Kokoomuksen veteraanipoliitikko Ben Zyskowiczin mukaan niin sanottua uussuomettumista ei voi verrata suoraan 1970-luvun suomettumiseen.
Hän puhui professori Vesa Vareksen Nuori Ben Zyskowicz. Suomettumisen vuodet (Otava) -kirjan julkistamistalisuudessa maanantaina. Teos keskittyy myös 1970- ja 1980-lukujen sisäpoliittisen suomettumisen kuvaukseen ja analyysiin.
Vesa Vareksen mukaan suomettumisella tarkoitetaan nykyisin useimmiten esimerkiksi pidättymistä arvostelemasta Venäjän ulkopolitiikan aggressiivisia piirteitä, autoritäärisemmäksi tullutta hallintoa ja ihmisoikeusrikoksia tai vaikkapa sen kaasuputkihankkeiden myötäilyä. Neuvostoliiton jälkeen tällaisista ilmiöistä on käytetty myös esimerkiksi ilmauksia ”uussuomettuminen” tai ”jälkisuomettuminen”.
Ben Zyskowiczilta kysyttiin, miksi 2000-luvun alun niin sanottua uussuomettumista – eli Venäjän näkemistä taloudellisena mahdollisuutena – ei voi verrata 1970-luvun suomettumiseen.
– Olen sitä mieltä, että 2000- ja 2010-lukujen sinisilmäistä suhtautumista (presidentti) Vladimir Putinin Venäjään – mitä ei tapahtunut pelkästään Suomessa vaan myös esimerkiksi Saksassa, joka ripustautui täysin edullisen venäläisen kaasun varaan oman taloutensa osalta – ei voi verrata (tähän), Zyskowicz totesi.
Hän perusteli kantaansa useilla esimerkeillä.
– Vaikka laitettaisiin (termin suomettuminen eteen) lisämääreitä, kuten uussuomettuminen, jälkisuomettuminen tai suomettumisen pitkä häntä, niin minusta se koko konteksti (2000-luvun) Suomessa on niin erilainen (verrattuna 1970-lukuun).
– Jos kuvaamaani suomettumisen aikaa verrataan 2000-lukuun, niin oliko Suomessa sellainen tilanne, että media ei arvostellut Venäjää? Oliko Suomessa sellainen tilanne, että jotakin puoluetta pidettiin parikymmentä vuotta oppositiossa, koska se ei ollut riittävän Venäjä-mielinen? Oliko Suomessa tilanne se, että kaikki vähänkin eteensä katsovat poliitikot, journalistit ja kulttuurihenkilöt kilpailivat Venäjän suosiosta? Oliko tilanne se, että johtavissa suomalaisissa sanomalehdissä oli niin sanottu venäläinen huomioitsija?
Zyskowiczin mukaan Suomi oli aivan eri yhteiskunta 1970-luvulla edellä mainittujen asioiden suhteen.
– Totta kai 1970-luvulla tapahtui paljon muutakin. Ja kuten Vesa Vares sanoi, silloin elettiin paranevaa elämää taloudellisin mittarein mitattuna.
– Mutta 2000-luvulla ei ollut mitään suomettunutta Suomea.
Hänen mielestään voidaan toki puhua erikseen valtavista harkintavirheistä, joita pitää arvioida ja tutkia historiallisesta näkökulmasta.
– Fortumin investointi Venäjälle ja monien muiden yritysten Venäjä-bisnes, joka näytti ja oli alkuun hyvin houkuttelevaa. Suhtautuminen Putiniin vuonna 2008 ja vuonna 2014, Zyskowicz mainitsee.
LUE MYÖS:
”Emme saa koskaan suomettua uudelleen” – Ben Zyskowicz -kirja kertoo sukupolvikokemuksesta
