Yhdysvallat

Amerikkalaisarvio: USA:n pitäisi varustautua yhä, vetäytyminen Euroopasta olisi virhe

Nimekäs amerikkalaisasiantuntija, professori Andrew Michta pitää yhä ilmeisempänä, että kansainvälisten suhteiden epävakaus kestää pitkään ja ravistelee niitä periaatteita, joihin yksittäisten valtioiden vaikutusvalta on perinteisesti nojannut.

– Globalisaatiokehityksen murentuessa opimme uudelleen talouden ja maantieteen merkityksen, Andrew Michta toteaa Twitterissä.

Kolme vuosikymmentä kestäneen strategisen horroksen jälkeen havahdutaan hänen mukaansa uudelleen ymmärtämään, mikä on kansallisen yhteenkuuluvuuden tunteen, alueellisen vaikuttamiskyvyn ja sotilaallisen voiman merkitys. Hän uskoo valtioiden välisen kilpailun käyvän yhä kiivaammaksi ja pitää mahdollisena jopa suurvaltasotaa, joka saattaisi laajentua globaaliksi.

– En asettaisi paljonkaan toiveita niin sanottuun ”kompleksiseen keskinäisriippuvuuteen”, jota globalisaation kannattajat väittivät vuosikymmenten ajan järjestelmää vakauttavaksi, enkä siihen, että se pidättelisi Venäjää ja Kiinaa painostamasta kohti Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen järjestelmän muuttamista tai korvaamista, hän sanoo.

Andrew Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.

Kun voimasuhteiden tasapaino elää murroksen aikaa, valtioilla ei Michtan mukaan ole varaa ylenkatsoa maantiedettä, joka on lopulta ollut ainoa kestävä tekijä eri maiden kamppaillessa vaikutusvallasta.

– Yhdysvallat, jolla on pääsy sekä Atlantille että Tyynelle valtamerelle, on sijaintinsa suhteen yhä ylivertaisessa asemassa, hän sanoo.

Koska Yhdysvallat on eräänlainen mantereen laajuinen saari, on hänen mielestään erityisen epäonnistunutta väitellä siitä, pitäisikö maan suunnata katseensa pikemminkin Aasiaan kuin Eurooppaan.

Kiina ensin -strategia toimii hänen mukaansa vastoin geopolitiikan olennaisia periaatteita, sillä kansainvälisessä järjestelmässä ei ole kyse tasapainon hakemisesta, vaan ensi sijassa oman edun maksimoinnista.

– Atlantin ja Tyynenmeren näyttämöt ovat kytköksissä toisiinsa. Venäjä pyrkii parhaillaan tuhoamaan ne rakenteelliset perustukset, jotka Yhdysvallat on vuoden 1945 jälkeen Euroopan vakauttamiseksi valanut, hän toteaa.

– Jos se onnistuisi, se olisi omiaan vaikeuttamaan niitä kasvavia haasteita, joita USA Aasiassa kohtaa. Yhdysvaltojen ei siis pitäisi reagoida Kiinan aggressiivisiin liikkeisiin Intian valtameren ja Tyynenmeren alueella siirtämällä painopisteensä Euroopasta Aasiaan. Meidän on pikemminkin vahvistettava liittosuhteitamme kautta maailman ja varustettava asevoimamme uudelleen.

It’s increasingly clear that the world has entered a period of protracted instability, where the fundamentals of what has historically constituted state power are back front and center. As globalization unravels, we are re-learning the importance of economics and geography.1/8

— Andrew A. Michta (@andrewmichta) May 26, 2023

Huoli USA:n velkakatosta ja maksukyvyttömyydestä kasvaa

Yhdysvaltojen velkakattoneuvottelut ovat painaneet markkinan riskinottohalukkuutta viime viikkoina, kun huoli velkakaton aiheuttamasta maksukyvyttömyydestä on kohonnut, kirjoitaa Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.

