Verkkouutiset

Yhdysvallat

USA:n republikaanit ovat tulleet epäilevimmiksi avun antamiseen Ukrainalle

Demokraatit toivottivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tervetulleeksi Capitol Hillille Washingtonissa torstaina, kun taas republikaanit olivat paljon jakautuneempia, uutisoi CNN.

Kyselytutkimusten mukaan republikaanit ovat tulleet paljon epäilevämmiksi Ukraina sodan suhteen ja siinä, miten he näkevät Yhdysvaltojen roolin maailmassa yleisemmin.

Sodan alussa Zelenskyi sai 77 prosentin suosion demokraattien keskuudessa ja 61 prosentin suosion republikaanien keskuudessa maaliskuussa 2022 tehdyn Quinnipiac Universityn kyselyn mukaan. Vain kuusi prosenttia republikaaneista ja kaksi prosenttia demokraateista suhtautui häneen kielteisesti.

Sittemmin republikaanijohtajien sävy on muuttunut. Heinäkuussa tehdyssä Gallupin kyselystä ilmeni, että Zelenskyin suosio republikaanien keskuudessa oli laskenut 51 prosenttiin. Hänen epäsuotuisa arvosanansa oli puolestaan noussut 41 prosenttiin.

Demokraattiset johtajat ovat kannattaneet paljon enemmän Ukrainan johtajaa, minkä vuoksi myös heidän äänestäjänsä ovat suurelta osin pysyneet sellaisina. Zelenskyin kannattus demokraattien joukossa oli heinäkuussa Gallupin kyselyn mukaan 75 prosenttiaeli lähes sama kuin 77 prosenttia vuonna 2022 Quinnipiacin mukaan.

CNN:n mukaan Zelenskyitä koskevat näkemykset kuvaavat amerikkalaisten suhtautumista Yhdysvaltain osallistumiseen Ukrainan ja Venäjän väliseen konfliktiin kokonaisuudessaan.

Demokraattipuolueessa hermoillaan: Joe Biden ei ehkä voita

Yhdysvaltain demokraattipuolueessa suhtaudutaan yhä epäilevämmin siihen, pystyykö istuva presidentti Joe Biden voittamaan ensi vuoden vaaleissa republikaanien ehdokkaan, joka nykyisten mielipidemittausten valossa tulee olemaan entinen presidentti Donald Trump.

Huolta herättävät erityisesti Joe Bidenin ikä ja energiataso, Washington Post -lehti kertoo. Kielteistä julkisuutta on tullut viime aikoina presidentin pojan Hunter Bidenin rikossyytteistä.

Ohion osavaltiossa demokraattipuolueen paikallisosastoa johtava Sharon Sweda toteaa 80-vuotiaan Bidenin ja 77-vuotiaan Donald Trumpin olevan elämänvaiheessa, jossa ”kello tikittää vähän nopeammin”. Hän sanoo kuulevansa äänestäjiltä usein huolia presidentin iästä ja hauraudesta.

– Hän on elämänvaiheessa, jossa kuolema voi tulla milloin vain, Sweda toteaa.

Puolueen aiempia vaalikampanjoita vetänyt Jim Messina sanoo Yhdysvaltain olevan jakautunut kahteen yhtä suureen poliittiseen leiriin. Hänen mukaansa molemmat puolueet saavat taakseen varmasti 46 prosenttia äänestäjistä, joten taistelu käydään lopuista äänistä.

Elokuussa tehdyn mielipidemittauksen perusteella 77 prosenttia amerikkalaisista ja 69 prosenttia demokraateista pitää Joe Bidenia liian vanhana pystyäkseen toimimaan tehokkaasti toisella neljän vuoden virkakaudella.

USA ei anna Ukrainalle pitkän kantaman taktisia ohjusjärjestelmiä

Tällä hetkellä USA:n Ukrainalle enimmäiskantama on noin sata kilometriä. ATACMS-ohjusjärjestelmät, joiden kantama on noin 200 kilometriä, antaisi Ukrainan armeijalle mahdollisuuden iskeä kohteisiin kaksi kertaa kauempana eli jopa kauempana, kuin Britannian toimittamat pitkän kantaman Storm Shadow -ohjukset, kertoo CNN.

ATACMS-ohjukset ammutaan HIMARS-raketinheittimistä eli samantyyppisistä ajoneuvoista, joista laukaistaan Ukrainan jo käyttämiä GMLRS-ohjuksia.

Yhdysvaltain armeijan hankintapäällikkö Doug Bush sanoi tiistaina, että lopullista päätöstä ATACMS:stä ei ole vielä tehty. CNN kertoi aiemmin, että Joe Bidenin odotetaan päättävän pian ohjusten lähettämisestä Ukrainaan, mikä mahdollistaisi niiden iskemisen syvemmälle Krimillä oleviin kohteisiin.

– Lopulta presidentillä on tuo valta. Armeija on toimittanut dataa päätöksentekijöille, ja he tekevät päätöksen oikealla tasolla oikealla tiedolla, Bush sanoi.

