Venäjän mahdollisista hyökkäysaiheista on esitetty huolestuneita arvioita kevään aikana useissa eri länsimaissa. Taustalla on maan asevoimien viimeaikainen menestys Ukrainan rintamalla ja kyky korvata aiemmin kärsittyjä massiivisia tappioita.
Kremlin huomio on tällä hetkellä Ukrainassa, mutta tulevia sotilasoperaatioita pelätään muun muassa Baltian maissa. Puolustusvalmiutta ja Naton 5. artiklan pitävyyttä voitaisiin koetella rajoitetulla hybridihyökkäyksellä.
– Tiedämme, että Venäjä on aggressiivinen. Se toimii kuin murhaaja: sillä on tavoite ja keinot, se tarvitsee vain tilaisuuden, turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen virolaisen ICDS-ajatuspajan ohjelmajohtaja Tomas Jermalavičius sanoo Wall Street Journal -lehdelle.
Yhdysvaltain kongressi hyväksyi huhtikuussa 60 miljardin dollarin apupaketin Ukrainalle kuukausia kestäneen sisäpoliittisen väännön jälkeen. Edustajainhuoneen republikaanien puhemies Mike Johnson varoitti, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ”marssisi läpi Euroopan”, jos hänellä olisi tähän mahdollisuus.
Viron ulkoministeriön kansliapäällikkö Jonatan Vseviov huomauttaa, että Kremlin uhkauksia ei voi pitää vain teoreettisina.
– Venäjä ei salaile sotatavoitteitaan. Se pyrkii saamaan hallintaansa koko Ukrainan alueen ja muuttamaan perustavanlaatuisesti eurooppalaisia turvallisuusjärjestelyitä luomalla tietynlaisen puskurivyöhykkeen länsirajalleen. Samalla se pyrkii tuhoamaan Naton ja Euroopan unionin kyvyn toimia tehokkaina turvallisuusjärjestöinä, kansliapäällikkö sanoo.
Narvanjoen ylittävä silta on ollut suljettuna liikenteelle helmikuusta lähtien. Tielle on pystytetty panssariesteitä. Vain muutama kuukausi Ukrainan sodan alun jälkeen Vladimir Putin puhui Narvasta ”historiallisena Venäjän alueena”.
Kreml antoi myöhemmin pidätysmääräyksen Viron pääministeri Kaja Kallaksesta maan hallituksen poistettua neuvostojoukkojen muistomerkkejä. Viime viikkoina huolta on herättänyt vakava GPS-häirintä, joka johti Finnairin Tartto-lentojen perumiseen.
Viroon on sijoitettu tällä hetkellä noin 5 000 sotilasta muista Nato-maista. Varautumiseen uskotaan olevan vielä aikaa, koska Kremlillä voi kestää 2–3 vuotta palautua täysin Ukrainan sotatappioista.
