Venäjän diktaattori Vladimir Putinin viimeaikaiset julkiset Nato-kommentit muodostavat uskottavan uhan lännen turvallisuudelle, jos Venäjä saavuttaa sotilaalliset tavoitteensa Ukrainassa, Institute for the Study of War-ajatushautomo kirjoittaa kirjoittaa The Kiev Independentin mukaan.
Putin sanoi Venäjän valtiontelevision haastattelussa sunnuntaina, että pelko siitä, että Venäjä taistelisi suoraan Naton jäseniä vastaan, on ”täydellistä hölynpölyä”. Hän sanoi sitten aikovansa keskittää sotilasvoimat lähelle Suomen rajaa kostoksi Suomen Natoon liittymisestä.
ISW:n mukaan Putinin vakuutukset voi tulkita paremminkin uhkauksiksi.
– Jos Venäjä pystyisi saavuttamaan ilmoittamansa maksimalistisen tavoitteensa Ukrainan täydellisestä antautumisesta … Venäjä voisi sijoittaa joukkoja Naton rajalle Mustaltamereltä Jäämerelle, ISW katsoo.
Venäjän voitto Ukrainassa edellyttäisi länsimaisten liittolaisten valmistautumista puolustautumaan Venäjän suorilta hyökkäyksiltä Natoa vastaan, mistä aiheutuisi tähtitieteellisiä kustannuksia ja suuria riskejä maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.
– Tuki Ukrainalle tarjoaa lännelle parhaan mahdollisuuden välttää nämä kustannukset ja laajentunut Venäjän uhka, raportissa todetaan.
ISW katsoo myös, että Putinin väitteet ettei Venäjä hyökkäisi Natoa vastaan heijastavat Moskovan toistuvia väitteitä, jotka johtivat täysimittaiseen Ukrainan hyökkäykseen. Venäjä väitti usean otteeseen, ettei sillä ollut aikomustakaan hyökätä Ukrainaan.
Ajatushautomon mukaan Putinin huomautukset osoittavat, että hän uskoo lännen olevan suhteellisen heikko, ja että Ukrainan täydellinen antautuminen on mahdollista.
– Tämä arvio voi osoittautua vaaralliseksi niin Nato-maille kuin Ukrainallekin. Putin aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan osittain siksi, että hän uskoi Naton olevan heikko – ei siksi, että Kreml tunsi olevansa Naton sotilaallisesti uhkaama.
ISW:n mukaan Putinin pitkän tähtäimen tavoitteena on heikentää Natoa aggressiivisemmin laajentaakseen Venäjän aluetta joko aluevalloituksen tai Venäjän alamaisten valtioiden hallinnon avulla.
– Putin pitää kaikkea muuta kuin täydellistä antautumista Venäjän suurille strategisille tavoitteille riittämättömänä, ISW kirjoittaa.
Ontot vakuuttelut
Putinin vakuuttelut rauhanomaisista aikeistaan Natoa kohtaan ovat onttoja niiden uhkausten yhteydessä, joita hän ja Kremlin asiantuntijat ovat viime aikoina esittäneet Naton jäsenmaita vastaan.
Putin uhkasi Puolaa 21. heinäkuuta toteamalla, että Venäjä vastaa ”kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla” sen jälkeen, kun Varsova lähetti joukkoja Valko-Venäjän ja Puolan rajalle Wagner-ryhmän taistelijoiden sijoittamisen vuoksi Valko-Venäjälle.
Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev puolestaan uhkasi 29. elokuuta, että Venäjällä on ”mahdollisuus toimia jus ad bellum (sodan oikeutus) puitteissa kaikkia NATO-maita vastaan kommentoidessaan lännen tukea Ukrainan iskuille miehitetylle Krimille.
Niin ikään Medvedev uhkasi Puolaa samalla tavalla marraskuussa, kun hän totesi, että Venäjä pitää Varsovaa ”vaarallisena vihollisena”, joka voi menettää ”valtiollisuutensa”.
Venäläinen propagandisti esitti Venäjän valtiontelevisiossa 2. joulukuuta, että Baltian maat olisivat Venäjän seuraava tavoite, ja että ne putoavat pian Ukrainan jälkeen.
– Lisäksi venäläinen propagandisti Vladimir Solovjov, Medvedev ja muut propagandistit uhkaavat johdonmukaisesti käyttää ydinaseita Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita vastaan, ISW toteaa.
Sunnuntaina Putin kommentoi Suomen ja Venäjän suhteita. Haastattelussa hän syytti Suomen liittymistä Natoon maiden välisten suhteiden heikentymisestä.
Putin kertoi Venäjän aikovan vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Suomen rajalla. Hän antoi myös ymmärtää Leningradin sotilaspiirin perustamisen uudelleen tulevan ajankohtaiseksi.
– Meillä oli ystävällinen ja lämmin suhde. Ongelmia ei ollut. Nyt niitä tulee olemaan, Leningradin sotilaspiirin ja keskittää tiettyjä sotilasyksiköitä sinne, Putin sanoi.