Kysyttäessä, minkä version ATACMS-ohjuksesta armeija pystyisi tarjoamaan, Bush vastasi:

– ATACMS:stä on olemassa erilaisia versioita, ja uskon, että se on vain osa keskustelua, joka informoisi johtajia lopullisen päätöksen tekemisestä.

Bush sanoi, että ATACMS-ohjuksen määrä Yhdysvaltain inventaariossa, jota hän ei halua paljastaa, ei ole rajoittava tekijä toimituksissa Ukrainalle. Yhdysvallat korvaisi kaikki Kiovaan siirretyt ohjukset uudemmalla Precision Strike Missile (PrSM) -ohjuksella.

– Jos päätös tehdään, armeija on valmis tekemään sen, Bush totesi.

ATACMS:stä on myös versio, jota Yhdysvallat ei enää käytä, mikä helpottaisi varasto-ongelmia. Yhdysvalloilla on varastoissaan järjestelmästä aikaisempi versio, jossa on rypäleammuksia kuljettavia raketteja, jotka tunnetaan myös kaksoistarkoituksessa parannettuina tavanomaisina ammuksina.

Ne varastoitiin sen jälkeen, kun Yhdysvallat lopetti DPICM:ien (Dual-Purpose Improved Conventional Munition) käytön asteittain vuonna 2016. Ukrainan mukaan Yhdysvalloilla ei ole juurikaan syytä olla toimittamatta niitä, jos ne vain keräävät pölyä varastossa.

Yhdysvallat toimitti ukrainalaisille aiemmin tänä vuonna rypäleammuksia, joita voidaan ampua lyhyemmän kantaman järjestelmistä. Ukraina on käyttänyt niitä tehokkaasti, Yhdysvaltain viranomaiset ovat sanoneet.

”Kansakunnallamme on perustavanlaatuinen intressi Ukrainan voittoon”

Senaatin vähemmistöjohtaja Mitch McConnell jatkaa vaatimista Yhdysvaltoja lisäämään apuaan Ukrainalle.

McConnell sanoi CNN:n mukaan, että ”kansakunnallamme on perustavanlaatuinen intressi Ukrainan voittoon ja Euroopan turvallisuuteen”.

Hän esitti, että presidentti Joe Bidenin hallinnon pitäisi tehdä asiasta kiireisempi, mutta hänen sanansa kohdistuivat myös oman puolueensa jäseniin, jotka ovat kieltäytyneet antamasta enempää apua Ukrainalle. McConnell totesi, että Yhdysvallat ”tuki Ukrainalle ei haittaa kilpailua Kiinan kanssa, vaan myötävaikuttaa siihen aineellisesti”.

Hän torjui perusteluja Ukrainan avun katkaisemiseksi ja esitti, että hallinnon pitäisi tehdä samoin.

– Aion jatkossakin vaatia jatkuvaa tukea Ukrainan asialle, en hyväntekeväisyydestä, vaan ensisijaisesti keskittyen amerikkalaisten etuun, McConnell sanoi.

Joe Bidenin hallinto pyysi äskettäin kongressilta 24 miljardin dollarin lisäapua Kiovalle, mukaan lukien 13 miljardia dollaria turvallisuusapua, sillä presidentti ja muut hallinnon korkeat virkamiehet ovat vannoneet jatkavansa Yhdysvaltain apua ”niin kauan kuin se täytyy”.

Ekonomisti ennakoi USA:n keskuspankin pidättäytyvän koronnostosta

OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen ennakoi, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed odottaa merkkejä kiristyssyklin vaikutuksista ennen seuraavia korkoliikkeitä.

Fed julkistaa päätöksen ohjauskorosta keskiviikkoiltana Suomen aikaa.

Yhdysvaltain keskuspankin korkokokoukseen kohdistuu tällä kertaa aiempaa maltillisempia odotuksia. Keskuspankin ennakoidaan yleisesti pitävän ohjauskorkonsa ennallaan 5,25–5,50 prosentin vaihteluvälissä. Markkinahinnoittelu antaa koronnoston todennäköisyydeksi vain yhden prosentin.

– Koronnostosta pidättäytymistä perustelee keskuspankin halu saada lisätietoja talouden kehityssuunnasta ennen seuraavista askelista päättämistä. Historiallisen aggressiivisen rahapolitiikan kiristyssyklin vaikutukset eivät ole vielä täysin realisoituneet Yhdysvaltojen talous- ja inflaatiokehitykseen, mikä edellyttää keskuspankilta tässä vaiheessa malttia ja kärsivällisyyttä, Jari Hännikäinen toteaa tiedotteessa.

Varsinaisien politiikkatoimien puuttuessa katseet kohdistuvat keskuspankin tulevasta linjasta annettaviin vihjeisiin.

– Odotamme Fedin pitävän ovea avoinna vielä yhdelle koronnostolle loppuvuoden aikana. Kynnys lisätoimia kohtaan on kuitenkin selvästi noussut, ja iso kysymys on se, mikä saisi keskuspankin kallistumaan lisänostoon marras- tai joulukuussa. Tähän kysymykseen toivotaan selvyyttä pääjohtaja Jerome Powellin lehdistötilaisuudesta, mutta hän pitää todennäköisesti vaihtoehdot avoimena ja välttelee parhaan kykynsä mukaan sitomasta keskuspankin käsiä, Hännikäinen sanoo.