– Keskeisin riski liittyy neuvottelujen epäselvään takarajaan, sillä tarkkaa päivämäärää liittovaltion kassavarojen loppumiselle on vaikeaa määrittää etukäteen. Lähiviikkoina korkeimman riskin päivämäärät vaikuttaisivat olevan 1. kesäkuuta sekä 6.-15. kesäkuuta.

Republikaanienemmistöinen kongressin edustajainhuone vaatii Joe Bidenilta ja demokraattienemmistöiseltä senaatilta budjettileikkauksia vastineeksi velkakaton korottamisesta.

Ilvosen mukaan republikaanit haluaisivat kiristää budjettikuria seuraavalle kymmenelle vuodelle, ja lisäksi leikkauslistalla ovat olleet muun muassa viime vuonna hyväksytty opintolainahelpotus sekä Inflation Reduction Act –lakipaketin sisältämät vihreän siirtymän investointituet.

– Demokraatit ovat kaavailleet budjetin tasapainottamista veronkorotusten avulla, mitä republikaanit vastustavat. Lisäksi puolueiden välejä ovat hiertäneet republikaanien Yhdysvaltojen öljy- ja kaasuteollisuudelle kaavailemat tuet.

Ilvosen mukaan on olennaista hahmottaa, ettei mikään neuvottelupöydällä olevista budjettikysymyksistä ole niin tärkeä, että kummankaan puolueen kannattaisi syöstä Yhdysvallat maksukyvyttömyyteen sen tähden.

– Toisaalta kummallakaan puolueella ei ole erityistä syytä luopua kannastaan liian aikaisin. Historian valossa ratkaisu venynee jälleen aivan kalkkiviivoille, mutta edistystä on kuitenkin ilmassa. Vielä kuukausi sitten useat demokraattisenaattorit pitivät menoleikkauksia mahdottomina, viime päivinä asiasta on kuitenkin käyty jo konkreettisia neuvotteluja.

Analyytikko kuitenkin huomauttaa, että kun puolueet painostavat vastapuolta venyttämällä neuvotteluja mahdollisimman pitkään, mutta käytettävissä olevaa aikaa ei tarkalleen tiedetä etukäteen, inhimillisen virheen riski kasvaa.

– Maksukyvyttömyyden tarkka ajanhetki riippuu suurelta osin lähiviikkojen verotuloista, ja mikäli ne jäävät arvioitua pienemmiksi, puolueiden neuvotteluaika saattaa yksinkertaisesti loppua kesken.

Yhdysvaltojen kassaan kilahtavat verotulot kasautuvat tyypillisesti aina tietyille päivämäärille, ja riski kassan tyhjenemiseen on suurimmillaan juuri ennen seuraavan veropotin maksua, Ilvonen kirjoittaa.

– Seuraava pienempi maksupäivä on 1. kesäkuuta ja sitä seuraava keskeinen veropäivä puolestaan 15. kesäkuuta. Mikäli maksukyvyttömyydeltä vältytään kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa, voivat neuvottelijat huokaista helpotuksesta näillä näkymin aina heinäkuun loppupuolelle saakka.

Jos velkakattoa ei nosteta ajoissa, Yhdysvallat ei välttämättä kykene selviämään kaikista maksuvelvoitteistaan.

– Yhdysvaltojen valtionvelkaa pidetään markkinoilla käytännössä luottoriskittömänä, ja sen korko muodostaa vertailukohdan muulle dollarimääräiselle luotonannolle. Lisäksi valtionvelkakirjoja käytetään laajasti vakuuksina luotonannossa. Näin ollen luottoriskin äkillinen uudelleenhinnoittelu voisi pahimmillaan johtaa yleisten rahoitusolosuhteiden hallitsemattomaan kiristymiseen, luotonannon nopeaan hidastumiseen ja siten talouden taantumaan, Ilvonen sanoo.

Analyytikon mukaan Danske Bank ei kuitenkaan lähtökohtaisesti pidä tätä todennäköisenä epävarmuudesta huolimatta.

– Selvästi todennäköisin skenaario on yhä velkakaton onnistunut nosto ennen maksukyvyttömyyteen ajautumista, Ilvonen arvioi.