Tässä kuussa alkanut Vladimir Putinin viides presidenttikausi voi jäädä hänen viimeisekseen, jos Kremlin valtaeliitti arvelee Putinista olevan enemmän haitaa kuin hyötyyä, uskoo Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti Times Radion haastattelussa.
Putinin asema vaikuttaa Galeottin mukaan ensi silmäyksellä vahvalta. Hänellä ei ole vakavasti otettavia kilpailijoita, hän voitti maaliskuun näytösvaalit kirkkaasti ja järjesti vielä suuret virkaanastujaiset korostaakseen valtaansa.
Galeotti kuitenkin huomauttaa, että Putinissa on nähtävissä tiettyä haurautta.
Tähän asti Putinin valta on rakentunut kolmen pilarin varaan: Henkilökohtaiseen legitimiteettiin, kykyyn ratkaista ongelmia kuluttamalla rahaa sekä turvallisuuskoneiston hallintaan. Nyt kaikki nämä horjuvat enemmän tai vähemmän.
Putinia ei pidetä enää Venäjän ”suurena toivona”, jota hän oli 20 vuotta sitten. Hänellä ei ole enää käytössä rajattomasti rahaa, eikä Putinin kyky hallita turvallisuuskoneistoa ole välttämättä niin täydellinen, kuin ulkoa päin voisi luulla.
Se, kuinka hauras Putinin valta on, nähdään kuitenkin vasta seuraavassa kriisissä. Tällainen voisi olla Ukrainan läpimurto tai jopa Putinin itsensä sairastuminen.
Putin on todennäköisesti itse haluton luopumaan vallasta. Koska Venäjällä ei ole oikeusvaltiota, riippuisi Putinin tulevaisuus pitkälti hänen seuraajansa hyväntahtoisuudesta. Tämän varaan Putin ei uskalla asettaa henkeään ja turvallisuuttaan.
– Hän on jumissa, Galeotti tiivistää.
Galeotti kertookin uskovansa, että ellei Venäjällä nähdä vallankaappausta, todennäköisin tapa, jolla Putin lähtee Kremlistä, on erittäin koristellussa ruumisarkussa.
Professori muistuttaa myös, että Kremlin valtaeliitissä ei ole juuri ideologisia putinisteja. Merkittävä osa eliitistä koostuu lähinnä häikäilemöttömistä opportunisista kleptokraateista, jotka lähinnä hyötyvät nykytilanteesta. He eivät kuitenkaan ole henkilökohtaisesti kovin lojaaleja Putinille.
– He ovat tukeneet Putinia, ja he tukevat Putinia niin kauan, kuin se on heidän intresseissään, Galeotti toteaa.
Tällä hetkellä Venäjän eliitin ei kannata vastustaa Putinia. Hyödyt ovat riskeihin nähden olemattomat. Tämä tasapaino voi kuitenkin myös muuttua, etenkin jos Venäjän talous ylikuumenee sodan seurauksena ja tavallisen kansan elinolot heikkenevät rajusti.
Galeotti arvelee, että eliittiä pelottaa eniten samanlainen tilanne kuin Puolassa 1980-luvulla, jossa Solidaarisuus-ammattiliitto nousi tyhjästä yhden lakon seurauksena. Toistaiseksi Venäjällä ei ole johtajaa tai ryhmää, johon kansan epätyytyväisyys voisi kanavoitua, mutta tilanne voi myös muuttua nopeasti.
Jos Putinin vastustaminen siis muuttuu tukemista edullisemmaksi, voidaan valtapiireissä laskelmoida, että Putinista kannattaa hankkiutua eroon.
– Joko otamme irtioton Putinista, tai otamme riskin, että roikumme lyhtypylväästä viikon, kuukauden tai vuoden päästä, Galeotti tiivistää Kremlin eliitin ajatusmaailman tällaisessa tilanteessa.