– Powell tulee toppuuttelemaan spekulaatioita keskuspankin koronlaskujen lähestymisestä ja muistuttamaan työmarkkinoiden kireydestä. Näemme inflaatiotilanteen pakottavan Fedin jatkamaan pidemmän aikaa kireällä rahapolitiikkalinjalla ja koronlaskuista puhuminen on vielä ennenaikaista. Markkinat hinnoittelevat Fedin aloittavan koronlaskut ensi vuoden keväällä ja ennustamme ensimmäistä koronlasku maaliskuulle 2024. Koronnostojen käynnistymisaikatauluun kohdistuu kuitenkin merkittävää epävarmuutta.

 

 

Abrams-panssarivaunut Ukrainaan pian

M1 Abrams -panssarivaunujen odotetaan lähetettävän Ukrainaan ”pian”, Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi tiistaina tapaamisessa Ukrainan ja sen muiden sotilaskumppaneiden kanssa Ramsteinissa Saksassa CNN:n mukaan.

Panssarivaunujen saapumista, joilla Kiova on pyrkinyt auttamaan joukkojaan murtautumaan Venäjän etulinjojen läpi, on odotettu kuukausia. Yhdysvallat aloitti aiemmin tänä vuonna kouluttaa Ukrainan joukkoja käyttämään niitä.

Puhuessaan Ukrainan 54 maan puolustuskontaktiryhmän kokouksessa Austin kehotti Kiovan kumppaneita toimittamaan sille muita tärkeitä asejärjestelmiä, kuten ilmapuolustusta, tykistöä ja ammuksia.

– Aika ei ole (Vladimir) Putinin puolella. Seisomme Ukrainan kansan rinnalla, Austin sanoi.

Tiistain kontaktiryhmän tapaaminen oli ensimmäinen sen jälkeen, kun Ukrainan entinen puolustusministeri Oleksii Reznikov erotettiin kaksi viikkoa sitten.

Austin kiitti avauspuheessaan Reznikovia ”hänen kovasta työstään ja omistautumisestaan ja kaikesta, mitä hän teki vapaan Ukrainan puolesta turvallisessa maailmassa”. Austin sanoi odottavansa tiivistä yhteistyötä Reznikovin seuraajan Rustem Umerovin kanssa.

Kadonnut F-35-hävittäjä lensi tunteja ”zombitilassa”

Yhdysvaltain asevoimat ilmoitti löytäneensä kadonneen F-35-hävittäjän jäänteet noin kahden tunnin matkan päästä Charlestonin lentotukikohdasta Etelä-Carolinassa.

Erikoinen tilanne käynnistyi merijalkaväen F-35B-hävittäjän lentäjän hypättyä koneesta heittoistuimella maanantaina iltapäivällä. Hän laskeutui Charlestonin kaupunkiin ja on vakaassa tilassa. Arvokasta häivehävittäjää ei kuitenkaan löytynyt aluksi mistään.

Warzone-sivuston mukaan kone oli lentänyt toisen F-35B:n kanssa, joka laskeutui onnistuneesti tukikohtaansa Beaufortissa. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi toinen lentäjä joutui käyttämään heittoistuinta. Viranomaiset käynnistivät massiivisen etsinnän häivekoneen löytämiseksi ja pyysivät myös yleisöltä apua. Etsintöjä suoritettiin muun muassa Moultrie- ja Marion-järvien alueelta.

Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan F-35B:n autopilotti oli laitettu päälle ennen heittoistuimen käyttöä. ”Zombitilassa” pitkään lentäneistä lentokoneista löytyy lukuisia esimerkkejä historiasta. Osa niistä on jopa päätynyt maahan lähes yhtenä kappaleena kauan lentäjän poistumisen jälkeen.

Yhdysvalloissa F-106 Delta Dart -torjuntahävittäjä teki mahalaskun maissipellolle ilman lentäjää vuonna 1970. Vuonna 1988 Neuvostoliiton MiG-23 lensi Puolasta Belgiaan, vaikka lentäjä oli poistunut heittoistuimella hieman nousukiidon jälkeen.

Osassa tapauksista heittoistuimen käyttö on muuttanut koneen painopistettä ja keventänyt sitä tavalla, joka on keskeyttänyt lähellä olleen maahansyöksyn.

Washington Post -lehden mukaan kadonneen F-35:n tapausta selittää osaltaan se, ettei koneen transponderi toiminut tuntemattomasta syystä tapaushetkellä.

Yhdysvaltain merijalkaväki julisti kaikki lentokoneensa tilapäiseen käyttökieltoon viimeaikaisten väkikohtausten seurauksena.

Varoitus USA:sta: Suomi on etulinjan valtio – joukkoja on sijoitettava eteen

Jos Venäjän sota Ukrainaa vastaan päättyisi mihin tahansa muuhun lopputulemaan kuin venäläisjoukkojen yksiselitteiseen tappioon, Vladimir Putinia pidettäisiin sodan voittajana, arvioi nimekäs yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Andrew Michta.

