.

– Näkemyksemme mukaan Fed kaipaa vielä lisätodisteita inflaation pysyvästä jäähtymisestä ennen linjakäännettä. Powell tulee korostamaan erityisesti kotimarkkinavetoiseen palveluinflaatioon liittyvää epävarmuutta ja sitä, että keskuspankki haluaa nähdä useamman hintapaineiden hellittämistä viestivän inflaatioraportin ennen kuin on valmis harkitsemaan koronlaskuja. Fed tulee seuraamaan muiden keskuspankkien pelikirjaa ja jättämään tulevat toimet avoimeksi, mutta ennakoimme Powellin käytännössä sulkevan oven heinäkuun koronlaskulta, Hännikäinen arvioi.

OP Markets odottaa Fedin korkoindikaatioiden kertovan jäsenistön vähentyneistä koronlaskuhaluista.

– Markkinareaktiot tulevat määräytymään pitkälti sen mukaan, viitoittaako keskuspankki tälle vuodelle yhtä vai kahta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua. Maaliskuun korkoindikaatioiden päivityksen yhteydessä tälle vuodelle signaloitiin vielä kolmea koronlaskua, Hännikäinen toteaa.

Talousennusteiden päivitykset jäänevät viilausasteelle

Hännikäisen mukaan keskuspankin retoriikasta tulee edelleen välittymään luottamus talouskasvun jatkumiseen, vaikka viime viikkojen datavirta on jäänyt ennustettua pehmeämmäksi.

Yhdysvaltojen työmarkkinoiden yleistila on vahva ja pahin ylikysyntätila on hieman hellittänyt kireän rahapolitiikkalinjan seurauksena.

– Odotamme Fedin pysyttelevän tukevasti odottelulinjalla kesän yli. Näkemyksemme mukaan koronlaskut voivat alkaa syyskuussa maltillisella 0,25 prosenttiyksikön koronlaskulla, jos inflaatio hidastuu lähikuukausien aikana. Ennakoimme tälle vuodelle koronlaskua myös joulukuun kokoukseen. Riskit ovat ilman muuta kallellaan koronlaskujen lykkääntymisen puolelle ja vaarana on, että korkoja ei päästä laskemaan lainkaan kuluvan vuoden aikana, Hännikäinen summaa.

Valiokunnan mukaan DCA-sopimus tuo puolustukseen syvyyttä ja kriisinkestävyyttä

Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa Yhdysvaltojen kanssa tehdyn puolustusyhteistyö- eli DCA-sopimuksen (Defense Co-operation Agreement) hyväksymistä. Valiokunnan yksimielinen lausunto hallituksen esityksestä valmistui tiistaina.

– Laajemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen merkityksen rinnalla sopimus vahvistaa Suomen puolustuskykyä mahdollistamalla Yhdysvaltojen läsnäolon, harjoittelun ja puolustusmateriaalin ennakkosijoittamisen Suomessa. DCA-sopimus on yhteisiin intresseihin pohjautuva, vuosikymmeniä syventyneen yhteistyön konkreettinen ilmentymä, valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) korostaa.

– Suomi on ollut sopimusasiassa aloitteellinen, koska sopimus vahvistaa Nato-jäsenyyttä sitouttamalla sotilasliiton vahvimman toimijan Suomen puolustuksen tukemiseen kaikissa olosuhteissa, hän jatkaa.

DCA-sopimus käsittelee muun muassa joukkojen maahantulon ja puolustusmateriaalin varastoinnin kaltaisia käytännön kysymyksiä.

Sopimuksessa on kyse Suomen näkökulmasta poikkeuksellisen pitkälle menevästä, syvään keskinäiseen luottamukseen perustuvasta järjestelystä, sillä sopimus antaa Yhdysvaltain joukoille Suomessa monenlaista toimivaltaa.

Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen puolustusmateriaalin ennakkovarastoinnin Suomeen. Yhdysvallat voi varastoida Suomeen esimerkiksi aseita, ampumatarvikkeita, taisteluajoneuvoja, vaatteita, ruokaa ja viestintävälineitä.

Yhdysvaltojen täytyy sopimuksen mukaan ilmoittaa Suomen Puolustusvoimille materiaalista ja kuljetusaikatauluista ennakolta.

Sopimuksen liitteessä on lueteltu 15 tilaa tai aluetta, joille Yhdysvallat voi sijoittaa joukkoja ja materiaalia ja käyttää niitä esimerkiksi harjoitustoimintaan.

– Ruotsin vastaavassa sopimuksessa on listattu 17 tilaa ja aluetta, Norjassa 12 ja Tanskassa kolme lentotukikohtaa. On hyvä, että lista on valtakunnallisesti varsin kattava ja sisältää kaikki puolustushaarat. Se tuo puolustukseen syvyyttä ja kriisikestävyyttä, Kopra mainitsee.

Valiokunnan mukaan sopimus edistää alueellisen yhteistyön tiivistämistä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Yhdysvaltojen välillä. Ylipäätään sopimus luo ennustettavuutta ja selkeyttää kahdenvälisen puolustusyhteistyön puitteita, mikä edesauttaa yhteistyön valmistelua ja toimeenpanoa eri tilanteissa.

