Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon laaja verolakipaketti sisältää pykälän, joka voi arvostelijoiden mukaan heikentää huomattavasti ulkomaisten sijoittajien luottamusta Yhdysvaltoihin ja jopa lisätä ulkopoliittisia jännitteitä
Talouskommentaattori, kirjailija ja Financial Timesin pääkirjoitustoimituksen jäsen Gillian Tett tarkastelee pykälää tästä löytyvässä kolumnissaan.
Yli tuhat sivua pitkää lakipakettia on arvosteltu muun muassa julkisten tukien leikkauksista ja velan kasvattamisesta. Tettin mukaan erityistä huolta herättää pykälä numero 899, jonka hän luonnehtii olevan kuin ”tikittävä aikapommi”.
Pykälä mahdollistaisi jopa 20 prosenttiyksikön korotukset ”syrjivistä ulkomaista” kotoisin olevien ”soveltuvien henkilöiden” Yhdysvaltain tuloveroihin ja lähdeveroihin.
– Tätä voitaisiin siten pitää uudenlaisena ”kostoverona” (kuten jotkut juristit sitä tituleeraavat), jota Trump voisi käyttää niin ystävien kuin vihollistenkin kovisteluun kauppaneuvotteluissa, Tett kirjoittaa.
Asiantuntija arvioi, että parhaassakin tapauksessa pykälä murentaa yrityksiä yhtenäistää kansainvälistä verotusjärjestelmää.
– Pahimmillaan se saa Trumpin näyttämään eurooppalaiselta feodaaliajan kuninkaalta, joka käyttää verotusta oikukkaana keinonaan kiristää suosionosoituksia ulkomailta, Tett jatkaa.
Hän mainitsee kirjoituksessaan esimerkkejä siitä, miten pakettiin haudattuun lakiin on reagoitu.
Esimerkiksi veroneuvontaa antava konsultti- ja tilintarkastusyhtiö Larson Gross luonnehti asiakkailleen lähettämässään tiedotteessa pykälää 899 myrkylliseksi ja totesi, että se saattaa ”muuttaa pelin ulkomaisten sijoitusten suhteen”.
Verojuristi Neil Bass on taas todennut, että kyse on suoranaisesta ”verosodan” julistuksesta Yhdysvaltain omia liittolaisia vastaan.
Deutsche Bankin arviossa sanottiin , että pykälä haastaa Yhdysvaltain pääomamarkkinoiden avoimuuden ja käyttää verotusta talouspoliittisena kiristyksen välineenä Yhdysvaltain omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Tuleeko tämä laki oikeasti voimaan? Ainoa rehellinen vastaus (kuten niin monen muunkin Trumpin päätöksen kohdalla) on, että ”kukaan ei tiedä”. Trumpin puheet ovat lopulta usein kovempia kuin hänen tekonsa ja tuomioistuimet myös joskus vetävät suitsista, kuten tällä viikolla nähtiin tullien kanssa.
Verolakipaketti selvisi täpärästi edustajainhuoneen käsittelystä ja etenee seuraavaksi senaattiin. Gillian Tettin mukaan se voi vaatia pykälän poistamista tai lieventämistä. Jos 899 säilyy, saattavat mahdolliset verohyvitykset hillitä sen vaikutuksia.
Pykälän soveltaminen ja ”syrjivien valtioiden” määrittely on jäänyt auki, mikä lisää Tettin mukaan epävarmuutta siitä, keihin ja mihin yhtiöihin laki iskisi.
Gillian Tettin mukaan tätä epävarmuutta lisää entisestään se, että lakiin suhtaudutaan ristiriitaisesti Valkoisessa talossakin.
Tett kertoo lähteisiinsä viitaten, että jotkut Donald Trumpin neuvonantajista ovat varsin mielissään ulkomaalaisiin kohdistuvasta kostoverosta, koska se maistuisi Trumpin kannattajien niin kutsutulle MAGA-väelle. Trumpin hallinnossa etsitään myös uusia aseita EU-maiden ja Kanadan kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin.
Valtiovarainministeri Scott Bessentin todetaan taas toisaalta suhtautuvan lakiin varauksin, koska pykälän pelätään säikyttävän ulkomaisia sijoituksia pois Yhdysvalloista.
Gillian Tett kertoo kuulleensa niin kanadalaisten eläkerahastojen kuin suurien Aasian sijoitusyhtiöidenkin vähentävän kaikessa hiljaisuudessa sijoituksiaan Yhdysvalloissa. Hän huomauttaa myös Yhdysvaltain keskuspankin varoittaneen hiljattain siitä, millaista vahinkoa maan taloudelle aiheutuisi, jos Yhdysvallat menettäisi statuksensa sijoitusten ”turvasatamana”.
– Mitä lainsäädännöllisiin pommeihin tulee, tämä osuu omaan nilkkaan. Senaatin tulisi antaa sille monoa, Gillian Tett sanoo.