Diplomaattisen ratkaisun tavoittelu olisi hänen mukaansa tässä vaiheessa virhe, sillä se olisi tuomittu epäonnistumaan.

– Putin uskoo vakaasti voittavansa. Naton kyvyttömyys tarjota Ukrainalle pitävää jäsenyysaikataulua Vilnan huippukokouksessa on epäilemättä rohkaissut häntä sinnikkyyteen, koska liittolaiset eivät onnistuneet kokoamaan rivejään ja viestittämään selkeästi, että Ukrainan paikka on nyt liittokunnassa, Atlantic Council -ajatushautomon ohjelmajohtajana Washingtonissa toimiva Michta kirjoittaa viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

– Meidän on lakattava olemasta vertikaalisen eskalaation riskin pelon lamaannuttamia ja kiinnitettävä paljon nykyistä enemmän huomiota horisontaalisen eskalaation kasvavaan uhkaan alueella, hän toteaa.

Vertikaalisella eskalaatiolla tarkoitetaan esimerkiksi turvautumista aiempaa tuhovoimaisempiin aseisiin, kuten biologisiin, kemiallisiin tai ydinaseisiin. Horisontaalista eskalaatiota edustaisi sodan laajeneminen yhden tai useamman muun valtion alueelle.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Andrew Michta on toiminut muun muassa George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaanina ja Yhdysvaltain laivastoakatemian professorina.

Putinin luottamus siihen, että Naton nykyisillä jäsenmailla ei vallitse tosiasiallista yhteisymmärrystä Ukrainan hyväksymisestä puolustusliiton jäseneksi, on Michtan mukaan omiaan lisäämään horisontaalisen eskalaation uhkaa.

Yhdysvalloissa on hänen mukaansa syytä käydä vakavaa keskustelua amerikkalaisjoukkojen sijoittelusta Euroopassa. Joukkojen painopisteen tulisi hänen mielestään olla nykyistä selvemmin liittokunnan itäisellä sivustalla.

– Suomi, Baltia, Puola ja Romania ovat etulinjan valtioita. Meidän on sijoitettava joukkoja eteen toimiaksemme pelotteena Venäjälle, Michta sanoo.

Hän muistuttaa, että Euroopassa on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana käytetty runsaasti ”eurooppalaisen armeijan” tarpeellisuutta korostavia puheenvuoroja.

– On aika ymmärtää, että Ukrainan armeija on Euroopan armeija. Sen sotilaat taistelevat ja kuolevat paitsi oman maansa, myös Euroopan turvallisuuden puolesta. Jos Euroopan halutaan olevan turvallinen, Naton on oltava uskottava, jotta se voi torjua ja tarvittaessa kukistaa Venäjän. Jotta niin olisi, tarvitsemme Yhdysvaltain pysyviä eteen työnnettyjä tukikohtia [itäisellä] sivustalla sekä Ukrainan Natoon. Muussa tapauksessa uhkana on laajempi sota Euroopassa, hän toteaa.

Kiina ja USA käyvät vakoilun ”varjosotaa”

Maailman kaksi mahtavinta suurvaltaa, Yhdysvallat ja Kiina eivät ole koskaan käyneet avointa sotaa toisiaan vastaan. Sen sijaan vakoilun ja tiedustelun maailmassa maat käyvät ankaraa taistelua kriittisen tiedon saamiseksi toisistaan. Tässä ”varjosodassa” kaikki keinot ovat käytössä. Asiasta kertoo The New York Times.

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI:n johtaja Christopher A. Wrayn mukaan vakoilukonflikti Kiinan kanssa on vielä laajempi kuin se, joka käytiin amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten välillä kylmän sodan aikana. Kiinan suuri väestö ja talous mahdollistavat sen rakentaa tiedustelutoimintoja, jotka ovat suurempia kuin USA:n

– Tosiasia on, että verrattuna Kiinan kansantasavaltaan, meitä on huomattavasti vähemmän kentällä, mutta meidän on puolustettava amerikkalaisia täällä kotona, Wray kertoo NYT:lle.

– Näen tämän sukupolvemme haasteena.

Kiina katsoo tilanteen olevan päinvastainen.

– Yhdysvallat on tiedustelumaa numero yksi ja sillä on maailman suurin vakoiluverkosto, maan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin toteaa.

Viimeisin julkisuuteen näkyvä oire suurvaltojen välisestä ”varjosodasta” nähtiin tämän vuoden helmikuussa, kun kiinalainen vakoilupallo havaittiin Yhdyvaltojen ilmatilassa. Pallo oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu tiedustelemaan amerikkalaisia sotilastukikohtia Guamissa ja Havaijilla. Se kuitenkin ajautui pois kurssiltaan.

NYT:n mukaan amerikkalaiset tiedusteluviranomiaset tietävät, että Kiinan korkea-arvoiset upseerit olivat pimittäneet tiedon kurssilta poikkeamisesta presidentti Xi Jinpingiltä. Hän ei sinänsä vastustanut pallojen käyttöä, mutta olennainen tieto suunnitelmasta poikkeamisesta ei tavoittanut Xitä. Tästä presidentin tiedetään olleen raivoissaan.