Valiokunta antoi lausuntonsa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, joka valmistelee DCA-sopimusta koskevan mietinnön. Lopullisesti sopimuksen hyväksymisestä on tarkoitus päättää eduskunnan täysistunnossa ennen kesätaukoa.

Hallitus on jo allekirjoittanut sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, mutta sen voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.

USA kumosi Azovin prikaatin amerikkalaisten aseiden käyttökiellon

– Perusteellisen tarkastelun jälkeen Ukrainan 12. erikoisjoukkojen Azovin prikaati läpäisi Leahy-tarkastuksen, jonka Yhdysvaltain ulkoministeriö suoritti, kertoo The Kyiv Independent viitaten Washington Postiin.

Senaattori Patrick Leahyn mukaan nimetty lainsäädäntö kieltää Yhdysvaltain sotilaallisen avun ulkomaisille yksiköille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.

Ulkoministeriön virkamiehet korostivat, että he eivät ole löytäneet todisteita tällaisista rikkomuksista.

Yhdysvaltain ulkoministeriö ei täsmentänyt, milloin kielto tarkalleen kumottiin ja oliko Azoville toimitettu aiemmin amerikkalaisia aseita.

Noin vuosikymmen sitten Azovia kiellettiin käyttämästä amerikkalaisia aseita. Tuolloin Washingtonissa esitettiin virallinen huoli siitä, että jotkut yksikön perustajista olivat rasistisia, muukalaisvihamielisiä ja heillä on äärikansallisia näkemyksiä. Sittemmin yksikkö liitettiin suoraan Ukrainan kansalliskaartin alaisuuteen.

Sodan alussa silloinen Azov-rykmentti tuli kuuluisaksi etenkin Mariupolissa sijatsevan Azovstalin terästehdaskompleksin noin kolme kuukautta kestäneestä sitkeästä puolustamisesta. Kaupunki tuhoutui lähes kokonaan Venäjän tulituksessa ja pommituksissa.

USA:n Ukraina-tukea pidättelee ex-komentajan mukaan vain pelko

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti perjantaina uudesta 225 miljoonan dollarin arvoisesta ase- ja ampumatarviketoimituksesta Ukrainalle. Bidenin Pariisissa tavannut presidentti Volodymyr Zelenskyi painotti puolestaan jälleen kerran, että venäläisten hyökkäyksen pysäyttämiseksi Ukrainan on voitava iskeä Venäjän maaperälle.

Vaikka Biden myöntyi viime viikolla hyväksymään amerikkalaisten asejärjestelmien käyttämisen Venäjän alueella sijaitseviin kohteisiin Harkovan suunnassa, Valkoinen talo painotti suhtautuvansa edelleen kielteisesti iskuihin muihin sotilaskohteisiin Venäjällä.

USA:n Eurooppaan sijoitettujen maajoukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti evp. Ben Hodges pitää Bidenin hallinnon linjaa kestämättömänä.

– Ei ole olemassa moraalisia, oikeudellisia eikä sotilaallisia perusteita estää Ukrainaa käyttämästä Atacms-järjestelmää tai muita toimittamiamme aseita iskemiseen rajan taa, Hodges sanoo amerikkalaiselle ABC News -uutiskanavalle antamassaan haastattelussa.

Valkoisen talon omaksuma linja ei hänen mukaansa nojaa etiikkaan, oikeuteen eikä kestävään sotilasstrategiaan, vaan pelkoon. Institute for the Study of War -ajatushautomon (ISW) Venäjä-tiimiä johtava George Barros on kenraalin kanssa samaa mieltä.

– Uskoakseni kyse ei ole muusta kuin eskalaation pelosta, Barros toteaa ABC Newsille.

Bidenin hallinto on toistuvasti vakuuttanut Yhdysvaltojen tuen Ukrainalle jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen. Hodgesin ja Barrosin mielestä Kreml on kuitenkin onnistunut uhkailullaan estämään sen, että USA antaisi Ukrainalle niin paljon apua kuin se tosiasiassa tarvitsisi.

Valkoisen talon alituinen vitkastelu tukipäätöksissään kertoo Hodgesin mukaan siitä, että Bidenin hallinnon Ukraina-politiikasta puuttuu strateginen visio.

– Se on tietyllä tavalla hapuilua ja jättää kaikenlaisia takaportteja. On vaikeaa muodostaa hyvää strategiaa ja politiikkaa, jos tavoiteltua lopputulemaa ei ole määritelty, Hodges sanoo.

USA:n 20 vuotta kestäneen Afganistan-operaation epäonnistuminen on hänen mielestään esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun näkemystä tavoitellusta lopputulemasta ei ole. Niin kauan kuin Yhdysvallat rajoittaa Ukrainalle toimittamiensa asejärjestelmien käyttöä, Venäjälle jätetään Hodgesin mielestä vapaat kädet jatkaa viattomien ukrainalaisten murhaamista. ISW:n Barros on tässäkin samoilla linjoilla.

– Yksi ratkaisevimmista asioista, mitä tämä [Bidenin] hallinto voisi tehdä – mutta ei rehellisesti sanoen todellakaan ole tehnyt – olisi yksiselitteisesti luopua kaikista rauhoitetuista alueista ja sallia ukrainalaisille iskut kaikin USA:n toimittamin asejärjestelmin syvälle operatiiviseen selustaan, Barros toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)