Se, että kiinalainen pallo ajautui Yhdysvaltojen ylle ja, että amerikkalainen tiedustelu on saanut tietoa Kiinan valtiojohdon sisäisestä tiedonvaihdosta kertoo kuinka pitkälle mennyttä maiden välinen vakoilutoiminta on.

Washingtonille vakoilutoimet ovat keskeinen osa presidentti Joe Bidenin strategiaa Kiinan sotilaallisen ja teknologisen nousun rajoittamiseksi. Hallinto uskoo Kiinan muodostavan suurimman pitkäaikaisen haasteen USA:n asemalle.

Pekingille vakoiluviranomaisten rohkea toiminta on saanut alkunsa Xistä. Hän on kannustanut ulkomaantiedustelua toimimaan aktiivisemmin ja yhä aggressiivisemmin.

USA:n keskustiedustelupalvelu CIA keskittyy urkkimaan erityisesti Xi Jinpingiä ja hänen aikomuksiaan Taiwanin suhteen. FBI:n vastavakoiluryhmät ympäri Yhdysvaltoja ovat tiivistäneet toimintaansa vakoojarekytointien torppaamiseksi kotimaassa.

Molemmat maat kilpailevat kehittääkseen tekoälyteknologiaansa, jota ne pitävät ratkaisevana sotilaallisen ja taloudellisen etumatkan ylläpitämisessä ja antavat vakoiluviranomaisille uusia kykyjä.

Amerikkalaiset viranomaiset sanovat, että Kiinan ponnistelut ulottuvat kaikille kansallisen turvallisuuden, diplomatian ja edistyneen kaupallisen teknologian osa-alueille Yhdysvalloissa ja kumppanimaiden kanssa.

Kiina on yhdysvaltalaisille hankala vastus juuri siksi, että he kykenevät hyvin erilaisiin toimintoihin vakoilun ja tiedustelun saralla. Heillä on halua ja kykyä käyttää mitä tahansa keinoja.

– Se, mikä tekee Kiinan tiedusteluapparaatista niin haitallisen, on se, miten se käyttää samanaikaisesti kaikkia käytettävissään olevia keinoja meitä vastaan yhdistämällä kyberhyökkäykset, ihmistiedustelun, yrityskaupat ja investoinnit saavuttaakseen strategiset tavoitteensa, FBI:n Wray kertaa.

USA suunnittelee uutta panssarivaunua, oppia otetaan Ukrainasta

Yhdysvalloissa suunnitellaan maan asevoimille uutta panssarivaunua, jonka suunnitteluun vaikuttavat Ukrainan sodasta saadut opit. Asiasta uutisoi Popular Mechanics.

Uusi panssarivaunu kantaa nimeä M1E3, ja se on osa vuodesta 1978 valmistettujen Abrams-panssarivaunujen sarjaa. Abrams-vaunuista on vuosien varrella kehitetty lukuisia päivitettyjä versioita, joilla niiden suorituskykyä on parannettu.

Tarkoituksena on, että M1E3-vaunua voitaisiin käyttää seuraavat 80 vuotta, pidempään kuin yhtäkään toista panssarivaunumallia. Nykyiset Abrams-mallit kärsivät lukuisista ongelmista, jotka halutaan korjata uudessa mallissa.

– Abrams-panssarivaunu ei voi enää lisätä toimintakykyään lisäämättä samalla painoaan. Meidän on myös vähennettävä sen logistista jalanjälkeä, tiivistää ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Glenn Dean.

Abrams-vaunut tunnetaan niiden edellyttämästä raskaasta logistiikkaketjusta. Sen AGT-1500 -turbiinimoottori kuluttaa 14 litraa polttoainetta per kilometri ja sen polttoainesäiliöön mahtuu lähes 1900 litraa polttoainetta. Siispä panssarijoukkueen – eli neljän Abrams-vaunun – tankkaamiseen vaaditaan 7600 litraa polttoainetta.

Myös Abramsien paino on lisääntynyt vuosien varrella. Alkuperäinen malli painoi 60 tonnia, kun taas uudempien mallien paino on kasvanut yli 71 tonniin. Nyt uusi panssarivaunu painaa uudistuksista huolimatta taas vain 60 tonnia.

Ukrainan sodasta oppia on otettu siinä, että sotilaiden suojaaminen nähdään yhä tärkeämpänä.

– Ukrainan sota on korostanut kriittistä tarvetta integroiduille sotilaita suojaaville puolustusjärjestelmille, jotka on rakennettu osaksi panssaria, ei vain lisätty siihen, Dean tiivistää.

Uusiin suojausjärjestelmiin sisältynee muun muassa Active Protection System eli APS, joka kykenee havaitsemaan lähestyvät ohjukset ja torjumaan ne haulikon kaltaisella pellettiammuksella. Lisäksi panssariin kuulunee droonitorjuntajärjestelmä, joka kykenee tunnistamaan ja ampumaan alas lähestyvät lennokit.

Viime syksynä esitelty AbramsX -konseptivaunu esittelee myös joitain ominaisuuksia, jotka saatetaan nähdä M1E3-vaunussa. Näihin kuuluu uusi tykkitorni ja tykki, automaattinen panoslataaja, 30 millimetrin pienoistykki ja uusitty moottori. Sotilaiden määrä voi vähentyä neljästä kolmeen, joka laskee polttoaineenkulutusta 50 prosentilla.

Uuden panssarivaunun huono puoli on sen hinta. Nykyiset uusimmat Abrams-mallit maksavat 10 miljoonaa dollaria, ja M1E3 maksaa vieläkin enemmän. Aiemmin säästöjä on saatu päivittämällä uusia ominaisuuksia vanhoihin vaunuihin uusien vaunujen hankkimisen sijaan. Jos M1E3-vaunuun sisällytetään kaikki AbramsX-vaunun uudistukset, muuttavat ne panssarin runkoa niin, ettei vanhojen vaunujen päivittäminen onnistu.

Voi siis olla, että lopulta ominaisuuksia karsitaan ja M1E3:stä tulee eräänlainen kompromissivaunu. Myös Yhdysvaltain strategisen huomion siirtyessä Euroopasta Tyynellemerelle on todennäköistä, että panssarivaunujen merkitys maan sotadoktriinissa vähenee. Tämä puoltanee maltillisia muutoksia, joka tarkoittaa, että Abrams ei ole katoamassa taistelukentiltä vuosikymmeniin.

Varoitus hypersonisista ohjuksista: USA jäämässä jälkeen

Useat asiantuntijat ja puolustusalan toimijat ovat huomauttaneet Kiinan ja Venäjän kehittäneen viimeisen vuosikymmenen aikana hypersonisia ohjuksia Yhdysvaltoja nopeammin.

Yhdysvalloissa herättiin tilanteeseen viimeistään kesällä 2021, jolloin Kiina laukaisi uudenlaisen asejärjestelmän Etelä-Kiinan meren yllä. Se pystyy lentämään 20-kertaisella äänennopeudella ja saavuttamaan minkä tahansa kohteen maapallolla alle tunnissa.

Hypersoniset aseet voidaan varustaa ydinkärjillä tai perinteisillä taistelukärjillä. Ne voivat väistää perinteisiä ilmapuolustusjärjestelmiä ketteryytensä ja suuren nopeutensa turvin.

Wall Street Journal -lehden mukaan Yhdysvallat on käyttänyt viimeisten 60 vuoden aikana miljardeja dollareita teknologian kehittämiseen, mutta hankkeet ovat kariutuneet tai ne on peruttu ennenaikaisesti. Vuosituhannen alussa huomio kohdistui terrorismin vastaiseen sotaan, joten hypersoniset aseet eivät olleet rahoituksen suhteen prioriteettilistan kärjessä.

Muuttuneen tilanteen taustalla on erityisesti suurvaltakilpailu Kiinaa vastaan. Teknologista kisaa käydään myös esimerkiksi tekoälyn ja bioteknologian aloilla. Venäjän asejärjestelmiä seurataan aktiivisesti Yhdysvalloissa, mutta Kiinan sotatekniikkaa pidetään kehittyneempänä.

Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali evp. John Hyten sanoo huolensa vain kasvaneen siitä, kuinka hitaasti hypersonisten aseiden kehitys on edennyt.

– Meidän on edettävä nopeammin monissa eri suunnissa, Hyten sanoo WSJ:lle.

Uudet asejärjestelmät voivat muuttaa suurvaltojen välistä voimatasapainoa heikentämällä ohjuspuolustuksen tehokkuutta. Myös esimerkiksi lentotukialukset ja Tyynenmeren alueella sijaitsevat tukikohdat voivat olla alttiita hypersonisten aseiden iskuille.

Kehitystyön suurimmat tekniset haasteet liittyvät siihen, että ilmanvastuksen vuoksi lämpötila ohjuksen pinnalla nousee yli tuhanteen asteeseen.

– Merkittävin haaste hypersonisessa teknologiassa on aina liittynyt lämpötilan hallintaan, Raytheon-yhtiön johtaja Wes Kremer toteaa.

TP-UTVA:ssa esillä Suomen ja USA:n sopimus puolustusyhteistyöstä

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli TP-UTVA keskusteli perjantaina Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (Defence Cooperation Agreement, DCA) neuvotteluista ja niiden etenemisestä.

Lisäksi valiokunta käsitteli valtioneuvoston puolustusselonteon valmistelun käynnistämistä hallitusohjelman mukaisesti sekä keskusteli Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja Euroopan turvallisuustilanteesta.

TP-UTVA kuuli myös ajankohtaiskatsauksen Venäjän kansalaisten maahantulosta itärajalla.

Yhdysvallat ja Suomi käynnistävät neuvottelut DCA-sopimuksesta viime vuoden syksyllä. Sopimus luo puitteet ja oikeudellisen pohjan Suomen ja Yhdysvaltain väliselle säännölliselle puolustusyhteistyölle. Sopimus luo myös edellytyksiä yhteistyön tiivistämiselle, mikäli turvallisuustilanne sitä edellyttäisi.

Ulkoministeriö totesi viime vuoden syyskuussa, että Yhdysvallat on Suomelle tärkeä ja läheinen kumppani ja jatkossa liittolainen. Sen kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä.

Sopimus on jatkoa aiemmalle yhteistyölle. Maaliskuussa 2022 presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sopivat Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusministeriöiden välillä on aiejulistus vuodelta 2016.

Puolustusyhteistyösopimus on luonteeltaan sitova kansainvälinen sopimus, joka tuodaan perustuslain 8. luvun mukaisesti eduskunnan käsittelyyn ja hyväksyttäväksi.

Sopimus määrittelee Yhdysvaltojen joukkojen asemaa niiden toimiessa Suomen alueella ja sisältää muun muassa verotukseen, tulleihin ja pätevyyksien tunnustamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä.

Yhdysvalloilla on lukuisia turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä koskevia sopimuksia ja järjestelyjä Nato-maiden kanssa.

Ex-suurlähettiläältä suorat sanat Elon Muskille – ”Täytyy olla joko tyhmä tai naiivi”

X:n eli entisen Twitterin omistaja ja Space X -avaruusyhtiön perustaja, miljardööri Elon Musk on kertonut X-viestissään perusteluja sille, miksi päätti olla antamatta Ukrainalle satelliitti-internetyhteys Starlinkiä kriittisellä hetkellä.

Ukrainan drone-iskun Venäjän sotalaivastoon on kerrottu tämän vuoksi epäonnistuneen Krimillä.

Musk julkaisi päivityksensä varhain tänä aamuna Suomen-aikaa.

– [Ukrainan] Hallitukselta tuli kiireellinen pyyntö aktivoida Starlink koko matkalta Sevastopoliin. Selkeänä tavoitteena oli upottaa suurin osa Venäjän ankkurissa olevasta sotalaivastosta. Jos olisin suostunut, olisi SpaceX ollut kiistatta osallinen merkittävään sotatoimeen ja konfliktin eskaloitumiseen, Musk kirjoittaa nyt eilisen CNN:n artikkelin jälkeen.

Yhdysvaltojen pitkän linjan diplomaatti, ex-suurlähettiläs Luis Moreno ei Elon Muskin selitystä niele.

– Musk on joko tahallisen tietämätön tai uskomattoman naiivi, Moreno kommentoi.

– Ukrainan isku Venäjän laivastoon on ”merkittävä sotatoimi”? Mikä herran tähden sitten oli Venäjän hyökkäys? Siviilien pommitukset, laajat sotarikokset? Näistä huolimatta ohjuksia ampuvaan laivastoon iskeminen olisi ”eskalaatio”? Moreno ihmettelee X-viestialustalla.

CNN kertoi aiemmin, että Muskista pian julkaistava elämäkerta paljastaa miljardöörin kipuilua sodan kanssa, johon hän koki tahtomattaan joutuneensa osalliseksi. Musk ei kommentoinut asiaa artikkeliin.

Elämäkerran kirjoittanut Walter Isaacson kertoo kirjassa, että Musk ensin lupasi Starlink-yhteyden Ukrainan käyttöön, mistä tuli maan puolustusvoimille tärkeä etu, kun Venäjä oli häirinnyt viestiyhteyksiä heti sodan aluksi.

Ukrainan käynnistettyä omat vastaiskunsa Musk alkoi kuitenkin empiä omaa rooliaan sekä miettiä rahanmenoa.

– Kuinka minä olen joutunut tähän sotaan, Muskin kerrotaan päivitelleen.

Isaacsonin mukaan Musk pelkäsi Krimillä ”mini-Pearl Harboria” ja määräsi salaa insinöörit katkaisemaan yhteydet juuri ennen Ukrainan iskua Venäjän sotalaivastoon viime vuonna. Räjähteillä varustetut vedenalaiset dronet menettivät yhteyden ja huuhtoutuivat rantaan.

Juttua muokattu kello 11.49: Täsmennetty sanamuotoja.

Venäjän mukaan uraania sisältävien ammusten toimittaminen Ukrainalle on ”rikollinen teko”

Venäjän varaulkoministeri syyttää torstaina Yhdysvaltoja rikollisesta teosta Washingtonin lupauksen jälkeen toimittaa Ukrainalle köyhdytettyä uraania sisältäviä kranaatteja ensimmäistä kertaa, kertoo CNN.

Ammukset ovat osa Yhdysvaltain keskiviikkona ilmoittamaa miljardin dollarin tukea Ukrainalle. Ammukset, joita voidaan ampua yhdysvaltalaisista Abrams- panssarivaunuista, odotetaan saapuvan Ukrainaan tänä syksynä. Kranaatit ovat lievästi radioaktiivisia.

Varaulkoministeri Sergei Rjabkov väitti, että Yhdysvaltojen päätös oli osoitus Washingtonin törkeästä piittaamattomuudesta ympäristövaikutuksiin.

– On selvää, että he eivät välitä siitä, kuka sen hengittää sisään, minne se asetetaan, samoin kuin mihin seurauksiin se johtaa niille, jotka nyt taistelevat ja mitä tapahtuu sukupolville, jotka elävät tässä maassa, Rjabkov sanoi.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön mukaan köyhdytettyä uraania käytetään ampumatarvikkeissa, jotka on suunniteltu lävistämään tehokkaasti panssari. YK:n ydinturvallisuusjärjestön mukaan se on huomattavasti vähemmän radioaktiivista kuin luonnonuraani.

Maaliskuussa Britannian puolustusministeriö syytti Venäjää disinformaation levittämisestä sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin varoitti Lontoota toimittamasta Ukrainalle köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia.

– Se on vakiokomponentti, eikä sillä ole mitään tekemistä ydinaseiden kanssa. Venäjä tietää tämän, mutta yrittää tarkoituksella levittää disinformaatiota, Britannian puolustusministeriön tiedottaja sanoi tuolloin.

– Royal Societyn kaltaisten ryhmien tutkijoiden tekemä riippumaton tutkimus on arvioinut, että köyhdytetyn uraanin käytön vaikutukset sotatarvikkeissa henkilökohtaiseen terveyteen ja ympäristöön ovat todennäköisesti vähäisiä, ministeriö totesi.

Suositus USA:sta: Amerikkalainen prikaati Suomeen tai Baltiaan

Naton itäisen sivustan jäsenvaltiot ja Yhdysvallat ovat antaneet vahvaa tukea Ukrainalle sen puolustustaistelussa Venäjää vastaan – Euroopan suurimmassa maasodassa sitten toisen maailmansodan. Saksa ja Ranska ovat nimekkään amerikkalaisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Andrew Michtan mukaan suhtautuneet Ukrainan auttamiseen selvästi nihkeämmin.

Tämä asetelma korostaa hänen mukaansa uutta strategista todellisuutta, jonka pitäisi heijastua myös Yhdysvaltojen joukkojen sijoitteluun Euroopassa. Jos Washington haluaa tuottaa mahdollisimman uskottavan pelotevaikutuksen, painopisteen tulisi olla Puolassa, hän arvioi.

– Siinä missä Länsi-Saksa oli Naton pelotteen ja puolustuksen keskiössä kylmän sodan aikana, nyt siinä asemassa on Puola, Atlantic Council -ajatushautomon ohjelmajohtajana Washington D.C.:ssa toimiva Michta toteaa Wall Street Journalissa.

Kylmän sodan aikana Saksan liittotasavallalla oli vahva armeija, ja sen alueella oli lisäksi enemmän Yhdysvaltain joukkoja kuin missään muualla Euroopassa, hän muistuttaa.

– Nyt Varsova on halukas ja valmis ottamaan riskejä varmistaakseen, että se kykenee puolustamaan itseään ja täyttämään Nato-velvoitteensa. Puola on parhaillaan rakentamassa 250 000 miehen vakinaista armeijaa ja 50 000 miehen vahvuisia aluepuolustusjoukkoja. Maa on myös tehnyt massiivisia sopimuksia nykyaikaisten yhdysvaltalaisten ja eteläkorealaisten panssarivaunujen, F-35-koneiden ja panssarihaupitsien hankinnoista. Myös muut Naton itäisen sivustan valtiot, erityisesti Suomi, Baltian maat ja Romania, ovat valveilla ja varustautuvat nopeassa tahdissa, Michta sanoo.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Andrew Michta on toiminut muun muassa George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaanina ja Yhdysvaltain laivastoakatemian professorina.

Michta kehottaa Yhdysvaltoja asettamaan etusijalle yhteistyön juuri Puolan, Suomen, Baltian maiden ja Romanian kaltaisten Nato-maiden kanssa, sillä ne ovat aidosti valmiita panostamaan Venäjän patoamiseen, kun esimerkiksi Saksa edelleen kipuilee puolustusmenojensa nostamisessa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja Britannia jatkaa maavoimiensa supistuksia tasolle, joka on matalin sitten 1800-luvun alun.

Viimeistään Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan olisi pitänyt hänen mukaansa havahduttaa ymmärtämään, että Naton ”uudet” itäiset jäsenmaat eivät ole vähemmän tärkeitä liittolaisia kuin vaikkapa Britannia tai Saksa.

– Kävi selväksi, että Vladimir Putinin pyrkimykset ovat tehneet liittokuntaan myöhemmin liittyneistä maista sen keskeisiä jäseniä, ja tämä on korostunut entisestään konfliktin edetessä. Massiivinen logistinen operaatio, jota Yhdysvallat on toteuttanut Ukrainan varustamiseksi, ei olisi ollut mahdollinen ilman Jasionkan logistiikkakeskusta Kaakkois-Puolassa eikä ilman Varsovan valmiutta ottaa riski Venäjän vastatoimista, Michta sanoo.

– Kyetäkseen tuottamaan uskottavan pelotteen Euroopassa USA:n on sijoitettava pysyviä sotilaallisia rakenteitaan sinne, missä niitä kipeästi tarvitaan. Tämä pätee siitä riippumatta, miten sota Ukrainassa etenee. Washingtonin pitäisi sijoittaa vähintään kolme prikaatin vahvuista taisteluosastoa Naton itäiselle sivustalle, niistä kaksi Puolaan ja yksi Suomeen tai johonkin Baltian maahan, hän toteaa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)